Kuka keksi ruudin?

Tiedättekö sellaisen myötähäpeän tunteen joka tulee vaikka kun joku puhuu puupäisiä eikä tajua lopettaa? Kun joku tekee itsensä naurettavaksi tai loistaa tyhmyydellään aina siihen pisteeseen asti, että muut alkavat jo suorastaan tuntea sääliä ja suurta surkua häntä kohtaan…Oikeastaan ei voi puhua myötähäpeästä sillä kuvaan kuuluu ettei puhuja itse tajua hävetä. On ehkä parempi puhua siis sijaishäpeästä.

Tämä tuli mieleen yhtä kirjaa lukiessani. Tuli mieleen yksi tilanne vuosia sitten kun eräässä seurassa puheltiin että niin, kuka muuten keksi ruudin ja miksi sanotaan jostakin tyhmästä ettei hän ole kyllä mikään ruudinkeksijä?

Sitten yksi nainen siinä sanoo: mikä on ruudi?

Porukka nauraa hervottomasti vitsille – kunnes huomataan ettei se olekaan vitsi.  Tällaisessa tilanteessa pamahtaa se sijaishäpeä ja tulee valtava tarve kiireesti löytää jotakin sellaista sanottavaa mihin myös ruudi-ihminen voi osallistua.Yleensä ei keksi vaan ne yritykset ovat kömpelöitä ja aiheuttavat vastaavasti muissa taas uusia sijaishäpeän tunteita.

Mutta kuka keksi ruudin? Siitä voi lukea vaikka tästä. Ainakaan se ei ollut tuo nainen josta kirjoitin.

Mainokset

35 comments on “Kuka keksi ruudin?

  1. Tiivi sanoo:

    Voi toista! :)

  2. Liivia sanoo:

    Toiset saa kauhalla, toiset lusikalla. Elämä on epäreilua. Tyhmyydessä ei ole hävettävää, mutta typeryydessä on. Kaksi eri asiaa.

  3. Violet sanoo:

    Tiivi; Tuo olisi ollut aivan hillitön vitsi jos se olisi ollut tarkoituksellinen. Juuri sellaista sanoilla leikkimistä joille ihmiset tuppaa nauramaan.

    Liivia; Mää kyllä häpeän tilanteita joissa itse olen tuon ruudi-tyypin asemassa. Sitä en häpeä etten tiedä asioita (ja sellaisenhan voi halutessaan korjata ottamalla selvää). Sitä häpeän ellei mulla aina oikein leikkaa tai etten ole tilanteen tasalla. Tosin eihän nää niin vakavia ole. Sitä vaan olettaa kai sitten turhanpäiten että suomenkielinen ihminen tietää miten ”ruuti” -sana taipuu, tai tietää että on sellainen juttu olemassa kuin ruuti vaikkei siitä sen enempää tietäiskään.

  4. elinam sanoo:

    Ei kysyvä tieltä eksy..mutta joskus voi jättää kysymättä ja kotona googlettaa sitten sitä ruudia. :D

  5. Liivia sanoo:

    Luulenkin, että tuon ruudi-naisen kohdalla oli kyse typeryydestä. Typeryydelle voi paljonkin jos vain viitsii, tyhmyydelle ei paljoakaan.

    Eniten häpeän itseäni, koska tosiaankaan ei aina heti leikkaa, ei varsinkaan olla hiljaa:)

  6. Katja sanoo:

    Minä voisin kysyä juuri tuollaisia ruudeja. Esikoisen mielestä ei kannata kysyä mitään, mitä ei tiedä, ettei leimaudu tyhmäksi. Höpsistä, sanon minä, joka ehkä lapsena vaikenin itsekin, en kehdannut mitään. Nyt harjoittelen, ei se helppoa ole.

  7. Violet sanoo:

    elinam; googlettaa ruudia;-)…..

    Liivia; väärässä paikassa möläyttely tuottaa häpeää. Olen osoittanut tällä saralla huonoa käytöstä useammin kuin olisi suotavaa.

    Katja; en mä sitä kysymistä pidä ollenkaan pahana, olen kyselijä itsekin. Sen sijaan sitä en tajua kun joillekin tuntuu olevan ihan kunnia-asia selittää miten he eivät ymmärrä mistään mitään. Semmonen ”voi kauhee kun se on niin vaikeeta, en voi millään ikinä ymmärtää” -tietämättömyys on sietämätöntä.
    Uskon kyllä että sinä sanallisesti lahjakkaana (sillä sitä olet aivan takuulla) tuollaiset ruudi-tyyppiset jutut tajuaisit;-)

  8. vilijonkka sanoo:

    Heh, täällä myös yksi möläyttelijä, tosin täytyy todeta minun hurjasti petranneen sillä saralla. Aika usein olen vain hiljaa muiden osallistuessa vilkkaana käyvään keskusteluun ja olen aivan pihalla. Sitten yritän muistaa kotona googlen äärellä, että mikäs se sana nyt olikaan. Sitä en kylläkään yleensä muista ja jatkan typeryyttäni vai tietämättömyydeksikö sitä voisi kutsua.

    Häpeä on inhottava tunne.

  9. Violet sanoo:

    vilijonkka; toivon hartaasti että tämä mun kirjoitukseni otetaan nyt oikealta kannalta. Tarkoitus EI ollut keskittyä nauramaan sille miten ”tyhmä” tuo ruudi-nainen oli. Ei myöskään tarkoitukseni ollut esitellä mitään omaa älylllistä yliotettani sillä siihen tuskin lienee varaa.
    Mutta se häpeä. Omasta tai toisen puolesta. Se, mitä se saa tekemään, miltä se tuntuu. Mulla on jostakin sisäänrakentunut sellainen ”velvollisuus” että tulee pakonomainen tunne yrittää ”pelastaa” vaikka juuri nyt tuollaiseen ruudi -tilanteeseen joutunut.
    Anteeksi kaikki lukuisat lainausmerkit.

  10. tintti sanoo:

    Hih, tulikohan tästä vahingossa sellainen ”ruudi”-keskustelu…? Tiedän, mitä tarkoitat. Sivistynyt ihminen ei ala nauraa päin naamaa sille, jolla ei juuri sillä hetkellä satu lanttu leikkaamaan, sivistynyt ihminen yrittää hellästi ohjata hairahtuneen takaisin polulle, jotta kaikilla olisi taas mukavaa (comfortable, miten se ei käänny suomeksi samalla sävyllä ollenkaan?). Itse olen aikoinaan paljon liikkunut piireissä, joissa päin naamaa ilkkuminen on tavallaan kunnia-asia, joten sitä on oppinut sietämään, mutta se ei tarkoita, että harrastaisin sitä itse tai pitäisin sitä mitenkään hyväksyttävänä. Joidenkin asioiden kanssa on vaan joskus elettävä.
    Mulla meni häveliään kauan ymmärtää, mitä tarkoittaa ”vastanaineet”. Miksi hääauton perään ripustetaan peltipurkkeja, kun siellä pitäisi olla koivunoksia? Siitä sitten vaan vapaasti tavuviivanpaikkaa etsimään…

  11. Olina sanoo:

    Myötähäpeä on inhottava tunne, pistää kiemurtelemaan. Minä olen viime aikoina tuntenut sitä lähinnä ”tosi-tv:tä” kohtaan. Sitä, miten joku nöyryyttää itseään julkisesti, ja sitä, miten se jonkun mielestä on viihdyttävää. Näistä jälkimmäinen herättää minussa jostain syystä sen kaikkein suurimman myötähäpeän.

    Tuo Tintin ”vastanaineet” on kyllä aivan loistava esimerkki sanasolmusta, joita minunkin pääni yrittää ajoittain ratkoa. Mm. olen edelleen hieman sitä mieltä, että on olemassa adjektiivi ”kurikas” (ilkikurinen, virnuileva, kuriton), sillä niinhän eräässä laulussa lauletaan: ”kaksipa poikaa kurikasta niin komiasti liikkuu…”

  12. Violet sanoo:

    tintti; Vastanaineet -esimerkki on loistava! Juuri tuollainen venkoilu on makuuni.
    Tuli mieleen noista piireistä joissa naamalle nauramista harrastetaan…tuli mieleen yksi mainostoimisto missä nuorena olin töissä ja pari sanaseppoa siellä. Hauskoja veikkoja ja juttu luisti mutta toisinaan hävetti heidän puolestaan se, että sitä omaa nokkeluutta piti niin kovin korostaa. Se olisi ollut paljon toimivampaa ilman alleviivauksia.

    Olina; kurikas on saatava sanakirjaan! Totta kai pitää saada vastakohta kurittomalle, sillä ei ”kurillinen” ole oikea sekään;-)

    Olin yhden kesän kesätöissä tehtaassa missä mun työparina oli nuori mies jonka kanssa päivät pitkät juttelimme tällaisia. Se oli niin viihdyttävää että tylsä ja monotoninen työ sujui kuin siivillä.

  13. Leena Lumi sanoo:

    Olina, veit ajatukseni! Mikä voi aiheuttaa niin paljon myötähäpeää kuin ns. tositv! Minä kyllä myötähäpeän myös ns. suomalaisia viihdeohjelmia, jotka ovat mukahauskoja. Tai voihan mulla olla nyrjähtänyt huumorintaju…tai sitten kokonaan sen puute;-)

  14. sari sanoo:

    Ihanat nuo edelliset pyöräretkikuvat !

    Kyllä minä hörähdin ääneen tuolle ruudinkeksijälle, mutta siis ei pilkallisesti vaan hyväntahtoisesti.
    Suosikkilauseeni lapsille on ” ei ole tyhmän merkki, että kysyy jos ei tiedä – tyhmän merkki on se että ei kysy vaan näyttelee tietävänsä vaikka ei tiedä” tai jotenkin sinnepäin, kun he eivät koulussa meinaa saada sanaa suustaan …
    Itse olen kyselijätyyppiä, mutta taisin kouluaikoina olla kainompi minäkin kuin nyt. Viljelen myös kaikenlaisia itsekeksittyjä sanoja. Kurikas on minunkin mielestäni oikein kelvokas sana :)

  15. […] mutta käykää itse lukemassa. esimerkiksi kirjoitus ruudi-ihmisestä. […]

  16. Merja Helsingistä sanoo:

    Myötähäpeä; oli ihan pakko katsoa, mitä sana on englanniksi. Googlesta löysin käännöksen a shared sense of shame (viisi sanaa)! Auf Deutsch das Mitleid och på svenska medlidande. Mit ja med>myötä.

    Tilanne; ryhmässä joku alkaa kertoa vieraalla kielellä vitsiä, olen ainoa suomalainen. Heti panikoin; en varmaan ymmärrä. Usein käykin niin, etten ymmärrä, mutta sitten sitä yrittää esittää, että on ymmärtänyt, nauraa mukana ja toiset sitten huomaavat tämän näyttelemisen epäonnistumisen. Itseä hävettää ja toisia tietysti ja haluaisivat pelastaa tilannetta. Vitsiltä on pohja poissa, jos sitä rupeaa selittämään. Tietysti sitä voisi puolustautua, ettei ymmärrä tarpeeksi kieltä, mutta parasta olisi nopeasti päästä tilanteesta.

    Sana alkovi voi myös olla sana, jota ei kovin helposti ymmärrä. Tulee tietysti ruotsin sanasta alkoven, mutta itse merkitys voi olla vaikeasti pääteltävissä.

  17. Soilimaija sanoo:

    Lueskelin innokkaasti kaikkien vastauksia ja päätin mennä katselemaan ruudin historiaa. Wikipediassa suomeksi ja kun kiinnostuin menin myös Googeliin ranskan kiellellä. Molemmissa oli sama valokuva Vihtavuoren ruudista ?
    Tuli vaan kysymys, onko se suomalainen ruuti ihan maailmankuulu?

  18. Merja sanoo:

    Nuo häpeätilanteet on aika yleisiä kun asutaan kahden kulttuurin (tai useammankin) perheessä. Aina tulee vastaan sukulaisten kanssa tilanteita jolloin en todellakaan tunne olevani kirkkain lamppu porukassa. Toisen kulttuurin juttuja kun ei tosiaan voi tietää kaikkia..

    Sen vuoksi olen oppinut olemaan hyvin myötätuntoinen toisille vastaavissa tilanteissa. Lapsillekin olen opettanut että jos joku ei tiedä, silloin ei missään tapauksessa naureta, vaan ohjeistetaan sitä tietämätöntä.

    Ruudi-nainen olis ollut muuten Oulussa paremmassa seurassa, siellä ei sanota hienosti ruudinkeksijä vaan reilusti ruutinkeksijä vaan :)

  19. Matroskin sanoo:

    Minä säälin enemmän niitä, jotka esittävät tietäväistä eivätkä uskalla kysyä.

    Ihmettelen myös älykkäänä itseään pitäviä, jotka ovat sitä mieltä, että jotkin tietyt asiat ovat niin jonninjoutavia, ettei heidän kuulukaan tietää niistä mitään. Tietävät kaiken jostain muinaisesta filosofista, mutta halveksivat populaarikulttuuria. Eräs älypää piti teatteria taiteena, mutta elokuvia roskana. Miten voi tuomita kokonaisen taiteen lajin roskaksi?

    Ruudi-naisella voi olla hyvä sydän, mutta tuollaisilla ylimielisillä älyköillä ei varmasti ole.

  20. Matroskin sanoo:

    Ja Violet, olen tuntenut vanhempia naisia joilla on se ”“voi kauhee kun se on niin vaikeeta, en voi millään ikinä ymmärtää” -tietämättömyys. ” Usein kyse on siitä, että entisaikaan monessa perheessä on pidetty automaattisesti poikalasta älykkäänä ja tyttöä tyhmänä. Taustalla voi siis olla vuosia rakentunut epävarmuus.

    Mielestäni myöskään tosi-tv:tä ei voi leimata aivottomaksi. On olemassa älykkäitäkin tosi-tv-ohjelmia, esim sellaiset joissa joku perhe joutuu elämään vaikka 1800-luvun tapaan tai ilman sähköä tai jotain. Ei koko lajityyppi ole hömppää.

    Minulla on ainakin niin olemattomat tiedot esimerkiksi fysiikasta ja kemiasta, että joku asioita tunteva saattaisi pitää minua säälittävän tietämättömänä ja miettiä, että ottaisi nyt selvää tai googlettaisi.

  21. Matroskin sanoo:

    Myös sanonta ”ei ole mikään ruudinkeksijä” osoittaa hyvin, millaista älykkyyttä arvostamme. Sitä että keksii jotain uutta, mieluiten tekniikan alalla, ei sydämen älykkyyttä.

  22. Violet sanoo:

    Leena LUmi: mielipideasioitahan nuo…

    sari; lienee aika tyypillistä että koulussa (tai monissa muissakin tilanteissa!) ei kysytä silloin kun on se hetki vaan sitten kun kaikki ohi, jos silloinkaan. Ajatelkaa vaikka jotakin esitelmää…luennoitsija sanoo sen ”olisiko jollakin jotakin kysyttää” eikä kenelläkään koskaan ole – paitsi sitten on hiivatinmoinen jono kun luennoitsija on kerännyt kamansa ja lähdössä pois.

    unkuri; tulit ilmiantaneeksi hyvin mielenkiintoisen blogin, omasi.
    Kiitos tiedosta.

    Merja Helsingistä; minusta on eri asia olla tietämätön vieraassa kieliympäristössä kuin oman kielensä suhteen.

    Soilimaija; voi olla;-)

    Merja; tuttua on, ja kokemusta on. Kirjoitukseni ei nyt noihin liittynytkään kyllä. Kuten toisellekin Merjalle kirjoitin, minusta on eri juttu olla ”tietämätön” oman kielensä/kulttuurinsa suhteen kuin vieraammassa ympäristössä ja ylipäätään tämä kirjoitukseni tarkoitus oli keskittyä siihen sijaishäpeän tunteeseen ja siihen miksi tulee tunne että pitäisi mennä ”apuun”.
    Tarkoitukseni EI ollut pilkata ruudi-naista tai hänen tietämättömyyttään (vaikka myönnän että on vaikea kuvitella että on joku viisikymppinen suomalainen joka ei olisi kuullut sitä ruudinkeksijä -sanontaa tai ei tajuaisi miten ruuti -sana taipuu).

    Matroskin; olen monesta samaa mieltä mutta huomaan sinunkin kommenteistasi (uskon huomaavani) että olen kirjoittanut sen verran epämääräisesti että se on tulkittu vähän väärin.

    Se hiukan vanhempien naisten epävarmuus voi tosiaan ainakin osaltaan johtua tuosta mitä sanot.
    Sen sijaan en saata ymmärtää sitä sellaista ”naisellista avuttomuutta” jota jotkut oikein korostavat. En aja takaa sitä että kaikkien pitäisi selviytyä kaikesta vaan sitä ettei heittäytyisi toopeksi ja osaamattomaksi jo ennen kuin on edes yrittänyt.

    ”Se, että emme uskalla, ei johdu siitä, että asiat ovat vaikeita. Asiat ovat vaikeita siksi, että emme uskalla.”
    Lucius Annaeus Seneca (n. 4 eKr – 65 jKr)

  23. Liivia sanoo:

    Täällä yksi naisellinen avuton, minun pitäisi varmasti hävetä, mutten häpeä yhtään. Niin kauan kun maailmassa on miehiä, on asioita, joita en välitä opetella.

    Matroskin kommentteihin yhdyn minäkin. Täysin.

    Minä elän miehen kanssa, joka ei ole käynyt kouluja. Hänellä on valtavasti aukkoja yleissivistyksessä ja kieliopissa, mutta arvostan silti häntä kaikella tavalla.
    Sivistys voi tosiaan olla muutakin.

  24. Katja sanoo:

    Minä myös olen naisellisavuton tai laiska tai eivät vain kiinnosta ollenkaan jotkin asiat ja mieluusti annan siksi jonkun toisen hoideltaviksi ja olen kiitollinen ja ihailen, kun haluavat, osaavat ja viitsivät. Olen myös pelkuri ja jännitän kaikkea mahdollista, en uskalla juuri mitään ja pysyn mieluusti turvallisilla vyöhykkeillä. Yleissivistyksessä on valtavia aukkoja koulutuksesta huolimatta. Tosi-tv:täkin katselen. Mutta nykyään uskallan olla jo ihan vain tällainen, minä, en enää teeskentele muuta. Minusta se on elämässä kauhean tärkeää.

  25. violet sanoo:

    Liivia: alan epäillä etten osaa muotoilla sanoiksi sitä mitä tarkoitan.
    Olet varmasti huomannut kirjoituksistani että minulla itselläni on paljonkin asioita joita en tee vaan jotka ”kuuluvat” miehelleni. Kirjoitinkin etten aja takaa sitä että kaikkien pitäisi selviytyä kaikesta.
    Mutta sen sijaan että sanoisin etten ” osaa” olisi todenmukaisempaa sanoa etten halua tehdä, etten viitsi tehdä tai että olemme kerta kaikkiaan vaikka sopineet että mies esim. kantaa raskaat tavarat.

    Minusta on ihmisiltä aivan valtavaa itsehalveksuntaa väittää etteivät ”osaa” vaikkapa panna lankaa neulaan tai vetää naulaa seinâstä. Tai jotakin muta sellaista mikä ei vaadi mitään erityistä ponnistusta tai viisautta tai nokkeluutta. Aika usein on kyse vain viitseliäisyydestä – ja tämän voin sanoa varmuudella, oma itseni esimerkkinä.

    Saiko kirjoituksestani sen käsityksen etten arvostaisi muita kuin ”kirjasivistyksen” saaneita? Sivistys on minusta nimenomaan kaikkea muuta mutta ei koulutuskaan ihmistä pilaa. Mistä ihmeestä tämä keskustelu tällaisille raiteille edes lähti?

  26. violet sanoo:

    Katja:minä olen juuri kuin sinä itseäsi kuvaat ekassa lauseessa paitsi tuo naisellisuusavuttomuus nyt vaan tökkii jotenkin kovasti.
    En minäkään mitään teeskentele vaikken naisellinen olekaan:-)

  27. violet sanoo:

    Ei kun siis hetkinen….ei kai naisellisuus automaattisesti tarkoita sitä että olisi avuton, taitamaton, heikko…?
    Eihän se nyt kai VOI noin mennä…..

  28. Katja sanoo:

    Ei, ei avuttomuus naisellisuuteen liity, mutta naisista täällä pelkästään taidettiin kirjoittaa. Siitä sen nappasin. On tällaisia miehiäkin. :D

    Ja tuo avuttomuuskin on ihan väärä sana. Aina avun saa jostakin saa ja itsekin tekee ja ottaa selvää, jos pakko on.

    Relaxia, Violet. Ei kukaan varmaan ajatellut että sinä ketään halveksit tai yli- tai aliarvioit.

  29. violet sanoo:

    Katja: kyllä mä vähän pahaa pelkään että ajatteli…

    Jos olisin hiukan juksannut ja kertonut jutun niin että se ruudi -ihminen olisinkin ollut minä itse….Kaikki olisivat sanoneet: eihän se haittaa, sattuuhan tuollaista kaikille. Naisellista myötätuntoa olisi tullut joka suunnasta.

    Kun kirjoitankin jostakin toisesta henkilöstä niin se otetaan pahimmillaan niin että nauran ko. ihmisen ”tyhmyydelle” (mikä ei missään vaiheessa ollut totta). Jos olisin vaihtanut ruudi -ihmiseksi miehen niin se se vasta hauskaa olisi ollutkin. Jostakin syystä monet naiset tykkäävät hiukan pilkata miehiä, kuten tiedämme.

  30. MaaMaa sanoo:

    Hauskaa tilannekomiikkaa, vaikka varmasti noloa sekä ”möläyttäjälle” että kanssaihmisillekin välillä.

    Mä puhelen joskus todella tyhmiä kun välillä käännän sanontoja/vitsejä kielestä toiseen sanasta sanaan. Niistä tulee ihan typeriä juttuja, ja tajuan vasta kun olen sanonut että merkitys onkin vahingossa muuttunut kokonaan.
    Esim. 7-luokalla ruotsintunnilla opettaja pyysi kääntämään ”Hur står det till” ja yhtään ajattelematta käänsin sanat, enkä tarkoitusta > ”Miten se seisoo”. Voi kuinka 13vuotiasta MaaMaata punastutti julmetusti!
    Onneksi suurin osa luokasta luuli, että vitsailin ;)

  31. Violet sanoo:

    Maamaa; Miten se seisoo, hehh heeh;-)
    Taitava se joka esittää homman loppuun asti kuin se olisi alunperinkin ollut suuri vitsi!

  32. Liivia sanoo:

    Pohdittuani asiaa pohjasta asti, niin ehkä mulle tuli sellainen automaattinen primitiivireaktio, että menin heti kaikkien tyhmien ja typerien puolelle, silloin kuin älystä tai tietämättömyydestä on kysymys.

    Minusta on vain hyvä, että tuli myllytystä. Homma pysyi kiinnostavana:)

  33. Riikka sanoo:

    Sulla on kyllä niin juttu ja sana hallussa. Nauran tolle ruudi-naiselle täällä:D Blondeja hetkiä tulee meille kaikille.

  34. Itkupilli sanoo:

    Olen horppinyt tassa aamukahvia naama mutrulla, mutta tama kylla sai naurahtamaan. Mies kysyi, etta mika naurattaa…yritin kertoa tata juttua…englanninkielella…:D

  35. Violet sanoo:

    Liivia; on hyvän ihmisen tunnusmerkki mennä heikomman puolelle.

    Riikka; no kiitos. Siksi tästä ajattelin kirjoittaakin kun ei meissä varmaan ketään ole joka ei olisi ollut ainakin joskus ruudi-ihmisenä itsekin.

    Itkupilli; juu ei;-) Ei käy kääntäminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s