Olen väsynyt rosvojen takia

Olen ollut tänään väsynyt. Nukuinkin hiukan sen jälkeen kun tulimme päämäärättömyyskävelyltä.

Olen niin väsynyt koska viime yönä  klo 3.12 kuulin rosvojen tulevan meille. Heräsin ääneen joka tulee kun katolla liikutaan….vai olinko jo  hereillä ja kuulin sen siksi? Huitaisin mieheni otsaan naarmun ja hän heräsi vaikka nukkuu kuin kuolleet. Tutkimme kaikki paikat taskulampuilla. Hytisin terassilla lamppuineni pikkuhousuissa ja t-paidassa ja olin iloinen että telttailu jäi tältä viikonlopulta. Emme nähneet niitä rosvoja. Niitä ei ollut kerta kaikkiaan missään. Minulle hiukan naurettiin.

Näin kellon ainakin vielä 4.45. Niin kauan menee kun miettii miten pelastautua kun rosvot tulevat yläkerran kautta ja toisaalta miten toimitaan kun ne tulevat alaovesta. Kun nämä asiat ovat selvillä voi nukahtaa katkonaiseen heittelehtimisuneen ja kompuroida seuraavana päivänä uneliaana aviomiehensä vierellä pitkin katuja.

Advertisements

19 comments on “Olen väsynyt rosvojen takia

  1. Osasitpa kertoa niin, että olisi voinut olla jonkun kertomuksen alku.

    Yöllä äänet ja kaikki outo saa aivan uudet käsitykset. Itse huomaan kuulleeni aamulla avoimesta ikkunasta linnun kurlauksen ja luulin sen tulleen huoneeni nurkasta. Nyt vasta muistan kun luin tekstisi.

    Toivottavasti rosvot pysyvät poissa! Parempi ois.

  2. Linnea sanoo:

    Meillä tuli autoon rosvoja viime viikolla ja jo se oli tarpeeksi ikävää. Kauhea ajatuskin, että kotiin tulisi joku ikävissä aikeissa ja luvatta.
    Sympatiat!

  3. Violet sanoo:

    Hanna; niin ei siellä katolla kyllä ketään ollut. Luultavasti olin siis nähnyt unta mutta se tuntui niin todelliselta että olin täydessä paniikissa.
    Asuntomurtoja on ihan kauhesti etenkin juuri näin kesälomien aikaan.

    Linnea; Kauhea ajatus mutta valitettavasti hyvin yleistä. Noita rakennustelineitä pitkin meidän terassille (ja sieltä sisälle ovesta) pääsisi aivan todella helposti.
    Kun tiedän sen ja sen miten paljon asuntomurtoja täällä tapahtuu ja lisätään siihen lukemani kirja joka oli vielä muistissa ja se että näin siis jonkun unen…Miestä kyllä nauratti mutta ensin oli varmuuden vuoksi kanssasi lampuilla tutkimassa ettei tosiaan ole ketään missään.

  4. Olen usein yötä koiran kanssa kahden kun mies on matkoilla. Laitan kopinat ja rapinat koiran piikkiin. Kahdesti olen ollut ilman koiraa ja molemmilla keroilla ovat rosvot rapistelleet. Niinä öinä olen herännyt jopa sanomalehden läjähdykseen postiluukusta.

    Kerran olin yksin kotona kellarissa suihkussa kun kuulin miten joku tuli sisään. Hiivin yläkertaan ja sanoin sydän pamppaillen epävarmasti ”Haloo?” (siis miksi ihmeessä, enhän IKINÄ sano haloo. -ja hui- keittiöstä tuli…oma mies. Säikähdin niin että huusin. Miestä vähän nauratti, että miksi ihmeessä seison eteisessä alasti huhuilemassa, jos kuvittelen että sisään on tullut joku vieras. Meillä sanotaan nykyään usein eteisessä alasti ”Haloo?”

  5. Ai niin, siis ennen en olisi tuollaista osannut pelätäkään, mutta naapuriin tuli rosvo yöllä kun nukkuivat ja siitä jäi mieleen varjo.

  6. maijanmaja sanoo:

    Tunnen erään pariskunnan, joiden kattohuoneistoon Katajanokalla aiottiin tunkeutua. Hesassa oli meneillään jotkut isot festarit ja hämärämiehet päättivät, että on hyvä aika iskeä. Aviomies jo nukkui ja rouva oli juuri riisunut silmälasit, voimakkaat sellaiset, laskenut kirjan käsistään ja katseli makuuhuoneen kattoikkunasta ulos… ja alkoi erottaa hahmoja, jotka liikkuivat katolla ja kurkistelivat sisään! Mies lähti tietenkin perään ja rosvot karkuun, mutta olivat jo ehtineet putsata ullakon kananhäkkivarastot!

    Tuollaisen jälkeen menee varmaan melko pitkä aika, että pystyy palaamaan normaaleihin iltarutiineihin ja unohtaa pelätä näkevänsä roistoja katolla. Vaikkakin todennäkölisyys teon uusiutumiseen on pieni.

    Me naiset taidetaan olla sellaisia, että kuullaan pienemmätkin rasahdukset, haistetaan palaneen käry kilometrien päästä ja nähdään ties mitä varjoja milloin missäkin. Mä kuulen aina autossakin mielestäni kummallisia ääniä, joita muut ei kuule… Pelossa ei kannata elää, mutta aistit on valppaana, ei sille voi mitään.

  7. Violet sanoo:

    eilen tänään huomenna; aivan minun toimintaani. tulee mieleen yksi tapaus kun mies tuli myös kotiin ”silloin kun ei olisi pitänyt”…ja mää täällä huutelin ja huhuilin.

    maijanmaja; Jos meille kävisi noin niin tiedän tarkasti mikä olisi tunnelmani: koko koti on ”likainen”, ”pilalla” enkä ole varma pystyisinkö tervejärkisenä jatkamaan asumista. Mikä on tietysti täysin pimeää, sillä todennäköisyyden mukaan samaan paikkaan ei ihan heti toista kertaa murtauduttaisi..

  8. Katja sanoo:

    No, teillä melkein rosvot ja meillä poliisit. Yöllä tuohon viereiseen pihaan ajoi maija ja kaksi poliisia tuli pihamme liepeille taskulamput kädessä valaisemaan pensasaitoja. Mies meni kysymään, mistä on kyse. Kuulin, että joku oli ilmoittanut, että jonkun pensaan alla on ruumis. Arvatenkin kuulin (luulin) ihan väärin. Joku oli ilmoittanut, että jonnekin pensaan alle on viritetty ansa syötteineen kaikkineen. Ilmeisesti sitten poliisien heiniä nykyään nämä tällaisetkin.

    Onneksi ei teillä roistoja siellä. Ajatuskin karmaisee. Meillä on käynyt varkaita, mutta ei ihan kodin sisällä asti, onneksi.

  9. Liivia sanoo:

    No onneksi ei sentään sisälle asti tulleet. Jännittävää. Kauheeta. Ja tuttua…

    Ei ikävä kyllä edes pelkkää mielikuvitusta aina. Jopa kaksille tutuillemme, joilla on talo Tampereella, on tullut rosvot sisään kesän aikana. Se on aika paljon se.

    Nuo pollarit tuossa yllä vähän nauratti. Ei ihme, etteivät ehdi oikeille rikospaikoille.

  10. Violet sanoo:

    Katja; voi hyvä ihme…poliisia pallotellaan juu.
    Ei ollut rosvoja ei mutta niin vaan väsyttivät silti! Mutta nytpä on toimintamalli valmiina jos tulevat.

    Liivia; Yllätyin oikestaan itsekin miten pitkälle mielikuvitukseni meni. Kaikki, alkaen siitä miten meidät ammutaan lasin läpi sänkyymme oli jo ihan selkeänä päässäni.

  11. minjo sanoo:

    Hui kamala. Olisin minäkin säikähtänyt, kun niitä murtoja tosiaan tapahtuu jatkuvasti. Luulen tosin, että päiväsaikaan täällä on nykyään enemmän vaaraa, kun asuntoja putsataan kesken työpäivän. Onneksi ei sattunut mitään. Minä ajattelen, että jos joku haluaa ottaa jotakin, niin on parasta vaan olla yhteistyökykyinen ja antaa viedä iloisesti ihan mitä vaan. Se on turvallisinta, kun rikollisilla voi olla minkätahansalaisia aseita käytettävissään.

    Luulen, että mulla menisi myös aikaa asettua uudelleen asumaan samaan paikkaan ryöstön jälkeen. Ei sellaiseen turvalliseksi miellettyyn paikkaan kuin omaan kotiin kuulu kenenkään murtautua.

  12. Miia sanoo:

    Hui! Asutteko korkealla? Siinä sitä onkin miettimistä jos rosvot tulevatkin ovesta eivätkä ikkunasta. Vaikka yhtä kamalaa se silti on.

    Meille on pari kertaa yritetty tulla. Sisään pyrkijän aikeista ei tietoa. Parvekkeen kautta pääsisi pakoon eikä pudotustakaan ihan kauheasti, vaikka riittävästi varmaan jalan murtamiseen, jos huonosti käy :/

  13. Kirsi sanoo:

    No huhhuh! Eläydyin tuohon ihan täysillä ja jäin siihen käsitykseen, että tunkeilijat todellakin olivat asialla. Onneksi ei ehkä sittenkään. Samalla ihailin tekstiä, ilmaisuasi ja sanoja. Häikäistyin. Jos muuten meille joku edes yrittäisi tunkeutua, voisi olla osoitteen muutos edessä. En ole ollenkaan nainen hysteerisimmästä päästä, mutta sen asian kanssa tuskin pystyisin elämääni enää samassa talossa jatkamaan.

  14. MaaMaa sanoo:

    Mä näen usein niin todentuntuisia unia, että joku on tullut kotiin sisään, että olen kanssa aivan paniikissa kun herään. Ja yöllä kaikki äänet on kovempia, ja sekottuu liikaa uniin ja unisiin ajatuksiin … Ihan hirveää!

    Samoin pelkään tulipaloja, joskus herään savun hajuun joka on ihan selvä ja näkyykin huoneessa, kunnes herään kunnolla ja tajuan unen olleen vain niin todellinen että silmät aukikin se vielä jatkui!

    Nuorempana muistan olleeni yksin kotona yötä ja kuulin mielestäni myöhään illalla ihan selvästi, kuinka joku liikkui ison asuntomme toisessa päässä. Pelästyin aivan julmetusti, kun tiesin etten pääse mihinkään karkuun. Omassa huoneessani oli lukko ovessa, joten menin sinne. Ovi lukkoon ja sitten huusin täysillä ”Tiedän kyllä että olet siellä. Soitin jo poliisin, sinun on paras lähteä!” — kukaan ei lähtenyt. Enkä ollut soittanut poliisia. Eikä ääniä enää kuulunut. Nukuin sydän pamppaillen levottomasti lukkojen takana, puhelin kädessä. Ja aamulla valoisassa tuntui koko tapahtuma niin kaukaiselle … kai se oli se pimeä. Ja mielikuvitus. Mutta hyi saakeli!

  15. Violet sanoo:

    minjo; joo, ehdottomasti kysyisin että saisiko olla muuta jos rosvot tulisivat ja tapaisin….etten panis hanttiin sitten yhtään.
    Päiväsaikaan nuo kyllä yleensä tapahtuu kuten sanotkin> Justiin hiljan siitä oli radiossakin. Meidän kadulla tiedän ainakin kaksi paikkaa missä on käyty. Yhdenkin kotona käytiin niin että asukas oli itse kotona yläkerrassa eikä edes huomannut että alakerrasta oli haettu sitä ja tätä.

    Miia; meillä on suomalaisittain sanottuna kolmas ja neljäs kerros. Ulos pääsee ihan hienosti yläkerran vessan ikkunasta tai terassin kautta makuuhuoneesta ja voi laskeutua aivan turvallisesti jommallekummalle puolelle…naapuritaloihin. Toisella puolella vähän korkeampi pudotus, toisella pääsee jonkun terassille.

    Kirsi: ketään ei siis missään ollut – tai emme siis ainakaan nähneet joten tulkisimme että unta oli se ääni.

    Maamaa; joo kyllä, kyllä oli tämäkin (unta se siis kai sitte oli) niin toden tuntuista. Ja koska olen työmiesten takia kuullut miltä kuulostaa jos tuossa päällä (tai vastarakennetun päällä) liikutaan niin osasin kai ”tehdä” sen äänen.
    Tulipaloa pelkään myös.

  16. Eeva sanoo:

    Onneksi oli pelkkää unta. Harmi, kun unen tulo kesti niin kauan,
    Eeva

  17. NiinaK sanoo:

    Tuli heti mieleen, että etkös juur jokin aika sitten pohtinut, että teille saattaa olla helpompaa murtautua nyt kun sitä naapuritaloa korotettiin tms.. vai muistanko ihan väärin? Kamala tunne tuollainen yöllä ”hätään” herääminen.

  18. Violet sanoo:

    Eeva; kyllä kesti niin. Ehdin pohtia rosvoajatusten lisäksi paljon muuta yhtä aiheetonta.
    Nyt on omien hautajaistenkin ohjelma melkein lukkoonlyöty.

    NiinaK; juuri noin. Siinä ehkä yksi syy että asia on niin esillä pääkopassani.
    Ne on nuo rakennustelineet jotka pelottaa…mutta oikeastaan kun ajattelen niin mitäpä murtovaras sieltä tulisi jos jotakin oikein haluaisi varastaakin…meinaan että jos menisi muka sitten kamojen kanssa samaa tietä pois niin vaikea homma olisi!

  19. Riikka sanoo:

    Hyi kamala, se on niin kamala tunne kun varmasti on kuullut jotain.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s