Ei se olekaan vielä

Kirjoitin jo tähän jotakin juhannuksesta ja valitsin koivukuvankin mutta sitten aloin empiä: ei se taida ollakaan vielä. Tällaista ei Suomessa tarvitsisi arvuutella varmaankaan.  Jätän koivukuvan. Se on meidän kadulta ja siinä on sentään aika muheva pulutar.

Kovasti blogeissa ollut kuvia satunnaisista keittiövehkeistä. Tässä myös, mutta satunnaisuus on kaukana. Ihan vasiten valittu joka vimpain.

Kirjoitan suhteellisen täysiaikaisesti yhtä juttua jonka lähetän kustantajien tutkittavaksi lähikuukausien aikana. Saa olla kyllä ihmetekstiä että niistä pinoista erottuu. Asia on kuitenkin muodostunut niin pakkomielteiseksi vuosien mittaan että tällaisia toimenpiteitä vaaditaan. Jossakin vaiheessa tulee luultavasti samanlainen olo kuin jos seisoisi alasti sanotaan nyt vaikka Senaatintorilla. Mutta minkäs teet. Pakko mikä pakko. Syyshämärissä sitten keräilen hylsyjä ja teen ehkä jotakin muuta.

Mainokset

29 comments on “Ei se olekaan vielä

  1. _hoya_ sanoo:

    Olen sanonut ennenkin, ja toistan: Olet hurjan rohkea. Senaatintorilla alasti oleminen ei ole mitään siihen verrattuna (kokemusta on!), mitä olet juuri tehnyt.

  2. Ilona sanoo:

    Hieno pulu. Minä tykkään puluista ihan kamalasti.

    ”Vasiten” on ihana sana.

  3. Katja sanoo:

    Just noin. Hyvä!!!

    Syyshämärissä sinulla on vastaus ja varmuus — ja joka tapauksessa kirjoitat, kävi miten kävi. :)

  4. Mei sanoo:

    Hih, eipä ole nähty pulua meidän juhannuskoivussa! Ihan outoa, että juhannus on jo ensi viikolla. Viime vuonna oli näihin aikoihin.

    Kielesi on niin ihanaa ja omintakeista, että on kumma jos ei kustantaja tartu. Joka tapauksessa olet hieno esimerkki oman tien kulkemisen tärkeydestä – vaikka välillä pelottaisikin.

  5. Ppi sanoo:

    Viiko pääst vast se juhannus :)

    Jaa että on kuvia keittövehkeistä, olen niin vähän täällä nyt hyörinyt, etten oikein tiedä mistään mitään. Kauhia hässäkkä on töissä.

    Tekstejäsi odotan innolla! En tunne ketään muuta, jolla on tuollainen taito pukea pään sisäiset – mitä ihmeellisemmätkin ajatukset ja pompsahdukset – sanoiksi, kertoa niistä selkosanaisesti ja imaista lukijan mukaan juttumaailmaasi.

    Ja tunnen aika paljon ihmisiä :)

  6. Violet sanoo:

    hoya: rohkeuden ja tyhmyyden (hulluuden?) raja häilyy mutta kiitos kuitenkin arviosta!
    Mitä ihmettä sää siellä torilla….?

    Ilona: eikö olekin;-) En tiedä mistä vasiten on minuun tarttunut. Ei se oikein omaa murrettakaan ole.

    Katja: niin se on. Joka tapauksessa kirjoitan. Tämä on nyt vaan tehtävä jo ihan siksi että sitä niin kauan olen aikonut. Olen yhden kerran elämässäni lähetänyt nivastan yhteen kustantamoon ja sain kyllä sen EI:n mutta myös äÄrimmÄisen yksityiskohtaista ja rakentavaa palautetta ja pyynnôn jatkojalostukseen ja sellaiseen – mutta se jäi, enkä oikein edes tajua miksi. Olin vaan niin poikki kahden laspen kanssa etten pystynyt.

    Mei: täällä juhannuksen ajankohta on helppo unohtaa kun ei se mitenkää ilmene jos sellainen sattu olemaan. PAkko tunnustaa ettÄ netistÄ kattoin ILtalehden ja Iltasanomien sivut että onko siellä jotain juhannus-sitä, juhannus-tätä -juttua ja kun ei ollut niin aattelin ettÄ ei sitte vielä.

    Tarttuu tai ei, niin hyvin tÄrkeää tässä mulle on nimenomaan lähettäminen.

    Ppi: mulla edistää kaikessa, ei voi mitää. Meille tulee sitten JUHANNUSVIERAITA, huomasin just. Piti tulla tänä viikonloppuna mutta tulevatkin ens viikonloppuna.
    Kyllä sää aika paljon sanot mun kirjoittamisestani mutta kiitos kummiskin;-) MäÄ taas en tunne juuri ketään ja niistäkin tuntuu puolet kirjoittavan paremmin kuin minä!

  7. Mei sanoo:

    Just niin, mahtavaa kun lähetät!

  8. Liivia sanoo:

    Epäsatunnainen keittiökollaasisi on oikein kaunis. Luulen että jahka pääsen kollaaseihin, niistä tulee kanssa kaikkea muuta kuin satunnaisia.

    Peukut on pystyssä sun tekstille!

  9. Kirjailijatar sanoo:

    Loistavaa! Aina pitää uskaltaa. Koska jossittelu on minusta aika typerää. On varmasti ihan totta, että vanhana sitä katuu niitä asioita, joita ei ole tehnyt, ei suinkaan niitä, joita on tehnyt. Peukut pystyy siis, minulla siis.

    Keittiövälinekollaasi on kaunis. Ihme vempaimia sulla!

  10. Violet sanoo:

    Liivia: esineet ovat toki tuossa ihan esillä ja kÄsillä koko ajan mutta vÄrisilmää alkoi sÄrkeä kun tein ensin aidosti satunnaisen…..

    Kirjailijatar: Niin, se on varma että ellen koskaan yritä niin mitään ei ainakaan tapahdu. Yritän siis!
    Vempaimet ovat: linkkuveitsi, kakkukynttilä, sitruuna, kaulin, viinipullonavaaja, pannunlappu, pulloharja ja hunajalusikka.

  11. Niina sanoo:

    Iloitsen ja jännitän puolestasi. Joskus on tunne ja tietoisuus , että on vain tehtävä joku juttu. Ja se kalvaa ja kalvaa kunnes se on tehty.
    Toivotan onnea!

  12. minjo sanoo:

    Unelmia pitää toteuttaa! Pidän peukkuja myös. Uskon, että erotut, vaikka olisi minkälaisia ne muut pinot.

    Minä aina ihailen ”satunnaisia” kauniita yhdistelmiä, mutta ei ne taida keneltäkään syntyä ihan ajattelematta, jos ei sitten kaikki tavarat jo valmiiksi rimmaa. Tuo silmiä alkoi särkeä ajatus on tuttu. Kauniisti sait ne esineet sopimaan. Se kynttilänpätkä jotenkin koskettaa, ihan kuin olisi juhlien jälkeen kerännyt tarvitut tavarat.

  13. Pandice sanoo:

    Toivotan myötätuulta kirjahankkeellesi!

    Juhannuksesta taas – se on jäänyt minulla vähän toisarvoiseksi juhlaksi, kun en ole siihen lapsuudessa oppinut…

  14. Maijja sanoo:

    Myötätuulta puhistaan täältäkin päin! Onnea matkaan, peukut pystyyn, lippu tankoon, onnenpotku persuksiin ja lykkyä tykö. Kaikki menee just hyvin. Niinkuin nuo sinun harkitut keittiöjuttusi, hyvässä rennossa rytmissä ja ilolla.

    Olen muuten saanut hillittömän himon neuloa semmoinen neule kuin sinä teit kevättalvella. Vieläkö olet siitä/sitä pitänyt? Haluaisin tehdä semmoisen lyhyen, en boleroa mutta vyötärökorkuisen. Luuletko, että istuisi nätisti vai onko se semmoinen (tässä yhteydessä) pahasti A-linjainen? Muissa yhteyksissä olen aivan A-myötäinen. :-)

  15. minjo sanoo:

    Juhannusta minäkin ihmettelin. Luulin myös, että se oli nyt tänä viikonloppuna. Yleensä käy aina just näin, että luulen, ettÄ se on aiemmin ja sitten kun se oikeasti on, olen jo unohtanut koko asian… Täällä ei mikään tosiaan muistuta siitä, joten se on pelkän oman muistin varassa tai sitten ei.

  16. Violet sanoo:

    Niina: kiitos sanoistasi.
    Onnea ehkä tarvitaan mutta taitoa tarvittaisiin ehkâ jonkun verran enemmän kuin minulla lopulta on. Yritän silti, koska jostakin kummasta olen jo vuosia sitten omaksunut tavan hakana pollaa seinään.

    minjo: erottuminen ei tietysti takaa vielä yhtään mitään – erottua voi siksikin että on niin toivottoman huono! – mutta olisihan sekin jo jotakin.
    Meillä on noita kynttilänpätkiä purkillinen. Ihan surkean näköistä kun milloin kenenkin kakun päälle niistÄ yritetään kyhätä kokoelmaa joka olisi kaunis ja jossa olisi ennen kaikkea tarpeeksi kynttilöitä…

    Pandice: Juhannuksia on ollut monenlaisia mutta enimmäkseen yhdenlaisia. Sen jälkeen kun muutin Suomesta juhannus on muuttunut sellaiseksi hetkeksi jolloin saattaa käydä läpi sellainen joku tuulahdus joka haisee saunalta, koivulta ja mitä kaikkea siinä nyt onkaan.

    Maijja: siitä harmaasta villatakista puhut?
    Olen pitänyt kyllä. Sehän on siitä näpsäkkä että pituutta voi säännöstellä kun tehdäÄn ylhäältä alaspäin. Sitte semmonen juttu että voithan jättää vyötäröltä kaikki kavennukset/levennykset tekemättä, painat vaan kaasu pohjassa (termi sopii sulle koska olet DATSUN-naisia!) alas asti.

    Eikä se kyllä a-linjainen ole niillä muotoiluillakaan. Sen puoleen.

  17. Maijja sanoo:

    Siitäpä siitä! Kiitos. Kyllä, kyllä, nyt pitää ostaa se ohje. Onhan se naisellista jos on hanskalokerossa käsityö.

  18. Allu sanoo:

    Mitenkäs olisi WSOY? Siellähän on nyt paikka vapaana, kun Sofi Oksanen heitettiin ulos. :-)) Mutta ihan tosissani, sussa on potentiaalia vaikka mihin eli lykkyä tykö, kiva jos onnistuisi.

  19. isoinpapu sanoo:

    Hyvä hyvä, yllyti yllyti! Yllytän hulluksiin ja julkiseen alastomuuteen!

    Rohkea. Olet.

  20. Ma ihan tosissaan luulin, etta juhannus ois jo nyt. Mut piti kans tarkistaa. Tykkaan sun kollaasista.

    Lykkya kirjoitusurallesi! :)

  21. pikkujutut sanoo:

    Kollaasi on hieno.

    Peukut pystyssä, hyvä sinä.

  22. Outi sanoo:

    On asioita, jotka pitää tehdä. Meni syteen tai saveen. Minä pidän peukkuja.

  23. Kirsikka sanoo:

    Pitää tehdä jos siltä tuntuu :)

    Vasiten; mulle se on ihan tuttu sana ja käytänkin sitä jonkun verran, vähän sillee leikillään. Se voi olla itäsuomen tai tän kaakkoissuomen murresotkuihin kuuluva sana. Tiedä häntä…

    ”En mie vasiten” :)

  24. Tuija sanoo:

    Minun pohjoissuomalainen isäni käytti lapsuudessani vasiten-sanaa, muttei pelkästään myönteisissä tilanteissa. Siksi sanalla minulle vähän koleakin kalskahdus, vaikka enemmän sitä varmaan lupsakkaissa yhteyksissä kuulee.

    Sitkeyttä ja onnea kirjoitushommaan!

  25. maria.hyle sanoo:

    Päätöksen tekemisen jälkeen Heittäytyminen: nauti lennosta!Voi -toivon oikein kovasti että saisin lukea sinun kirjoittamaasi kirjaa.Joku sanoi että kun uskoo unelmiin ne toteutuvat. Kirpeän keltainen keittiökollaasi piristi !

  26. Jonna sanoo:

    Onnea tekstille! Olisipa joku tuttu kustannustoimittaja kenelle lähettää.

    Minäkin lähetin joskus seitsemään kustantomaan. Kaksi vastasi. Toinen sen tämä teksti ei nyt sovi kustannusohjelmaamme. Vaan toisesta tuli niitä parannusehdotuksia. Vaan kävi niin kuin sullekin. En vaan jaksanut tarttua siihen. Sen jälkeen en ole tekstiä lukenutkaan. Ei tee vieläkään mieli. Ehkä sitten Mummona.

  27. Maria sanoo:

    Meitin Seppo sanoo aina vasiten,joten varmaan sieltä pohojosesta tuo sana tulee, niinkuin Tuijakin tuossa muisteli.
    Hienoa, että lähetät kirjoituksiasi.Munhan kans joskus piti….Amin sparraamana ”Oppaan muisteloita”…On niitä jossain tallellakin. Ja matka-aiheiset lehdet sanoi,että kiva idea, mutta…Lycka till sulle!Olen hengessä mukana!

  28. Juri niin pitää. Ottaa loikka tyhjyyteen -unelmaan.
    Sellaisen minäkin tein. Hyppäsin tuntemattomaan. Pelkäsin mokaavani ja niin taisinkin tehdä, mutta sain myös toisen mahdollisuuden. Katsotaan kuinka nakuna sitä sitten ollaan…

  29. Linnea sanoo:

    Pidän peukkuja kustantajien kanssa.
    Minä olen kirjoittanut ja tarjonnut tekstiäni – hmm – ehkä kuudelle, seitsemälle kustantajalle. Eitä tuli kaikilta, mutta se ei harmita varsinaisesti. Tärkeintä oli se kirjoittaminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s