by Violet
En ole vielä kovin tietoisesti ehtinyt reagoida tammikuun olemassaoloon. Uusi kalenteri kyllä tyrkytti itseään jo lokakuulla, silloin kirjoitin siihen vasta nimeni, osoitteen vasta joulunpyhinä kun ei voi koskaan tietää. Tammikuu on hiipannut tänne, kuin ovi olisi jäänyt auki ja se olisi luikahtanut. Se on muistini mukaan aika ennenkuulumatonta, koska olen vuosia sanonut tammikuun olevan yhtä maanantaita ja sellaisenaan tympeä.
Valkeus tulee jokaisen vuoden alussa ja tiedän että niin tulee muillekin. Unet ovat joskus vain harsoja mutta silti virkistäviä, valkoisen paidan läpi saattaa hiukan aavistaa kalpeaa ihoa. Eilen, kun kävelin Le Havren näytöksestä mieheni kanssa kadulle tuntui ilmassa ensanomikä – mutta se oli jo ihan hiukan täällä.
Täälläkin oli tänään niin uskomattoman ensanomillainen päivä, että talvipomppa oli selvästi liikaa päällä. Ja pihanurmi kukkii valkoisia, sinisiä ja violetteja minikukkia! Vuosi sitten tähän aikaan lapsi hiihti pihalla. Jos tämä talvi oli tässä, niin olen oikein tyytyväinen. Jos se vielä palaa, niin yritän psyykata itsenäni, että sitten ollaan jo lähempänä sitä oikeaa lämpimämpää vuodenaikaa.
Täällä alkoi talvi, tuli pakkanen, valo, jää ja puuterinhöttö lumi, ja minä oon ihan että jee. Ja tammikuu, sehän on minusta hyvä kuu, mutta jotenkin en oo tänä vuonna päässy sen kyytiin. En minä joulukuuhunkaan jäänyt, huh, no sepä oliski, huhhuh, mutta johonkin kuukaudettomaan tilaan lie jouduin.
Oliko elokuva hyvä?
Täällä ei ole mitään pienintäkään aavistusta siitä mitä et sano. Talvi alkoi vasta, ja se on kyllä ihanaa. Lapset on päässeet ekoja kertoja pulkkamäkeenkin vasta. Val(k)oisuus on odotettu.
Ihana tulppaanikuva. Ja valkoista riittaa, koko maisema valkokuorrutettu.Korvien valissa kylla jo elaa se, mita ei sanota.
t. Tampereentytto
Minä havahduin muutama viikko siihen, että viime vuoden kalenteri on jäänyt melkein kokonaan käyttämättä. Tarkoittaako se sitä, että olen ollut liian kiireinen sitä käyttääkseni vai eikö minulla ole elämää ollenkaan? :o
Margarita: kummalta tuntuu mutta tavallaan hyvältä. Enimmäkseen hyvältä.
Tanja; en ole mukana minäkään tammikuussa, en oikeastaan sadattelemassa sitä enkä liioin muutakaan. En oikein minäkään ole kartalla.
Riikka; pidin kyllä kovasti. Se oli hiivatin kaunis. Värit, still-kuvat, valo, kaikki. Juoni sinänsä ei mikään ihmeellinen ole muttei ole tarviskaan.
Lapsille ainakin ihanaa kun kun on nyt lunta! Nauttikaa.
Tampereen tyttö: en mitenkään kaipaa sitä mitä en sanonut mutta tuntuu niin kovasti sen oireet ilmassa jo. On niin ihmeen lämmin, on valoakin jo.
Suklaasydän; oho:-) Semmosta se on kausittain. Voihan että että kalenteri on monella loppujen lopuksi aika turha. Pärjäisin ehdottomasti ilman itsekin mutta satun pitämään kaikenlaisista vihoista ja kalenteri on hiukan sellainenkin.