Tykään

Advertisements

28 comments on “Tykään

  1. Maijja sanoo:

    Mää tykään sun kuvista. Ihan hulluna.

  2. MaaMaa sanoo:

    aivan ihana viesti! tykkään susta :)

  3. Violet sanoo:

    Maijja; ilo kuulla!

    Maamaa; Isommalla on vaikeuksia suomen kanssa. Sanoo ehkä ihan oikein muttei muista mihin kohtaan piti panna ”paljon kirjaimia” ja mihin vähän vähemmän.
    Ajatus tärkein ja onhan se ilo saada tuommoinen lappu kun on ensin kuullut että on aivan tyhmä kun mä olen kuulemma se paska joka on keksinyt koulun!

  4. Kirjailijatar sanoo:

    Minä tykkkään näistä kuvista! Onko tuo kuplamuovia? En ole koskaan ajatellut, että se on itse asiassa tosi valokuvauksellista, tykkään vaan poksautella niitä pampuloita rikki. Ihana stressilelu. Sellainen näytönsäästäjäkin on olemassa.

  5. astacarita sanoo:

    Hauska kuvasarja. Meidän lapsilla oli viime vuonna kuplamuoviset seinäkalenterit, aamut alkoivat kivasti poksahdellen. Äänestä tiesi, että nyt on lapsi herännyt.

  6. Niina sanoo:

    Oi kuinka ihania harmaan sävyjä! Ja voi tuota viestiä,aika suloinen:)

  7. vilijonkka sanoo:

    Minkä hienon kuvasarjan kokositkaan meidän iloksemme! Ja viestin sisällön lisäksi ihastelen kauniita kirjaimia!

  8. Katja sanoo:

    Noita monisteita. Meillä on joka paikassa niitä. Suomeksi tosin ja silti aina unohtuu jotain. Palloiluhalliin 3 euroa ja lenkkarit, kevätkarnevaaleihin arpajaispalkintoja ja lappuun allekirjoitus. Sitten, kun on yhden täyttänyt, tuo toinen poika samanlaisen (Ai niin, sekin on jo koululainen.), kokeita ja poikkeavia lukujärjestyksiä. Nuo lasten laput ovat parhaita, käsin kirjoitettuja ja vain yksi vastaanottaja ja sellaisia niin tärkeitä viestejä, ettei niitä unohda, vaikka lappu katoaisikin.

    On kyllä ihan kunnia-asia olla sekä paska että tykätty. :) Ja koulunkin me äidit olemme keksineet. Aikamoisia olemme.

    Ruusujako maljakossa?

  9. tintti sanoo:

    Mä olen aina tuntenut olevani jotenkin ”pahisten” puolella kun teen työkseni noita monisteita ja koulukirjoja ja kokeitakin (etenkin matikkaa), joten on ehkä ihan hyvä, ettei moni tiedä osoitettani ja asutaan näin peltojen keskellä /metsässä / pusikossa / susirajan tuolla puolen / landella / skutassa / böndel / hitossa / ei-missään / … Voisi useamminkin olla postilaatikko täynnä koirankakkaa. :D

  10. Liivia sanoo:

    Mun taskuihin ilmestyy aina lappuja, joissa lukee jotain tällaista: ”ethän hylkää mua ikinä” tai ”muista minut aina äiti”.
    Täytyy sanoa, etten liikutu, vaan ihmettelen moisia. ”Tykkään sinusta äiti” olisi paljon kivempi.
    Saan myös sellaisia, joissa muistutetaan; ” muista kuoria naama” jne. Jos sanon ääneen jotain mitä pitäisi muistaa, niin heti se on kirjattu lapulle ja lappu ilmestyy teipillä johonkin outoon paikkaan.

  11. Violet sanoo:

    Kirjailijatar; kuplamuovia on.Muistan sitä nähneeni jossakin kuvattuna, oliskohan ollut aivan loistavassa Lumetta-blogissa ja halusin kokeilla miltä näyttää minun kamerani kanssa.

    astacarita; ai sellaisiakin on? En ole kuullutkaan.

    Niina; kiitos. Joo, oli suloisempi kuin se muu viestintä mitä olen saanut tuolta samalta lapselta viime päivinä.

    vilijonkka; saa nähdä mihin ikään asti jaksavat kirjoittaa kuten koulussa käsketään…

    Katja; toi lappu on oikein kaiken pahan alku ja juuri. Kertoo nimittäin esikoisen vihaamien uimahallikertojen päivät. Minä olen paska koska olen keksinyt koulun, pakollisen uinnin ja sitten vielä pakotan lapseni sinne.
    Maljakossa on puista oksia.

    tintti; aha. Se onkin siis sinun syy. Koulu ja uimahalli ja kaikki. Kerron lapsille kuka kaiken takana on.

    Liivia; Hyvä luoja sentään;-)
    Saan lappuja tosi harvoin kun eivät jaksa suomeksi miettiä miten pannaan. Ranskankielisiä lappuja tulee toisinaan enkä niitäkään tietenkään mitenkään ”kiellä”.

    Tämä on ihan selkeä anteeksipyyntölappu. Oli puhunut mulle niin rumasti pitkään ja näki että pahoitin mieleni.

  12. tintti sanoo:

    :D Toisaalta mun hyllyssä on myös varsinainen aarteiden aarre: vastauskirja!

  13. Olina sanoo:

    Suomenkielessähän kuulemma yksi vaikeimpia asioita ovat kaksoiskonsonantin ja -vokaalit, niiden eroa on vaikea kuulla. (Meinasin kirjoittaa ”kuula” ;))

    Lappu on sympaattinen. Minunkin on joskus vaikea pyytää anteeksi typerää käytöstä, ja saattaisin tehdä sen noin.

  14. virva sanoo:

    Nämä tämmöiset on niin söpöjä ;)
    Annoin joskus penskana isälleni isäinpäivänä tyynyliinan, missä itsepainamani teksti.Muistan aina mitä siinä luki-
    Kaoniita unia isä!
    Ehkä se vain nosti sen arvoa,tai toivottavasti ;)

  15. stella sanoo:

    Wonderful pics again!!!!!!
    Your son writes finnish like me- never know when there is double or single letter- all my friends laugh at me- can speak but not write…

  16. Kenza sanoo:

    Suloinen viesti! Ja kuvat ihanan tunnelmallisia!

  17. Inka sanoo:

    Voi kuinka tykkään tästä koko postauksesta, ja kuvista! Kaikesta!

  18. Jonna sanoo:

    Kaunis anteeksipyyntö.

    En kyllä ihmettele yhtään, että suomeksi kirjoittaminen voi olla vähän hankalaa. Ainakin meidän tyttö joutuu miettimään noita kaksoiskonsonantteja aika paljon kirjoittaessaan. Ja vokaaleja ja tavutuksia. Nyt on keksinyt jotain muistisääntöjä itselleen. Kuiskuttelee sitten niitä läksypuuhissa.

    Joku sanoi, että lapset, jotka oppii itse lukemaan joutuu opettelemaan eritavalla nuo tuplakonsonantit ja -vokaalit kuin sellaiset, jotka opetetaan koulussa lukemaan.

  19. violet sanoo:

    tintti: viittiks kattoo sieltä kohta ”Elämän tarkoitus”….

    Olina: samoin minun anteeksipyyntÖni voisi olla joku tommonen.

    virva: voi sun kaoniita uniasi;-) Ihana jotenkin ja varmaan isälle tärkeä.

    stella: well but it’s not easy to hear it. I understand. My husband is not able to hear any difference between KUUSI and KUSI.

    Kenza: kiitos kiitos sanoistasi!

    Inka: ilahduttaa kuulla:-)

    Jonna: poika oppi itsekseen kirjoittamaan suomea. Voisiko tuossa olla perâä mitä sanoit…
    Sitten on tietysti se että kirjoittaa päivÄt pitkät ranskaa jonka kirjoitussäännöt ovat täysin erilaiset kuin suomen.
    No, ilahtuisin vaikka saisin vain lapun jossa olisi joku viiva!

  20. isoinpapu sanoo:

    Meillä lapset kirjoittaa helposti väärin, vaikka koulussa on opiskeltu kirjoitusta jo monta vuotta.

    dyslektinen esikoinen joulukortissa, 13 vuotiaana: Jyvää houlua! jo! jo! jo!

    S viime keväänä 8 vuotiaana tervetuliaiskylttiin: terva etulo!
    Me tervehditään nykyään aina noin.

    Itse näppäilen säännölisesti väärin: ainkain (ainakin), ompleukone, plekkä

    Nyt tietysti unohdin kaikki hyvät…

    Kauniita harmaita!

  21. aurinkojakuu sanoo:

    Minä saan hirmu harvoin tuollaisia… Luin Liivian kommentin ihmetyksellä.Ihania!
    Itse tosin jätin tyttäreni pulpettiin viestin vanhempain illan jälkeen.
    ”Hei kulta!Hauskaa koulupäivää” Viestin huomattuaan, oli tytölle tullut kamala ikävä…

  22. Violet sanoo:

    isoinpapu; Terva etulo on aika muikea tervehdys. Yritän muistaa sen.

    aurinkojakuu; no voi toista…noinkin äidin viesti voi vaikuttaa…
    ja hyvää vaan tarkoitit;-)

  23. vilijonkka sanoo:

    Jaa, kyllä minä tänne eilen mielestäni kommentoin, mutta mahdoinko lähettää sitä…

    Eli ihastelin erityisesti kirjaimien kaunista muotoa sekä erityisesti viestin ihanaa sisältöä. Meillä ei lappusia pahemin harrasteta. Paitsi opiskeluaikoina aikana ennen kännyköitä jätimme miehen kanssa toisillemme viestilappusia. Olisi pitänyt säästää niistä edes jokunen, ajankuvan vuoksi.

  24. Violet sanoo:

    vilijonkka; ka tuollahan se on eilen klo 11.26 mutta uudelleenkin sopii sanoa;-)

    Tuo mitä sanot miehesi ja sinun lappusista….voi kun minäkin olisin tajunnut säästää jotain.
    Ajattelin juuri vaikka niitä kaikkia kertoja kun menin Göteborgiin hänen luokseen junalla eikä mitään kännyköitä todellakaan ollut. Kerrankin juna oli 5 tuntia myöhässä ja mies siellä vastassa…näki tietysti sitten asemalla miten oli käynyt.
    Tai kun jätimme lappuja oveen; ”olen tullut yllätysvierailulle muttet ollut kotona…olen siis käynyt, tulen taas huomenna siinä aamupäivällä…”

  25. katilein sanoo:

    Aah, miten liikuttavan hellyyttävä viesti!
    Koneeni temppuili ja näytti kuvat todella hitaasti, mutta se oli hyvä niin. Ihan kuin jotain kertomusta olisin katsonut ja loppuhuipennus palkitsi kaiken!

  26. seija sanoo:

    Jo ennnekuin luin kommentit, sydämeni ihan hypähti innosta kuviasi katsellessasi. Olen saanut niistä innoitusta aikaisemminkin ja oppinut katsomaan yksityiskohtia tarkemmin ja sen , ettei tarvitse mennä kauas ihmeellisiin paikkoihin, kuplamuovi ja kuollut kukkanen riittää. Aloitin kuvaamisen pitkän tauon jälkeen ja nyt eläkkeellä olen ihan hupsuna kamera kädessä joka paikassa.
    Minulla on tallessa jokunen lappunen, eräs, jossa alkavassa teini-iässä tyttäreni ilmoitti rakastavansa minua, mutta ettemme voi enää asua yhdessä. Tyttäreni kautta olen löytänyt sinunkin blogisi. Se on niin selkeä ja raikas, aina!

  27. Riikka sanoo:

    Ihana! Ja aaaa kuplamuovia!

    Hahaa mua niin nauratti tuo Liivian tytär: muista kuoria naama! Mäkin haluan moisia muistutuksia.

  28. Violet sanoo:

    Katilein; sait vahingossa multimediaesityksen!

    Seija; kuplamuovi ja kuollut kukkanen, sä sen sanoit ja hyvin.
    Jatka kameran kanssa kulkemista. Toiset ulkoiluttaa koiraa, ulkoiluta sinä kameraa.
    Kiitos sanoistasi, tuntuu hyvältä.

    Riikka; mä en haluaisi mutta mä tarvitsisin. Sen muistutuksen meinaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s