Kädestä miestä

Saatan muistaa ihmisten kädet paremmin kuin heidän kasvonsa. Kädetkin muuttuvat, mutta hitaammin. Olen varma että minut tunteville näissä kuvissa on muotokuva minusta. Kyllä nämäkin kädet tunnistaa.

Kuvailen omia käsiäni näin: isot, voimakkaat, taipuisat, leveät, pitkäsormiset. Kädenpuristukseni on luja. Toisinaan hätkähdän valokuvia katsoessani miten käteni näyttävät kuin lapioilta ohuiden varsien päässä. Rystyset ovat suuret ja uskon että vanhana olen sellainen laiha täti jolla on erittäin muhkuraiset kädet.

Vasemmassa kädessäni on aina vihkisormus mutta ei sitten muuta. Kuvaa varten otin sen pois koska nämä ovat käsikuvia eikä sormuskuvia. Oikeassa kädessäni pidän toisinaan suurta hopeasormusta. Olen oikeakätinen.

Käytän käsiäni paljon ja vaikka mihin. Minä saan auki kaikki purkit ja purnukat, minä korjaan ja maalaan ja kannan. En varo niitä enkä erityisemmin hoida. Niiden iho on paksu ja kynnet aina lyhyet. Minä haluan käsitellä asioita jotta käsitän ne. Minä koskettelen tavaroita ja kokeilen omilla käsilläni miten joku homma tehdään. Pidän siitä että opetetaan kädestä pitäen. Kirjalliset (saati kuvalliset!) ohjeet eivät ole minua varten.

Ajatelkaa vaikkapa sanoja käsittää, käsitellä, käsittämätön, käsittelemätön….Eikö ole kätevää miten kouriintuntuvia merkityksiä noihin voidaan sisällyttää?!

Mainokset

31 comments on “Kädestä miestä

  1. Ompas sulla taas hyvia mietteita taalla! Olen monelta osin kasiltani samanlainen kuin juuri kuvasit.

    Teetko samanlailla hommia seka vasemmalla etta oikealla kadella? Meilla se on siirtynyt isaltani minulle, olemme molempikatisia (ei sentaan kirjoiteta kuin oikealla). Niin normaalia ettei sita tule edes ajatelleeksi.

    Kerran vieras mummo kysyi bussipysakilla, etta soitanko pianoa kun sormeni on niin pitkat. Taisi olla kasi-ihminen.

  2. jaana.ulvila sanoo:

    Mikä siinä onkaan kun me naiset ei päästä ihailemamme esim. kankaan ohi ilman että hypistelemme sitä, miehille se on ihan helppoa siis mennä ohi. Kädet ovat kyllä kiehtovat, joskus kun alat seuraamaan käsiäsi esim kun kirjoittat koneella se on jotenkin irrallista, että kuka tuossa sormia liikuttaa varsinkin jos on väsynyt, saikohan tästä mitään tolkkua. Mutta kuiteskin en malttanut olla kommentoimatta.

  3. Violet sanoo:

    Neiti Nimetön: Teen pysty vasemmalla kädellä juuri mihinkään. Se on aina vaan semmoinen tuki- ja apukäsi. Kyllä siinä samanlaiset voimat on, uskoisin, mutta tarkkuus puuttuu täysin.
    Kun olin nuorempi mulle jankutettiin aina pianonsoittajan käsistä. Kasvoin pitkäksi hyvin aikaisin, olin tosi laiha ja minulla oli isot kädet (ja jalat). Kai ne oikein korostuivat silloin;-)

    jaana.ulvila: totta, hypistelen aina!
    Kyllä tiedän tarkkaan tuon käsien seuraamisen ja sen että tuntuu että kädet menevät aivan automaattisesti, muka.

    Ajattele käsityötä (vaikka virkkaaminen) tekeviä käsiä tai vaikka jotakin tarkkaa ompelutyötä…tai sitten leipovia käsiä tai käsiä jotka tekevät jotakin kirurgista toimenpidettä. Ihme homma koko kädet!

  4. barbro v sanoo:

    Mainiota! Tosi kiehtovaa. Vertailin pitkään kuvia hölmönä omiin käsiini. Jos sitä ottaisikin tavaksi ottaa vaikka vuosittain valokuvan ei kasvoistaan, vaan käsistään? Nyt en ota omistani, ne ovat kiipeillä haavaumilla kylmästä, muutosta ja fyysisestä työstä.

  5. Iiris sanoo:

    Ja mietipä sitä, kuinka paljon muistoja ja mennyttä elämää kädet / sormet kantavat mukanaan! Olen huomannut sen erityisesti nyt, kun mieheni on kuollut: Sormeni muistavat erittäin tarkasti edelleenkin (yli kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen), miltä hänen kätensä tuntui kädessäni, ja jokaisen neliösentin hänen kasvoistaan, tai hiusrajan otsalta niskaan, tai solisluut… loputon luettelo.
    Voisiko siis sanoa, että rakkaamme kulkevatkin mukanamme käsissämme eivätkä sydämissämme :)

  6. Violet sanoo:

    barbro; vuosikuva käsistä ei olisi hullumpi idea. Mihin tulokseen tulit tässä vertailussa? Yritän kuvitella millaiset kädet sinulla on. Hailuilen pienehköjen ja sirojen ja sitten taas suurten lapioiden välillä.

    Iiris; Hyvä huomio. Kiitos kun muistutit. En nimittäin muista miltä mieheni käsi tuntuu kädessäni vaikka joka päivä tavataan. Missä minun käteni ovat olleet?!

  7. sari sanoo:

    Näin ihan hiljattain kun toisessa blogissa oli tekijä kuvannut käsiään, siitä tuli mieleen jonkin vuoden takaiset käsikuvasi ja mietin, että pitäisi pläjäyttää kouransa ruutuun minunkin. Katsotaanpa jos saan kuvan aikaan, muistikorttikin on täynnä ;)

  8. Violet sanoo:

    Sari; muistatko missä blogissa oli käsiä?
    Kuvaa omasi! MInä muistan ne. Työtä tekevän kädet, hienoin sormuksin koristellut.

  9. Liivia sanoo:

    Uskon, että muistat ihmisten kädet. Muistit miehenikin kädet.

    Tuo toka kuva kertoo minusta eniten kätesi ja luonteesi samanlaisuudesta.

    Mulla on aika pienet kädet ja pitkät sormet, ainoa kohta ruumiissani, jota voi siroksi sanoa. Mulla käy päinvastoin kuvia katsoessa, käteni vaikuttavat välillä liian pieniltä muuhun nähden.
    Mistähän se johtuu että toiset puristavat kättä jämäkästi ja toiset eivät? Kuitenkin kaikki tietävät, että jämäkkyys on positiivisempaa.

  10. Synnöve sanoo:

    Kivasti kirjoitat taas,
    kuvittelinkin niin, että kädenpuristuksesi on luja.

    Muistan hyvin, kun lapseni oli ollut onnettomuudessa ja leikattu, ja kun kirurgit kättelivät minua myöhemmin,
    tiesin niistä puristuksista, että lapseni on ollut hyvissä käsissä ja toipuu, vaikka muuta varmuutta asiasta ei silloin vielä ollutkaan.

    Olen myös saanut kuulla pitkistä raajoistani ja isoista käsistä, ja joskus olen varmaan halunnut piilottaa ne,
    mutta nykyään se on kyllä ominaisuus, josta viehätyn muissa ihmisissä, samoin kuin siitä, että ihminen on kätevä käsistään.
    Käsiasia ollut minullakin jotenkin ”ilmassa”,
    näin juuri Chisun musiikkivideon ”Sama nainen” ,
    hänen kätensä siinä, kömpelöhköt mutta viehkot,
    toivat mieleeni ihan kummallisia muistoja ja ajatuksia, ihan kuin jotain flashbackejä entisistä elämistä. :)

  11. Violet sanoo:

    Liivia;muistan sinunkin kätesi. Kyllä ne ovat sirot, ihan totta. Todella pitkät sormet ja sitten jos vertaa esim. sinun ja minun kynsien muotoa niin sinun kyntesi ovat pidemmät (vaikka olisivat siis lyhyiksi leikatut). Omani ovat neliömäisemmät.

    Musta tuntuu että kiinnitän vähän liiankin paljon huomiota siihen että VARMASTI puristan kättä tukevasti ja jämäkästi;-)
    Toivon ettei kukaan ajattelisi: inha, lahnamainen ja veltto käsi tuolla…luonnekin on varmaan samanlainen…

    Katja; kiitos musiikkikommentista! Minä luulen etten tätä biisiä ole Juicelta koskaan kuullut. Ei taida olla tunnetuimpia.

    Synnöve: kuvaus kirurgin kättelystä…hyvä esimerkki! Käsi kertoi varmasti kuin parempikin suu.

    En mäkään enää piilottele käsiäni tai jalkojani. Ei se oikein onnistuisikaan. Puhuessani kädet käyvät, halusin tai en.
    Olen joskus leikkinyt jonkun kanssa sellaista että sidoimme kädet ja piti puhella ihan normaalisti. Ei siitä tule mitään kun ei voi ”näyttää” ja ”säestää”.

  12. sari sanoo:

    Siellä ne nyt on ! Karseet kourat.

    Käsiä oli myös Ilonalla, helmikuun alun postauksissa http://ilonankoti.blogit.fi

  13. Aino Belgiasta sanoo:

    Kiva kirjoitus taas! Minulla on aika pienet kädet ja ’mutkikkaat’ sormet. Nuorena olisin ehkä mielelläni vaihtanut ne kapeisiin, pitkiin ja jalomuotoisiin sormiin, mutta en nyt enää: persoonallisuudesta pitää pitää kiinni, sormenpäitä myöten ;)

    Eräs ystäväni sanoi kerran käsistäni hauskasti, että tällaiset ’ei-niin-suorat’ sormet ovat luovuuden merkki. Uskon siihen lujasti!

    Huomasin vasta nyt aikaisemmista postauksistasi, että sinulla on meneillään monenmoista tutkimusta. Kaikkea hyvää koitoksiin! Ainakin sinulla tuntuu olevan asenne kohdallaan.

  14. terhi sanoo:

    Kauniit kädet!

  15. minja sanoo:

    Haa, kädet ovat mielenkiintoisia! Kertovat paljon. Ja jos miehistä pitää jokin seksikäs kohta sanoa, ne ovat ehdottomasti tietynlaiset kädet.

    Mielestäni sinun kätesi näyttävät aika paljonkin samantyylisiltä kuin omani, mutten kyllä kuvailisi omiani suuriksi. No okei, ehkä ranteisiin verrattuna. Mulle mahtuu 6-vuotiaan lapanen kevyesti ja miestä naurattaa kun lätkäisen oman miniräpyläni hänen kättään vasten :D

    Omani ovat ylensä rikki ja nirhaumilla talvisin. Luulen että näyttävät paljon vanhemmilta kuin kasvoni. Nyt on ok tilanne, viime viikolla oli taas pari todella kipeää haavaumaa. Piti heti pistää punaista kynsiin kun parnivat. Tuli parempi mieli, ihan kun olisi kampaajalla käynyt :D

  16. Paevi sanoo:

    Olin pari päivää sitten kaupassa ja huomioni kiinnitti nainen joka oli kassalla ennen minua: hänellä oli aivan järkyttävän isot kädet! Minua suorastaan pelotti katsoa niitä käsiä. Oli vanhempi ihminen, selvästi nainen – ei siis sukupuolta vaihtanut…

  17. Maiju sanoo:

    Se on hauska leikki, kun ryhmässä (vaikka kaveriporukalla) yritetään tunnistaa toisten käsiä silmät kiinni. Jos ihmiset ovat vähänkään tutumpia, tunnistaa ihmisen käsistään heti. Muoto, pehmeys, ote, tuntuma, jämäkkyys.. kaikki on niin yksilöllistä. Minä tykkään käsistä. Siksi tämä olikin kiva kirjoitus.

  18. vilijonkka sanoo:

    Meillä on hyvin samankaltaiset sormet! Mulla on vain hieman pienemmät nuo isot nivelet.

    Ja kättelyyn keskityn minäkin huolella. Inhottavimpia ovat musta sellaiset, jotka eivät malta antaa minun käden asettua paikoilleen, vaan alkavat puristaa jo pelkkiä sormia. Eihän siinä sitten saa mitään tuntumaa tai voi puristaa takaisin.

    Lapsille olen aina ennen ”sukujuhlia” pitänyt pienen kättelykertauksen. Tämä kättelytaito on mielestäni näitä pieniä seikkoja, jotka saattavat auttaa ihmistä elämässä eteenpäin.

  19. Johanna sanoo:

    Jo nuorena harmaahapsiseksi muuttuneena sanon aina niille, jotka väen väkisin tuputtavat värjäystä hiuksiini – koska kuulemma harmaa vanhentaa -, että ikä näkyy jostakin joka tapauksessa, käsistä esimerkiksi…

    Toisaalta, olemme todella kriittisiä omia käsiämme kohtaan, mieheni työn puolesta kuulen messuilla ja muilla monin monituista kertaa kommentin ” KÄTENI OVAT NIIN RUMAT”

    ja kuitenkin, niin kuin kirjoitit, kädet kertovat meistä monta tarinaa ja muistavat ainakin yhtä monta.

    Ollaan ylpeitä omista käsistämme, me aikaan saavat ja kätevät naiset !

  20. Nuttu sanoo:

    Hieno postaus. Olen miettinyt käsiä viime aikoina. Miten niiden iho onkin niin ihanaa? Tuota vuotuista käsikuvaakin olen harkinnut, mutta en ole saanut toteutettua. Ehkä nyt!

  21. Celia sanoo:

    Kiva aihe!

    Mä saan aika usein kuulla käsistäni. Lapsen käsiksi niitä on kutsuttu, kun ovat jotenkin niin pienen ja kömpelön oloiset, keskeneräiset ehkä.
    Kerran yksi tyttö näki mun peukalon ja totesi: ai kato, sullakin on tuollanen murhaajan peukalo.
    Silloin kauhistutti, nyt olen ihan ylpeä pienestä, murhaajan peukalostani.

  22. Susku sanoo:

    Ei mitkään lapiot, mutta pitkät ja kapeat sormet kyllä. Selkeästi sellaiset taiteilijankädet… Siis sinulla.

    Minä en ehkä hiplaile ja nypläile mitään, mutta saatan pitää käteni muutaman sentin päässä kohteista ja tunnustelen niin…

  23. sanni sanoo:

    Minä kiinnitän aina huomiota käsiin. Joidenkin ihmisten kädet ovat mieleenpainuvia. Sinullakin on hauskan näköiset kädet. Muistan kuolleiden läheisten ihmisten kädet paremmin kuin kasvot? Kaikkein kipeimmältä tuntuu edelleenkin katsoa sitä kuvaa isästäni ( isäni kuoli 11/2007), jossa hänen kätensä näkyvät parhaiten. Hän tekee kuvassa tulia. Hänen kuolemansa jälkeen minulle vahvistui lapsuuudesta muisto, joissa hän silittää tukkaani. Muistan selvästi, miltä se tuntui. Sekin muisto käsistä saa minut aina itkemään. Minulla on samanlaiset kädet kuin isälläni. Äitini kädet ovat aivan erilaiset. Muistan myös hoitamieni lasten käsiä. Häiriintyneiden, psykkisesti kaikkein sairainpien lasten kädet muistan kumman selvästi. Aivan kummallista, tajusin sen vasta nyt. Voin myös palauttaa mieleeni valtavan määrän tuttuja käsiä. Kädet ja kasvot on helppo yhdistää.

  24. sanni sanoo:

    Ja vielä tuosta kättelystä. Joudun työssäni kättelemään paljon velttokätisiä ihmisiä ja kiinnitän itsekin huomiota omaan kättelyyni usein. Hirveän monella ongelmaisella ihmisellä on varovainen, veltto kädenpuristus. Voisin tehdä jotain maalikko-psyykendiagnoosia kädenpuristuksista :) Käsimuisti? Joo, olen ehdottomasti käsi-ihminen. Tähän täytyy palata blogissa.

  25. Desiree sanoo:

    Kädet ovat kauneinta ihmisessä. Tulin tähän päätökseen jo kahdeksantoistavuotiaana.

    Muistan tutkineeni jo lapsena isoäidin ja äidin käsiä. Pienenä nukahdin käsi pinnasängyn välistä isän kädessä. Omat lapseni ovat nukahtaneet samalla tekniikalla. Käsi edustaa turvaa ja rakkautta.

    Näin joskus ohjelman kosketuksesta. Iholla on muisti, kädellä on koskettamisen muisti. Yhdeksänkymppisellekkin on tärkeää, että joku koskettaa häntä. Ja kuinka kauniit voivat vanhukset kädet ollakkaan. Niissä on koko elämä!

    T. Desiree

  26. Violet sanoo:

    Sari; kiitti vinkistä!

    Aino: ”ei-niin-suorat” on hyvin sanottu. KUulostaa heti tuhannesti paremmalta kuin että vaikka ”kierot”.
    Joo, tutkimuksia meneillään ja olen niin hyvilläni kun asiani tutkitaan.

    terhi; no kiitos…

    minja; mulle ei kyllä missään nimessä mahtuisi lapsen tumppu!

    PAevi; kuristajan kädet????

    Maiju; tuota en ole kokeillut mutta uskon hauskaksi!

    vilijonkka; ehkä me ollaan ”käsisamikset”!
    Tolkutan lapsilleni myös sitä että kun tervehditään niin KATSOTAAN sitä toista ihmistä….

    Johanna; niin, en mä ihan tajua miksi kaikkien pitäisi tukkaa värjätä tai miksi on käsille jotain ihme ikääntymisen estovoiteita.
    Kai niitä sitten joku oikein haluaa.

    Nuttu; tee ihmeessä käsipostaus. Olen utelias muiden käsistä.

    Celia; millainen voi olla murhaajan peukalo???Mistä moinen nimitys?

    Susku; mun pitää kyllä otta esineet ihan käsittelyyn että saan tolkun!

    sanni; erityisen koskettava tuo kuvamuisto. aloin heti ajatella tiettyjä valokuvia vaikka omat vanhempani elävätkin vielä.
    Ja tuo asia lasten käsistä. Todella mielenkiintoinen. Voi miten toivon että kirjoitat tästä lisää.

    Desiree; käsikädessä nukahtamista ovat meidänkin pojat yhdessä vaiheessa halunneet. Ja totta kai: kyllä kaikki haluavat että heitä kosketaan. Toivon niin että kaikilla olisi joku joka panisi vaikka käden olkapäälle toisinaan.

  27. barbro v sanoo:

    Tulin vertailussa siihen tulokseen, että sinun omasi ovat enemmän naisen kädet, minun omani näyttävät lapsemmilta, mahtaako johtua pureskelluista kynsistäni tai pyöreämmästä kämmeneni muodosta. Ranteeni ovat luisemmat, luu ulkokämmenen puolella töröttää rumasti, ja nivelet sormissa ovat paksummat. Ystävä ihmetteli nuorempana aina sitä, että käsieni iho oli kiiltävä, samanlainen kun sinulla. Sillä oli ihan erilainen, on vieläkin.

    Päätin kuvata omanikin. Käsikuva on tosi henkilökohtainen, mutta kuitenkin anonyymi.

  28. Violet sanoo:

    Barbrov: yritän nähdä kätesi mielessäni ja vertaan sitten kuvaan.

  29. MaaMaa sanoo:

    Mä olen aina kutsunut käsiäni käpäliksi, vaikka ei ne miltään käpäliltä kauheesti näytä … Kynsilakkaa, harmaata tai tumman lilaa, olen innostunut käyttämään nyt ihan viime aikoina, ennen sitä ei ollut ikinä lakkaa. Ja ihan lyhyet kynnet. Sormeni ovat aika pitkät, mutta tosi hoikat. Mun sormukset ei kovin usealle ystävälle mahdu. Sormeni on tosi nopeat kirjoittamaan näppiksellä ja hyppelee OK pianon koskettimilla myös. Kuumaa ne ei siedä yhtään, johtunee siitä että ovat itse melkein aina kylmät. Kylmät kädet lämmin sydän – niinhän se menee. :)

  30. Malin sanoo:

    Todella mielenkiintosia tekstejä sulla on kun niitä lukee!! Tämäkin käsianalyysi. Itse suoraan sanottuna inhoan käsiäni, (joten) tarkkailen paljon muidenkin käsiä. Odotan sitä päivää kun löydän joltain ihmiseltä rumemmat kädet kuin minulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s