Ratikkalinjan päässä on toinen maailma

*

*

*

*

*

*

*

*

Advertisements

6 comments on “Ratikkalinjan päässä on toinen maailma

  1. sanni sanoo:

    Minulle on jotenkin käsittämätöntä, että voi ratikalla mennä näkemään jotakin aivan uutta ja ihmeellistä..Houkuttelevaa ja jännittävää. Suurien kaupunkien etuja, joita ei Suomessa voi kokea. Helsingissä keskiviikkona oli mukavaa, mutta minua vaivasivat juopot ja sekakäyttäjät, jotka likaisina, paskat housuissa huojuivat kulmilla. Maalaiselämä on pilannut minut. En kestä varjopuolia näkymässä :) Vastavaa en nähnyt esim. Kööpenhaminassa. Vika on todellakin minussa. Ahdistun kaupunkien ei niin mielyttävistä puolista valtavasti ja pelkään myös.

    En tiedä mistä tämä nyt tuli mieleeni, koska sinun postaukseesi se ei mitenkään liity.

    Olen hieman tolaltani tänään. En ymmärrä miksi suren niin kirjailijoiden kuolemia. Kun Tove Jansson kuoli (vanha ihminen), olin surullinen monta päivää. Ja minulta on sentään kuollut läheisiäkin ihmisiä. Luulekohan sitä tuntevansa jonkun jotenkin, jos lukee hänen kirjoituksiaan tarpeeksi. En tiedä. Luin Tabermannia pitkästä aikaa ja löysin runon, jossa hän toivoi, että hänet kuoltuaan viskataan naisen kainalokuoppaan. Ei varmaan toteudu se. Tabermann ei edes kuulu ykkössuosikkeihin, mutta silti olen oikeasti surullinen.

  2. Ohhoh, ompa mainiota, erilaista. Mikä paikka lienee?

    Mulla on jo pitkään ollut sellainen olo, etten varmaan osaa enää asettua asumaan Suomeen. Siellä ei ole tarpeeksi just jotain tällaista erilaista. Englantikaan ei ihan tunnu omalta. En tiedä sit mihin elämä vie. Jostain syystä Tanska kiinnostaa ja Eurooppakin joo, tietäs vaan mikä maa :)

  3. minjo sanoo:

    Mulla on maalaismaisemia enimmäkseen, vaikka hyvällä säällä voi mennä pellolle, jolta näkee keskustaan saakka. ;-) ”Maalla” siis, muttei kuitenkaan oikeasti MAALLA.

    Hyvin otsikoitu kuvasarja. Musta tuntuu ihan samalta aina tuon hienouden luona, että saattaisi oikeastikin olla jossakin muualla. Se tulee vielä esille piilosta puiden takaa niin yhtäkkiä, että vaikutelma on vielä voimakkaampi kuin jos se vain seisoisi jossakin avoimella paikalla. Pääsitte ilmeisesti sisälle? Se on aina ollut kiinni, kun mä oon käynyt katsomassa. Huono tuuri. Täytyy katsoa netistä aukioloajat ja tehdä retki sinne jossakin vaiheessa.

  4. Violet sanoo:

    sanni:ymmärrän mitä tarkoitat kaupunkiahdistuksella. Täällä on tietysti myös kulmat ja paikat jossa on paskahousuisia ja sekakäyttäjiä ja väitän että potenssiin sata verrattuna Hesaan, mutta onneksi on niin paljon kaikkea muuta että…tuntuu ettei olisi tuota kaikkea kun ei mene ”vääriin paikkoihin”.
    Mun kaupunkiahdistukseni tuli tässä joku aika sitten kun mun ruokakaupan edessä ammuttiin nainen autoonsa.
    Mutta hah: se meni parissa viikossa ohi ja nyt en muista mitään….

    Tabermania en ole anteeksi muistolleen voinut koskaan sietää. Kunnioitan kuitenkin suruasi tai siis tätä tunnetta mistä nyt kerrot tässä…toivon ettei kommenttini tuo pahaa mieltä.
    Ole rauhassa nyt pois tolaltasi. Ehkä tuo tapahtuma alkoi heilutella joitakin muita asioita sinussa (?)

    Hanna; seuraavassa postissa vähän selvitän;-)
    Hmm…se asettuminen voi olla hankalaa. Sulla on nyt kai sitten semmonen hakuvaihe tavallaan. Toivon että pää pysyy veden pinnalla!

    minjo; joo, tiedän että se on mahdollista täällä ihan lähellä.

    Tuo voisi todella oikeasti olla muualla. Ei ole mikään ”puuhamaan kulissit” -tunne vaan aito fiilis. Kerran kun japanilainen torni oli lumenpeitossa ja ajoimme ohi…jännä tunnelma.
    Oltiin sisällä kaikissa kolmessa rakennuksessa. Aika hyvin se aukioloaikojen puolesta on auki minusta, mutta saattaa NÄYTTÄÄ siltä että on suljettu. Ja halpa sisäänpääsy, vain 4 € aikuiset, lapset ilmaiseksi.

  5. sanni sanoo:

    Niin, minustakin Tabermann oli kyllä jotenkin ärsyttävä ;) Viimeisen kymmenen vuoden aikana aloin ehkä tv-työn takia jotenkin pitää hänestä. Runojakaan en ole intohimoisesti lukenut vaikka monta kirjaa on hyllyssä. Enkä tarkoita että olisin aivan niksahtanut tolaltani. Tänään olen varmasti jo raiteillani. Jotenkin vain suhtauden kirjailijoiden kuolemiin tunteellisesti.

    Niin, tarvitsee varmasti mennä tarpeeksi isoon kaupunkiin, niin että kermapyllyprinsessan sieluni välttyy kurjuuden näkemiseltä. Itseironia siksi, että onhan se osa elämää ja sitä on kaikkialla, ihmisiä kaikki. Helsinki on niin pieni, että siihen törmää väkisin. On jotenkin julmaa todeta olevansa niin ronkeli, että häiriintyy sen näkemisestä, kun jollain menee oikein huonostoi. Ehkä minulla on työni takia yliannostus ja haluaisin kaupunkilomasella vain huokailla estettisten näkymien hivellessä silmääni ja kauniiden ihmisten lipuessa keveästi ohitse ;)

  6. Violet sanoo:

    sanni; minun mielipiteeni ärsyttävyyteen perustuu niin ärsyttävään seikkaan etten edes viitsi kertoa. Mutta kirjallisuuteen se ei perustu, sillä en ole häntä lukenut ollenkaan.
    Ymmärrän kyllä tuon että kirjailijoiden kuolemasta voi olla vähän vinksallaan. Ymmärrän, mutten kyllä oikeastaan ymmärrä mihin se perustuu. Voisiko siinä olla jotakin että yksi ”tulkki” lähti taas?

    Oli julmaa tai tai ronkelia tai mitä hyvänsä niin minusta olisi paljon ikävämpää olla huomaamatta enää ollenkaan. (siis kaupungin laitakulkijoita). Kyllä minä häiriinnyn, tai oikeastaan minä pelkään. Siksi välttelen tiettyjä paikkoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s