Puussa

Viikonloppureissumme paras anti minulle oli ehdottomasti sunnuntainen kiipeilykokemus. Kymmenen hehtaarin lehtimetsä 10 km Calais’ta, valjaat päälle, köydet ja lukot käteen ja puihin kiipeämään. Puusta puuhun, tukikohdasta toiseen. Korkeimmista kohdista 13 metriä maahan. Välillä huimia laskuja köysiradalla, pisin lasku 120 metriä puiden seassa. Radan selvittäminen kestää noin 2-3 tuntia kiipeilijästä ja valitusta vaikeudesta riippuen.

Tämä oli ihan minua! Homma vaatii kyllä hyvän tasapainon ja kylmän pään, mutta ei kannata liioitella: putoamaan ei pääse jos tekee kuten käsketään eli pitää aina vähintään yhden koukun vaijerissa kiinni. Siitä täytyy tietysti huolehtia itse, mutta vakuutan ettei sitä ole vaikea muistaa. Vilkaisee vain alas ja taas muisti virkistyy!

Riippusiltatyyppiset ylitykset olivat helppoja. Sitten oli pelkkiä vaijereita, kuin sirkuksessa ikään! Sitten oli astinlautoja jotka olivat irrallisia eli saattoivat kääntyä ympäri koska vain ellei ollut tarkkana. Oli myös verkkoja joiden läpi piti kulkea ja – vaikeimpia minusta! – narujen päissä roikkuvia renkaita joihin piti yrittää asetella jalkansa jotta matka jatkuisi….

Paljon keskittymistä, hikeä ja lopuksi väsyneet lihakset. Aivan ihanaa touhua. Aion mennä uudelleen, joko samaan paikkaan tai muualle. Suurinta antia oli minusta se, että voitin itseni (minähän joudun tulemaan joskus persiilläni raput alas vaikkapa korkeista kirkontorneista….) ja että piti käyttää mielikuvistustaan ja kokeilla mikä olisi älykkäin tapa selvitä eteenpäin.

(Kuvan puilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. En ottanut tuonne kameraa mukaan.)

Mainokset

29 comments on “Puussa

  1. minjo sanoo:

    Vautsi, kuulostaa hauskalle! Oliko lapset mukana, vai onko tuo vain aikuisten hommaa?

    Rantakuvat olivat myös ihania… Sade alkoi aamulla, mutta vaikutus on niin totaalinen, että tuntuu, ettei aurinkoa olisi näkynyt viikkoihin, vaikka eilen oli vielä täysi hellepäivä. Lienen kiittämätön ihminen, mutta en vain kestä tuota kosteaa harmautta. Talven jälkeen tuntuu, että on saanut siitä yliannostuksen.

  2. pikkujutut sanoo:

    Onnellinen sinä. Kun ylittää itsensä, niin se tunne on erittäin palkitseva pitkäksi aikaa.

    Tahtoisin myös tuollaiselle radalla. Suomessa ja töissä ollessa pääsin kerran vastaavan tyyppisesti toteutetulle radalla ja voi sitä onnea kun oli lopussa..

  3. Violet sanoo:

    minjo; lapset oli mukana ja serkkunsa kanssa. Siellä on lapsille oma kierros mutta se on niin lapsellinen…ja kun nuo kaikki ikänsä ja kokonsa puolesta saivat tulla aikuisten kierrokselle niin sinne sitten. Menivät vain (aina kun saattoi valita) helpoimmista kohdista. Mihinkään mustaan tai extreme-rataan eivät tietysti päässeet.

    Sano muuta sateesta….TIETYSTI tänään on vielä pienemmän pojan sellainen juoksutapahtuma jota hän on odottanut yli kuukauden…

  4. Violet sanoo:

    pikkujutut; oikeastaan ihmettelen ettei tuo pelottanut minua yhtään. Korkealla oleminen pelkän vaijerin päällä seisten, alla yli 10 metrin pudotus maahan ei tuntunut läheskään niin kamalalta kuin vaikka johonkin torniin kiipeäminen. Olen miettinyt mistä voi johtua että joissakin paikoissa/tilanteissa korkeanpaikankammo voi olla niin lamaannutta ja miksi toisissa sitä ei ole lainkaan.
    Ehkä tässä oli kuitenkin se että tiesi ettei oikeastaan VOI pudota.(Tai siis voi, jos on ihan toope)

  5. Pandice sanoo:

    No nyt muakin alkoi kiinnostaa puissa ja köysien varassa kiipeileminen :)

    Ihana pikkuorava ekassa kuvassa!

  6. Olina sanoo:

    Mahtavaa! Viimevuosina iskenyt korkeanpaikankammo saisi huutia, ehkä sitä tavoittaisi sen lapsuuden vaihteen, jolloin parasta oli kiivetä mahdollisimman korkealle puuhun kuin puuhun.

  7. Violet sanoo:

    Pandice: Sitten vaan kokeilemaan. Minä en tunne SUomessa tuollaisia paikkoja mutta PIkkujutut tuossa vinkkasi sellaisessa olleensa.
    Tämä meidän oli tällainen http://www.passiondaventure.com/
    Ranskassa näitä on paljon eri paikoissa.
    Pikkuorava on minustakin aivan ihana. Oikea Taku!

    Olina; se oli kuule;-)
    Juuri semmonen lapsuuden vaihde mulla meni päälle ihan heti alussa.
    Tuollahan ei siis kiivetä ylöspäin puita, vaan mennään vaijereita/lankkuja/erilaisia ”siltoja” pitkin puusta toiseen. Puun rungon ympärille on aina rakennettu sinne ylös semmonen lava, jolla mahtuu seisomaan n. 2 hlöä samaan aikaan.

  8. mizyéna sanoo:

    Kuulostaa kivalta!

    Alemman kuvan rantakuvat ovat jotkut kuin maalauksia. Olispa meilläkin päin niin kivoja rantakoppeja.

  9. Maijja sanoo:

    Määki! Olinan sanat ovat muuten kuin omani.

  10. ritva sanoo:

    kunnioitusta herättävää-ei onnistus meikäläiseltä.
    sielu kiipeilis, mutta keho ei suostu.
    terveisin multasormi.

  11. Mei sanoo:

    Huimaa! Hieno seikkailu. Täällä ei taida olla mitään noin hienoja kiipeilyratoja. Mies ja poika pääsivät samantyyppisen kiipeilyn makuun eräässä leirikeskuksessa ja kovasti on itseäkin houkuttanut sen jälkeen.. vaikka hyppyrimäen puuportailla aina pelkäänkin.

    Hieno kuvasarja, niin kesäinenkin. Kieltämättä harmittaa, että kesä on täällä pohjolassa vaan lyhyempi kuin siellä. Viime viikon helle antoi niin ihanan lupauksen kesästä ja tässä sitä istutaan taas neule päällä. Blaah! Onneksi saa näin virtuaalisesti matkata ihaniin maisemiin. …Hah, mikä onneton lohtu tänään!

  12. Tuli muisto siitä miten luimme isän kanssa kaikki Tarzan -kirjat vuorotellen ääneen toisillemme. Minu juuri oppinut lukemaan ja hiljaa takeltelin eteenpäin, kun ensinmäisiä luettiin. Olisin valmis ponkaisemaan heti puuhun!

    Seinää olen kiipeillytkin mutta tällaisen puukiipeilyparatiisin tahtoisin kokea! Onkohan niitä lähempänä, vai rupeanko katselemaan lentoa…

  13. vilijonkka sanoo:

    Oletpa huimapää. Mä olen niin vaakaasti maaihminen, etten usko moiseen uskaltavani. Toisaalta mitä kirjoitit itsensä voittamisesta…

  14. Riikka sanoo:

    Vau! En ole kuullutkaan moisesta. Varmasti vapauttava kokemus, olla kuin orava:)

  15. NiinaK sanoo:

    Kunnioitusta herättävää!! Itse jähmettyisin valjaat päällä maahan. On niin huono tuo korkeitten paikkojen sieto.

  16. MaaMaa sanoo:

    Wau mikä kokemus varmasti!
    Otin tuon linkin talteen tuosta aikaisemmasta kommentistasi: ehkä mekin kokeillaan joku kerta!

  17. Linnea sanoo:

    Kuulostaa mahtavalta! Olen kiipeillyt kiipeilyseinällä ja laskeutunut kalliolta alas köysillä, tämäkin olisi mielenkiintoista.

  18. Violet sanoo:

    mizuena: eikö teillä ole ollenkaan koppeja vai onko ne vaan eri näköisiä?

    maijja: no mää ARVASIN sen että sääki!

    ritva:multasormena on yhtä hyvä. Ne tekee jotka haluaa. Onneksi kaikille on jotakin mikä onnellistaa!

    Mei: jotkut hyppyrimäen puuportaat olisi mullekin ihan kauhistus luultavasti:-) Kesâ lähti meiltäkin. Vettä sataa ja on tosi koleaa.

    eilen tänäänhuomenna: Pikkujutut tuossa kommentoi että oli Suomessa ollut jossakin tämän tapaisessa…enempää en tiedä. Mää en ole seinäkiipeilyä kokeillut vielä.

    vilijonkka: oikeastaan mietin että voitinko itseni sittenkään koska tuon tekemistä en pelännyt etukäteenkään. Pikemminkin se oli ehkä Varmistus…koe siitä, tuleeko tutina vai ei, kun kerran kirkontorneissa tai paikoissa missÄ on kierreportaat tulee…

    Riikka: ajattelin olevani Spiderman tai joku sirkuksen neito!

    NiinaK: mutta ei sitä katto tiedä ennen kuin kokeilee:-) Olen vakaasti sitä mieltä että korkeanpaikan kammoakin on monenlaista.

    Maamaa: toivottavasti pääset joskus kokeilemaan! Sen perusteella millaisen kuvan olen sinusta luonut niin olisi ihan sun hommiasi kans. Noita paikkoja on monia Ranskassa. Tällä samalla firmallakin on kaksi eri, molemmat löytyy samoilta sivuilta.

  19. Violet sanoo:

    Linnea: mua kiinnostaisi köysillä laskeutuminen….

  20. Liivia sanoo:

    Hui, tuo ei olisi taas yhtään minua, samalla tavalla kauimmaisessa kauhunurkassa kuin laskettelujutut. Mutta hienoa että pääsit kokeilemaan ja kokemaan, ja että nautit!

  21. Allu sanoo:

    Oltiin sattumalta just eilen tuttavien luona, joiden poika järjestää tuollaisia kiipeämis- ym eventejä. Asiakkaana on paljon isoja firmoja, jotka haluaa kehittää työntekijöiden tiimihenkeä tai auttaa heitä uskaltamaan, saamaan varmuutta ja luottamaan.

  22. Heli sanoo:

    Siis oi WAU millainen juttu! En ole koskaan kuullut moisesta mutta kokeilisin varmasti jos eteen sattuisi!

    Olen kerran päässyt kokeilemaan kalliolta laskeutumista (40m muistaakseni, joista ekat 10m loivaa mutta vikat 30m sitten pystysuoraa kalliota) ja oi että se oli mahtavaa!! Yllätyin etten pelännyt yhtään ja pääsin alas sutjakkaasti ja hyvin. Ehkei nyt ihan puukiipeilyyn verrattavaa mutta tuli vaan mieleeni. =D

  23. Kenza sanoo:

    Kuulostaa mahtavalta! Ja parasta tuo itsensä ylittäminen! Kokeiltiin joskus Costa Ricassa vastaavaa. Tässä meidän lähellä taitaa olla jotain samantapaista, täytyypi ottaa työn alle ja mennä uudestaan kokeilee!

  24. himalainen sanoo:

    Sellainen olo, että pelottais ja tekis yhtä aikaa mieli kokeilla :)
    Voi että, mahtava juttu, että tein tuon. Varmaan kiva kokemus myös yhdessä lasten kanssa.

  25. Vau, miten hienolta kuulostaa!! Ja onnea kun ylitit pelkosi. Olitko siis yksin ? kiipesikö perhekin? Ei taida Suomessa olla puita joissa voisi noin kiivetä Pelkkää piikkistä oksaa ja heiveröistä viljelykoivua :)

  26. maijanmaja sanoo:

    Upealta kuulostava juttu! Voisin kyllä minäkin tykätä, jos vain vielä uskaltaisin. Nuorempana kiipelin kallioilla jonkin verran partioporukoissa ja Norjassa leirikouluohjaajana. Siitä pidin, vaikka sydän tykytti. Ehkä juuri siksi.
    Seinääkin olen kokeillut kiivetä pari kertaa, mutta se ei ollut mun juttuni. Jotenkin se homma ei napannut sisällä hallissa. Siellä myös korkeus hirvitti enemmän kuin ulkona.
    Tuossa sun jutussa vaikutti kyllä olevan enemmän haastetta kaikin puolin. Yhteen suuntaan (ylös) meneminen on yksinkertaisempaa kuin miettiä reittivalintoja ja -strategioita.

  27. Violet sanoo:

    Liivia; yhtä lailla kun olin valmis veikkaamaan että se ja se olisi varmaan halunnut mennä niin olin varma että sinä et olisi mistään hinnasta;-)

    allu; joo, justiin sellaisia tuollakin kuulemma pidetään.

    Heli: niin, ehkä ei voi verrata koska ovat aivan erilaisia juttuja, suuntakin on eri, mutta jotakin samaakin. Valjaissa kiikutaan ja onhan se vähän semmosta herran haltuun -hommaa kummiskin;-)

    Kenza: ja jos menet niin olisi hauska kuulla1

    himalainen; semmosia juttuja onkin muuten paljon;-)
    Joo, tavallaan lasten kanssa, tavallaan aivan yksin kuitenkin jokainen sillä pitää keskittyä omaan hommaansa eikä toista voi mitenkään edes auttaa. Korkeintaan voi huudella muistutuksia että muista ny sitten aina panna ainakin yksi turvaköysi….

    aurinko ja kuu; Olimme koko perhe plus miehen sisko perheensä kanssa. Lapset tosin menivät (ja miehen sisko;-)) eri paikoista osittain mutta etenkin isompi poika osoitti valtavaa rohkeutta menemällä paikoista mistä en olisi hänen uskonut selviytyvän, en henkisesti enkä fyysisesti.

    Maijanmaja; ei muakaan totta puhuen missään hallissa kiipeäminen kiinnosta. Tuolla oli juuri se riemu kaupan päälle että oli suuri metsä, raitis ilma ja kauniit maisemat.

    Ei tuolla tietysti monessa kohdin saanut ollenkaan valita tai miettiä mistä menee tai valinta oli korkeintaan helpon tai vaikean välillä. Se sitten olikin mielenkiintoista kun oli valinnut ahneuksissaan vaikean ja puoli välissä huomasi että ei saatana, mutta takaisin ei voi mennä…ja vaikka voisikin niin yhtä pitkä matka olisi kuitenkin kuljettavana!

  28. himalainen sanoo:

    Äh.. siis, että teit tuon :) Kirjaimet hukassa. Minen ole uskaltanut viime aikoina oikein mitään, mutta jos kääntäisi ajatuksen toisinpäin ja ajattelisikin niin, että kerään sellaista uskallusta, koska mielessä on yksi juttu, joka on just tuollainen, että pelottaa ja tekee mieli kokeilla yhtäaikaa. Eli nyt onkin sellainen rohkeuden keräämisaika.

  29. Mirja sanoo:

    Näyttää ja kuulostaa tosi kivalta, meillä lapset olisi ainakin tosi innoissaan. Suomeenkin saisi laajemmassa mittakaavassa rantautua tällaiset kivat jutut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s