Taas loppu

Eau de Rochas täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Oma pulloni on taas tyhjä mutta nyt ei meinaakaan löytyä kuin juhlavuoden ”hiukan uusittu” versio tuoksusta. Väittävät että se on käytännöllisesti katsottuna aivan sama, muttei se kyllä ole. Se ei saa olla yhtään erilainen koska silloin se ei ole sama ja sillä siisti. Silloin se ole se mitä äiti käytti (muistan jo 70-luvulla!) ja mitä minulla oli eräänä erityisen merkittävänä kesänä Göteborgissa.

Jos tuoksu on lopussa niin neule on sen sijaan vasta alussa. Ihan tulee, ei voi mitään. Ei muuta voi tulla kun lanka on tuollaista ja ohje niin nerokas. Helppotajuinen ja selkeä. Nautinto tehdä tätä käsityötä.

Mainokset

14 comments on “Taas loppu

  1. no hitto. Eri on eri ja sillä sipuli, mokomatkin!

  2. Violet sanoo:

    eilen jne; no hitto niin. Eri ei ole sama. Kai ne kosiskelee uusia ostajia.

  3. Leena Lumi sanoo:

    Tuoksuni on jo ominaistuoksuni, mieto, mutta rakas. En ikinä voisi ottaa siitä hiukankaan uusittua versiota. Yli 25 vuotta samaa matkaa on liian kauan, että se päättyisi eroon. Sitä ennen oli Joy ja sitä ennen Femme ja molempien valmistajat tietänet;-) Tilanteesi on hankala. Joku voi nauraa näitä pikkujuttuina, mutta se ei ole silleen, sillä jos oman minän osa jo on joku tietty tuoksu, minä ei ole enää kokonainen ilman sitä tuoksua.

    Onko tuo lanka harmaa vai ns. harmaanruskea tai myyränharmaa tai mikä se sana olikaan Hahnin kuvastossa, jota ne käyttävät? Se harmaan ruskea on niin ihana väri, että kyyneleet nousevat silmiin. Ah!, osaisinpa kutoa/neuloa puseroita!

  4. sari sanoo:

    Joskus olen käyttänyt pois lahjaksi saatuja tuoksuja tai näytteitä. Tiedän joitakin, joista pidän. En ole koskaan ostanut tuoksua – tänään ostin. ( Koska oli lahjakortteja, joilla ei oikein mitään muutakaan ostettavaa ollut, paitsi antivirus johon riittivät myös. )
    Mutta asiaan : ällöttävät oli helppo karsia pois. Valitsin hyvistä Dolce&Gabbanan Impératrice. Myyjä huomasi heti, että olen laittanut sitä ja meinasi, että sopi. Niin minäkin.

  5. Soilimaija sanoo:

    Olin vuoskausia käyttänyt Rochas’in putelia mutta eräänä päivänä tuli vastaan Hermes’in Un Jardin sur le Nil ja olen täysin sen lumoissa. Nuuhki jos tulee vastaan.
    Sun lankas vaikuttaa ihanalta, itse olen vähän deçue omaani Plassard lankaan, yritän kuitenkin olla positiivinen ja eihän se vielä ole valmis!!
    Ja kuumuus senkun jatkuu.
    Ihmettelen vaan noita papukaijoja että Brüsselissä lentelee edestakaisin, täällä ei ole koskaan tullut vastaan. Onkohan joltain päässyt irti ja ne ovat viettäneet vapaata elämää ja lisääntyneet? Pidä minua ajantasalla minua kiinnostaa!

  6. minjo sanoo:

    Minun lempituoksuni lopetettiin jo varmaankin viisi vuotta sitten… Harmitti etten tajunnut ajoissa ja olisin voinut ostaa pari pulloa varalle. Se oli niin erikoinen tuoksu, että ehkä olin ainoa joka siitä piti. ;-)

    Tuoksut ei tosiaan ole korvattavissa. Joka sellaista väittää ei ymmärrä ollenkaan. Minä kyselin ja kyselin vastaavan tyylistä tuoksua ja myyjät esittelivät vaikka mitä, mutta ei niistä mikâän minusta edes muistuttanut sitä, mistä olin pitänyt. Internetistä kerran katsoin, että olisi voinut vielä tilata sitä tuoksua, mutta hinnat olivat ihan pilvissä. Ei nyt pienestä pullosta montaa sataa euroa voi maksaa oli kuinka hyvää tahansa… sitten kun hajuvesikaupanbusineksessa on täkäläisittäin kuulema niin paljon huijareitakin, että usko on mennyt halpoihin tarjouksiin. Vielä enemmän taitaa olla riskiä, jos on jo vedetty pois markkinoilta kokonaan. En tiedä, mutta olen epäluuloinen.

    Nyt pitäisi löytäÄ uusi suosikki. Viime vuodet olen ostellut milloin mitäkin, joskus onnistuneesti joskus vähemmän, mutta sitkeästi käytän pullon loppuun vaikken tykkäisikâän, suihkin vaan hurjasti, ettÄ tulisi pohja näkyviin nopeammin. :D Tuli Rochasista mieleen, että se Tocade, vai mikä se onkaan, saa minulle aina joulukuun mieleen. Taisin ensimmäisen kerran käyttää sitä jossakin joulujuhlassa.

  7. Violet sanoo:

    Leena Lumi; vakavia asioitahan nämä;-)
    Tosin tämä Rochas ei ole onneksi ainut suosikkkini ja on ylipäätään ollut vain kesäjuttu mulle mutta kuitenkin.

    Tuo lanka on harmaata, vaaleanharmaata. Kuvailemasi sävy on kaunis, sen melkein näen nyt.

    Sari; onpa koppava nimi tuolla tuoksulla! Aivan totta; ällöttävät on hyvin helppo karsia sivuun;-)

    Soilimaija; Tunnen tuon ja se on AIVAN IHANA. Siis todella hyvä. Mutta mutta…minusta aavistuksen liian kallis (vaikka sekin on suhteellista koska paljon tyhmempäänkin olen rahaa pannut).

    Noista linnuista olen vuosien mittaan kirjoitellut. Hollannissa oli parvia myös. Olen niistä lukenut mutten taaskaan muista historiaa. SIinä yhdessä edellisen postauksen kommentissani panin linkin vanhaan kirjoitukseeni ja siellä on kommenteissa joku joka antoi lisätietoa…

    minjo: nyt tietysti olisin utelias kuulemaan mikä se oli…;-)
    Mulla on elämän varrella ollut muutama lempijuttu ja tämä Eau de Rochas on yksi niistä. Mutta onneksi vain yksi, etten ihan pakahdu.
    Mulla menee kyllä niin etten voi käyttää (tai en siis halua) jos tulee joku hutiostos. Aika harvoin tulee koska yleensä ostan pullon jonka jo tunnen. Mutta on siis tullut mokia ja olen sitten antanut pois.

  8. minjo sanoo:

    Se oli Joop Berlin. Kirkkaankeltainen lasipullo, korkissa hiukan hopean väriä. Sellainen sitruunaisen seetripuinen tuoksu. Ensin tosi kirpeä ja sitten se pehmeni mausteiseksi. Ainakin minun ihollani. Joskus sama tuoksu voi olla toiselle ihan erilainen.

    Oikeestaan mun pahimmat mokat on olleet chanelin allure ja joku klassikko, mitä en muista nimeltä, se oli sininen pullo, jossa oli kuu ja aurinko tai jotakin sellaista, kai se nimi liittyi niihin, mutta en nyt muista, enkä edes miltä firmalta se oli. Sen annoin eteenpäin, se oli niin kamala minun ihollani, vaikka purkista tuoksui hyvälle. Alluren käytin vaikka se oli ihan liian raskas minulle, mutta taisin ostaa sen talveksi muutenkin, joten ei se ihan katastrofi ollut sekään, mutta ei tullut mieleenkään ostaa uudestaan. Ai no, tässä hutiostoksista puhuen yleensä ostan 30-50ml pulloja juuri siitä syystä, että en ole löytänyt sen berlinin jälkeen sellaista, mistä olisin varma ja tuo mâärä kuluu nopeammin, eikä ole liian kallis riskinottonakaan.

  9. isoinpapu sanoo:

    Mun tekee niin mieli neuloa tuollainen saumaton villatakki! Tai niin mä tuosta kuvasta sen tulkitsin. Kävin jo katsomassa sitä alkuperäistä neuletakkipostiasi tuolla arkistossasi.
    On vaan niin hyvännäköinen, ja esimerkkisi innoittaa. Ehkä mä pystyisinkin…

  10. Kirjailijatar sanoo:

    Minä olen tosi huono tuoksuissa. En oikein erota niitä tai en ainakaan osaa analysoida, mitä aineosia tuoksut pitävät sisällään. Jotkut ovat niin hyviä sellaisessa. Joskus ostin nuorena Chanel vitosta, siitä en pitänyt, vaikka Marilyn sitä käyttikin. Mutta hajuvesipullot ovat monet todella kauniita. Ja tuoksut ovat minulle kyllä muuten tärkeitä, hajuvesistä pitäisi käydä vain joku peruskurssi. Ja miksi se hajuvesi eikä tuoksuvesi?

  11. Motacilla sanoo:

    Tuoksuista syntyy kuulemma vahvimmat muistot, siis ihan mistä vaan nenän ulottuvilla alkaen ulkovessan hajusta vastapaistetun pullan tuoksuun ja niin edelleen. Itse en migreenialttiina käytä hajuvesiä ollenkaan, mutta muistan joskus nuorena hypistelleeni niitä kauniita lasipulloja. Sellainen ”kielletty hedelmä.” Välttelen myös viimeiseen asti olemasta lähietäisyydellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka tuoksuvat vahvasti ihan mille tahansa, olkoon se sitten Chanelin 5 tai valkosipuli. Pää ei kestä.

  12. sari sanoo:

    Ei oo koppava minun mielestäni – sarjaan kuuluu viisi tuoksua, joiden nimet ovat tarot-korteista : 1 Le bateleur, 3 L’impératrice, 6 L’amoureux, 10 La roue de la fortune, 18 La lune. L’mpératrice on jo korttina aika kiinnostava.

  13. Violet sanoo:

    minjo: tunnen Joop!:in. Muistaakseni pidin, ainakaan ei ollut mulle mikään hyi hyi.
    Alluren kanssa käynyt vähän samoin…

    isoinpapu; tää ei ole nyt sellainen villatakki vaan tämä;http://100-rain.blogspot.com/2010/05/still-light-tunic.html

    Takin tekoa suosittelen ensin;-)

    Kirjailijatar; sa muuta, miksi HAJUvesi..?

    Motacilla; uskon päätä pahkaa tuon tuoksut+muistot -asian.
    Mun pää ei kestä monista muista syistä ihmisiä.Siis niitä joitakin.

    Sari; selvennykseksi: jos mää sanon koppava niin se ei tarkoita leuhka tms. vaan tosi hieno, makee tms.
    Esim. voi olla koppava nahkarotsi.
    Tarot-korteista en tiedä mitään mutta tuo ykkönen kelpais jo ihan nimen puolesta;-)

  14. Teia sanoo:

    Ihana Piilomaja: kiitos kiehtovasta blogista, alituiseen sykähdyttävistä kirjoituksista, äänistä, kuvista – ja nyt: mukana myös tuoksu ;-)

    Olen kovin ”nenäkäs”: tuoksut merkitsevät minullekin paljon. Hajumuisti on uskomattoman tarkka – ja pitkä! Tuoksu voi palauttaa eläväksi muiston tai kokemuksen (hyvän tai pahan), ehkä paremmin kuin mikään muu aisti?

    Olen pitkään etsinyt uutta ”omaa” tuoksua Sisleyn 3 lisäksi, joten kiinnostuin Sarin D&G löydöstä jo pelkän nimen perusteella. Aika jännät luonnehdinnat sarjan 5 tuoksusta http://www.dandgfragrances.com/en/#/home . Täytyypä käydä nuuhkimassa. Usein on kyllä nykyään niin, ettei markkinointi ole enää missään suhteessa itse tuoksuun tai se onnistuu karkottamaan halun edes nuuhkaista itse lientä.

    Juuri nyt elämä tuoksuu tältä: kipossa on tuoreita metsämansikoita, posti toi pullean kirjeen Uudesta Seelannista (nuuh nuuh!), lapsi syö salmiakkia, kissojen kuivakalat lemuavat, pian taitaa sataa…

    Teet upeaa neuletta. Minäkin neulon jonkinlaista shaalia käsin(liuku)värjätystä langasta, joka… haisee oudolta! Hukkaan menee, jos haju ei pian lienny.

    PS. Marita Liulian tarot-kortit ovat taidetta! http://www.maritaliuliatarot.com/eng/index.php

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s