Takki

(Tässä on kuva missä polvipituinen neuletakki roikkuu henkarilla

ovenrivasta. Kuva on otettu aavistuksen verran vastavaloon,

tarkennus neuleen pintaan, taustalla häivähdys hiljalleen

aukeavista puiden silmuista, jotka näkyvät huoneen ikkunasta.)

Ostin takin Pariisista rue Rivolin Marks & Spenceriltä keväällä 1997. Muistan täsmälleen hinnan: 350 frangia. Se oli minulle silloin suunnilleen sen verran kuin sama olisi euroissa nyt. Aivan liian paljon neuletakista.

Sain sen kuitenkin ostetuksi. Takki ei ole koskaan ollut mikään varsinainen ykkössuosikki. Pikemminkin sellainen, joka heitetään päälle tietyssä vaiheessa kevättä tai syksyä kun ollaan ensin peilattu kaikki muut eikä mikään oikein käy. Kun muut ovat olleet ”liian” jotakin väriin, tyyliin, lämmittävyyteen tai sellaiseen liittyen niin tämä on käynyt aina. ”Ai niin, mulla on sellainenkin”…

Sen väri on ihmeellinen. Virallisesti se on vihreä, mutta vannon että se kameleonttimaisesti muuttuu sen mukaan mitä muuta on päällä tai millainen valo on. Se on harmahtavan vihreä. Kylmä sävy. Se tuntuu tärkeältä täsmentää. Lanka on vähän ”tweed”. Seassa näkyy sinertäviä sävyjä, jopa aavistus oranssia.

Olen pessyt takkini lukemattomat kerrat. Muistan että ensimmäistä pesua siirsin ja siirsin peloissani. Sitten pesin marseillesaippualla äärimmäisen varovasti kylpyammeen pohjalla varoen venyttämästä tai vanuttamasta hiukkaakaan. Kuivatin sitä kuin sadan frangin seteleitä, huolellisesti oikoen ja silitellen vähän väliä. Tasolla, tarvinneeko edes sanoa.

Sitten huomasin että takki kestää kyllä enemmänkin. Miehen pesuvirheen jälkeen huomasin että takki kestää mitä vain. Ainakin 60 asteen konepesun ja lingon.

Melkein joka kerta kun se on päälläni joku sanoo ”ihana, mistä se on?”. Takki näyttää sopivan moneen makuun. Se ei vie liikaa huomiota, ei hautaa alleen tai hyppää silmille. Se päällään voi olla oma itsensä, se korostaa, ei syö. Se on kummalla tavalla hyvin lämmin silloin kun tarvitaan, mutta ei kuitenkaan koskaan liian kuuma.

Voisiko tässä takin 13-vuotissyntymäpäivien kynnyksellä puhua jo klassikosta, joka on maksanut itsensä tuhannesti takaisin?

Advertisements

20 comments on “Takki

  1. Jake sanoo:

    Äärimmäisen paha kiusuli, tämä teksti suorastaan huutaa kuvaa, josta lukija voisi itse päätellä totuuden. Nyt meillä on vain sinun kertomus, hyvä sellainen. Koska ensimmäinen novellisi julkaistaan?

  2. marika sanoo:

    Ihana takki tarina!

    Tykkään kovasti vastavaloon otettusta kuvasta ja puiden silmujen häivähdyksestä, kaunis kuva!

  3. Margarita sanoo:

    Voin niin kuvitella takkisi! Hieno kuvaus. Rakastan kestäviä vaatteita ja kenkiä. Ne tuntuvat hyvältä päällä jo siksi, että niiden tietää olevan laadukkaita ja huolella valmistettuja. Minulla on Ecco-avokkaat, noin kahdeksan vuotta vanhat ja todella hyväkuntoiset vielä, vaikka niillä suhailenkin harva se päivä. Suunnitelmissani onkin tehdä ostosmatka Lontoon Oxford Streetin Ecco-liikkeeseen. Mukaan lähtisi varmasti useampi kenkäpari. Minulla on myös farkkuhame vuosimallia 2001. Se on yhä suosikkihameeni, eikä juurikaan käytössä kulunut. Joskus tulee toki ostettua vähemmän kestäviä juttuja; kangastossuja, kesämekkoja ym, mutta ne eivät valitettavasti ole kestäneet ainakaan minun käytössäni kuin muutaman vuoden (varsinkin kangastossut ovat yleensä tyyliin yksi pari per kesä).

  4. Olina sanoo:

    Oi, kyllä voi! Se on kaunis ja ajaton. Sanotaan, että kuva vastaa tuhatta sanaa, mutta joskus on myös toisinpäin. Näin kuvankin.

  5. aurinkojakuu sanoo:

    varmasti kyllä voi noin jo sanoa.Ja vaikka kuvassa takki roikkuikin henkarilla, näen sen todella hyvin päälläsikin.

  6. vilijonkka sanoo:

    Hyvä kuva. Eiköhän se jo ole klassikoksi lueteltavissa.

    Mulla on yksi anopin odotusaikainen Marimekon klassikkomekko, joka on minulla ollut käytössä viimeiset 10 vuotta. Hieman on vuosien mittaa haalistunut, mutta niin ihana. Oikea aarre.

  7. pia sanoo:

    mulla on myos marks and sparksin musta villatakki joka on ollut mulla viela pidempaan! vuodesta 1990!!! pesukoneessa pesen minakin.
    samoin siita tulee kivoja kommentteja:-)
    harmi etta taalla en koskaan paase kayttamaan.
    tekeekohan ne viela yhta hyvia.
    ostan m&s vaatteita aika paljon mutta en tietty villatakkeja.
    aika tylsa maku meikalaisella.
    sellaisia keski-ikaisen kotirouvan vaatteita.

  8. Romu sanoo:

    Kerroit tarinan takista, josta jokainen olisi onnellinen. Taustalla, mutta tarpeellinen. Se on vuosien myötä – ikään kuin varkain – noussut tuohon asemaansa, ansainnut siinä sivussa arvostuksen ja sen myötä myös tämän kirjoituksen. Monia onnellisia vuosia yhdessä teille tästä eteenpäinkin.
    Kirjoituksesta tuli mieleen tilanne, kun mieluisat kengät alkavat osoittaa hajoamisen merkkejä, ja muutaman suutarireissun ja restaurointiyritysten jälkeen on kuitenkin todettava, että aika ja runsas käyttö on tehnyt tehtävänsä. Ikä ei ole niille armollinen, uusien sisäänajo vie aikansa, eikä läheskään aina korvaava tuote ole entisen veroinen. Hienoa, että takkisi on säilyttänyt voimansa kaikki nämä vuodet!
    Kiitos herättävästä tarinasta!

  9. Hanna sanoo:

    Hieno villatakki!

    Täällä monet päivittelevät, että M&S:n laatu oli joskus muinoin ihan huippua. Se oli kauppa mihin suunnattiin kun listalla oli esim. normaalit t-paidat. Ne pysyi kuosissaan, eivät kutistuneet tai venyneet. Eipä enää. Samaa olen kuullut Clarksista.

    Luuletko, että takin ihanuus johtuu sen väristä vaiko mallista?

  10. Leena Lumi sanoo:

    Apua!, miksen näe kuvaa? Onko mulla taas joku hememtin tekniikkaongelma! En ikinä, ikinä voi elää 99,9 vuotiaaksi kiitos tekniikan, joka aina pettää…

    No, harmaanvihreä on minun lempivärini. Ostin kerran Göttingenistä harmaanvihreän neuleen, jonka nytkin puen ylleni, kun lähden tarkastamaan merisäätä. Se maksoi about 100 markkaa, vain, mutta uskokaa tai älkää, ikää sillä on jo seitsemän vuotta. Kun puen tuon vanhan ja hyvin käytetyn neuleen ylleni, silmieni vihreä ylittää silmieni harmaan…

    Rauhaisaa pääsiäistä, Violet!

  11. Tämä juttu oli aivan mahtava ilman kuvaa! Saimme kaikki fiilistellä omanlaisemme takin. Sitten kun kuvat taas toimii, niin laita, niin voin hämmästyä!!

    Minulla on samantapainen takkitarina. Käsin tehdystä osin huovutetusta villatakista, jota harvoin pidän ilman, että sovittelen ensin kaikki muut, mutta lopulta se kuitenkin istuu ja aina sitä kehutaan. Ulkotakkinakin pidän.

    Ostin sen nuorten suunnittelijoiden design -näyttelystä Berliinistä – suolaiseen hintaan tietenkin!

  12. Violet sanoo:

    Jake: kun ei ole kuvaa niin on uskottava sanaa. Toisaalta se sallii mielikuvittelun jota pidän suuressa arvossaan.
    Novellikokoelma olisi mielenkiintoinen juttu. VApaaehtoisia kustantamaan?

    marika: kiitos! PArhaat kuvat ovat vielÄ ottamatta:-)

    Margarita: on vaatteita joiden en oletakaan kestävän kauan. Maksan vähÄn ja sitten voi panna sivuun kun hajoavat ja voi ostaa toiset. Kallis hinta ei ole kyllä mikään tae enää mistään, toisaalta mulla on joitakin hyvinkin halpoja juttuja jotka senkun kestää vaan.

    aurinko ja kuu: joo, ”kuvassa” henkarilla mut hyvä kun sait kuviteltua päällenikin. On meinaan nytkin….

    Olina: hyvä kun ”näit”. Joo kato: alussa oli sana, niinhän sitä sanotaan!

    vilijonkka:no mää paan sitten siihen rinnuksiin tarra missÄ lukee Klassikko. (Ne luulee tietysti että se tarkoittaa minua.)

    pia: heh, hyvin kuvailtu tuo maku:-) Niin, en tiedä edes millaisia vaatteita M&S:llä nykyään on mutta ei tuo takki ainakaan täytä noita kriteereitä!

    Romu: taustalla mutta tarpeellinen – olipa just eikä melkein hienosti sanottu!

    Hanna: Silloin kun M&S oli vielä Ranskassa niin ostin just jotain t-paitojakin ja ovat olleet ällistyttävän hyvää laatua. No, sitten liike lopetti Ranskassa enkä muuallakaan ole siihen törmännyt joten laadusta en voi sanoa enäâ.
    Clarksin kohdalla olen huomannut!

    Luulen että takissa on parasta se että se ei ole ”liian” mitään vaan ”tarpeeksi” kaikkea. Se on kuin ei oliskaan, jos niin voi sanoa.

    LeenaLUmi: tekniikkaongelma on nimenomaan minulla ja siksi ”kuvailin kuvan”.
    Joo, hyvä väri tekee ihmeitä silmille, iholle….

    eilen tänään huomenna: joo, pannaan sitten joskus kuva kun taas onnistuu.

  13. Miksiköhän meillä kestää niin kauan nähdä ne hyvät asiat? Jos niitä koskaan edes huomaamme. Meillä on jo niin paljon. Helposti haluamme enemmän, muuta.

  14. Linnea sanoo:

    Olisin ollut vuonna 1997 sinulle niin kade: Pariisissa ja vielä Mark&S:llä. :-))
    Ja nyt vieläkin: sinä onnellinen: tuollainen kestävä löytö.
    Wau!
    M&S teki muuten vielä kymmenen vuotta sitten hyviä: tyylikkäitä ja kestäviä lastenvaatteita. Vuosi sitten shoppailin kyseisessä puodissa Varsovassa. Hyvät uikkarit lapsille tuliaisiksi…

  15. elinam sanoo:

    Haah, käytät tietenkin tilannetta hyväksi nyt kun kuvat ei näy. Ei tuommoista super-takkia voi olla olemassakaan :D. Kuvailusta tulee mieleen Chanel. Kameleonttikuitu olisi kyllä huippu keksintö, ei todella tarvis ku sen yhen takin.

  16. violet sanoo:

    Pellon pientareella: haluan ehdottomasti lisää ja muuta enkä muuta väitäkään. Toki rajansa tässäkin halussa kyllä. OIkeasti mulla ei ole paljon (moneen muuhun verrattuna) mutta paljon vähemmällä pärjÄisin. Mutta minä nautin siitä on eri, toinen, muu.

    Linnea: ai lapsillekin? Yhtään en ostanut…muistaakseni.

    elinam: niin, oikeestihan takki on ihan perseestä, kunhan nyt kehua retostan;-) EI mutta siis oikeesti: en yritä väittääkään että tästä jokainen tykkäisi. Eihän se mullekaan ole lempitakki. Se on vaan äärimmäisen toimiva. Yhtään mitään tekemistä ei ole Chanelin kanssa, hui kauheeta.

  17. NiinaK sanoo:

    Voi puhua ja tuo kuvailu sopii hyvin tunnelmaan joka kertomastasi tuli. Mun villapaita ei ollut yhtä kestävää laatua, siitä tuli minimini paita kun pesin sen väärässä asteessa.

  18. Maria sanoo:

    Minulla on äitini vanha norjalaistyylinen itse tehty villapaita, ehkä noin 50 vuotta vanha, ja kuin uusi vaikka paljon käytetty. Paitaa ei ole koskaan pesty (sitä ei tietenkään käytetä ihoa vasten), ainoastaan tuuletettu. Se ei ole YHTÄÄN nyppyyntynyt. Sellaisia lankoja ei enää saa mistään, mikä lie syynä, lampaiden villan laatu vai langantekotaito?

  19. Maria sanoo:

    Sitä kuvaa odotellessa…..

  20. […] (PS. pojalla kuvassa se yksi villatakki josta kirjoitin näin.) […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s