Rinnakkaiseloa

Kävin eilen ensimmäistä kertaa eräässä ruokakaupassa tässä lähellä. Kauppa on ollut tiedossa siitä asti kun tässä olemme asuneet mutta on kuulunut  ”ei ole tullut mentyä” -asioihin ilman sen kummempaa syytä. Järkevän kävelymatkan päässä minulla on ainakin viisi kunnollista ruokakauppaa ja sen lisäksi monenlaista hätäpuotia. Sanon että ainakin viisi, mutta voi olla enemmänkin. Niin helposti jumittuu menemään aina samaan paikkaan. Moni juttu jää löytämättä vaikka lähelläkin olisi.

Olen tästä ennenkin kirjoittanut mutta sallikaa vielä: minusta on mukavaa kun täällä on ruma ja kaunis, köyhä ja rikas, vanha ja uusi vierekkäin, limittäinkin. Vähän kaikessa. Jo naapurikadulle mennessään pääsee kuin eri maailmaan. Eilisen ruokakaupan asiakkaat olivat ihan erilaisia kuin siinä kaupassa missä normaalisti käyn. Se oli erilaista ja piristävää.

Ymmärrän ettei aina synny hyvää jälkeä kun erilaisuus kohtaa. Tulee monenlaista kärhämää ja ennakkoluulot senkun kasvavat. Myönnän senkin että hyvähän minun on tarkkailla ja nostella vain jyviä, akanat sivuuttaen. Kun en kuulu kumpaankaan ääripäähän oikein missään asiassa niin voin soudella siinä välimaastossa ja sulautua vähän sinne ja tänne.

Mainokset

15 comments on “Rinnakkaiseloa

  1. Liivia sanoo:

    Erilaisuus on aina hyvästä ja erilaisuuden risteymät myös. Tykkään kuvasta.

    Köyhä kommentti, mutta nyt tuli kiire. Olen katsonut kellon väärin..

  2. Hieno kuva! Siellä teillä on varmasti paljon paljon ihanaa valokuvattavaa. Olisi tosiaan hyvä rikkoa tapoja ja rutiineja, niin saisi ja kokisi paljon enemmän. Itsekin sitä aika usein mietin. Nyt haaveilen päiväreissusta johonkin isompaan kaupunkiin, kameran kanssa. Koiranhoito vaan pitää järjestää jotenkin, jos tulee pidempi reissu.

  3. Violet sanoo:

    Liivia; kiitos Liivia. Ja kaikki kommentit ovat tervetulleita. Kiireisetkin!

    Pellon pientareella; huomasin että on se näköjään pahaksi päässyt että kun menee vieraaseen ruokakauppaan niin ei muka tiedä mitä ostaisi!
    On oikein hyväksi pääkopalle vähän nähdä vaivaa.

  4. Sooloilija sanoo:

    Nyt tänään päivittyy tämä uusi blogisi bloggeriin!

    Minä kun asun keskustan tuntumassa tai oikeastaan kaupungin keskustassa niin on kauppoja mistä valita, mutta niin sitä vain askeleet ja pyörä vievät melkein aina niihin pariin samaan kauppaan. Nyt yritän löytää jotain uutta, sillä se piristäisi kaupassakäyntiä. Paitsi että uusista kaupoista ei oikein tahdo aina löytää mitään..

  5. tintti sanoo:

    Heh, meiltä on lähikauppaan 9 km ja eduskuntatalolle 62 km.

  6. En tiedä miten teillä Brysselissä, onko siellä kuinka vahvat luokkaerot? Täällä meillä on eri luokallisilla on ns. omat kauppansakin ja sen huomaa selkeästi. Ainakin minä näin ulkopuolisena. Omilla luokillaan on tiettyyn pisteeseen omat värit, puhetapa, harrastukset, puheenaiheet jne. Välillä tämä pistää kuin tikku silmään, mutta maassa maan tavalla…

  7. Molemmat kuvat hienoja, mutta erityisesti nuo kiviseinät, joissa näen taas taulun. Semmoisen taulun, joka laitetaan aamiaispöydän viereiselle seinälle.

    Erilaisuus on vain rikkautta!

  8. Violet sanoo:

    Sooloilija; ai jaa, kiitos tiedosta!
    Eihän uusista alkuun aina löydäkään, mutta eilen justiin huomasin että eipä olisi pahitteeksi silläkään saralla vähän ”haastaa itseään”. Huomasin esim. että tuolla mulle uudessa kaupassa oli tuotteita joita ei ole ollenkaan siinä missä yleensä käyn. Sain heti uusia ideoita siitäkin mitä tehdä ruuaksi kun näin tavarat eri tavalla.

    tintti; oho. Lähikauppa on suhteellinen käsiten, ymmärrän kyllä.

    Neiti Nimetön; toki täälläkin on. Tuntuu kuitenkin siltä että ne eivät ole IHAN niin vahvat kuin teillä siellä.
    Mutta jos ajattelen tuota eilistä kauppaa niin siellä oli selvästi ns. köyhempää sakkia (vaikka hinnat eivät ole kovin paljon alhaisemmat kuin ”paremmassa” kaupassa). Sitten on kauppoja joissa on se semmonen tietty porukka…

    Kuten tuossa kirjoitinkin itse voin tehdä ”tutkimusretkiä” vähän kaikenlaisiin juttuihin kun en tunne selkeästi kuuluvani oikein mihinkään äärilaitaan. Vaatimattomammissa puljuissa on usein kivampi tunnelma, eilen senkin huomasin!
    Ei ole niin paljon sitä paskan tärkeetä sakkia.

  9. Joo, se paskantärkeys muakin inhottaa, mutta tutkimusretket ehdottomasti rules! Jostain kuulin, että alaluokka ja se osa yläluokkaa jotka on olleet aina varakkaita on osiltaan hyvin samanlaisia käyttäytyessään. They don’t give a sh*t. Uusrikkaat on niitä jotka ns. yrittävät olla jotain ja se on täällä kai aina ollut hyväksyttyä.

    Hauskaa havannointia! :)

  10. vilijonkka sanoo:

    Mun kuvakirjastossa on oma lokeronsa tuollaisille kuville, sen otsikko on ”kaksi pintaa”.

    Yksi jumiutunut ilmoittautuu! Parsiisissa kävin kolmessa kaupassa (niukka&halvin, keskinkertainen&keskihintainen, runsain&kallein), täällä Pekingissä vain yhdessä ruokakaupassa ja lisäksi kahdella vihannestorilla. Kesälomilla ostan ruoat aina ja vain yhdestä kaupasta. Tarjontaa olisi huomattavasti enemmän, mutta kunhan jumitan. Tosi sääli. Ei vaan jaksa.

  11. Kirjailijatar sanoo:

    Minäkin pidän siitä, että kaunis ja ruma ovat rinnakkain. Tykkään muutenkin vastakohdista: kuumasta suihkusta ja avannosta, erakoitumisesta ja vilkkaasta seuraelämästä jne. Minulla vaan ei ole yhtään hätäpuotia, tai lähin on kilometrin päässä. Se tuntuu pitkältä, jos yhtäkkiä pitäisi hypätä maitoa ostamaan.

  12. Linnea sanoo:

    Juu. Samoihin kauppoihin juuttuu ja juurtuu. Meillä on suunnilleen saman kävelymatkan päässä kaksi Alepaa. Toisesta ostetaan ruokaa, mutta jos halutaan jotakin pikaherkkuja tai salakarkkeja, mennään siihen toiseen. Kutsumme sitä spurgu-Alepaksi, koska siellä tapaa usein näitä laitapuolen miehiä. Niin ja jos ollaan laiskoja, mennään spurgu-Alepaan, koska sen eteen voi pysäköidä.

  13. pikkujutut sanoo:

    Minusta olisi kiva vain jumittaa mutta kun olosuhteet eivät anna myöten. Kaipa tätä aikaa muistelee ja kaipaa sitten kun jumittuu.

  14. Violet sanoo:

    Neiti Nimetön; tuossa on varmasti perää.

    Vilijonkka; ei jumituksessa ole mitään pahaa ellei se itseä haittaa. Kyllä minustakin on kivampi tehdä aina samoin, käydä samoissa paikoissa, mutta sitten kun teenkin eri tavalla huomaan sen suuren eron.

    Oli ihan piristävää nähdä eri asiakkaatkin eri kaupassa. Ja eri kassat.

    Kirjailijatar; mun lähin hätäpuotini on samalla kadulla tuossa kulmassa. Semmonen oikein Alin supermarket missä on mitä vaan muttei toisaalta oikein mitään. Ja melkein aina auki.

    Linnea; salakarkkeja…;-)

    pikkujutut; joo, ymmärrän tuon. Uskon että ehdit vielä jumittaa enemmän kuin omiksi tarpeiksi!

  15. outi sanoo:

    ehdottomasti samaa mieltä, erilaisuus on hyvästä. sellaiset liian homogeeniset asuinalueet on jotenkin pelottavia. pitää olla vähän sitä ja tätä niin tulee hyvä.
    tuntuu että olen itsekin sellainen monen eri ääripään risteilijä. mutta se tuntuu useimmiten vaan hyvältä. pääsee näkemään monenlaista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s