Kuvia divarista

Menin tänään yhteen divariin oikein varta vasten kameran kanssa. Olisin halunnut ottaa kuvia blogiini kun se on niin kiva paikka. Alempi kuva on totta tosiaan divarista. Se tuli vahingossa kun yritin nopeasti piilottaa kameraa. Siinä on minun rintataskuni ja paidan nappi. Muita kuvia divarista ei ole.

Mainokset

24 comments on “Kuvia divarista

  1. Liivia sanoo:

    Joo kaikkialla ei saa eikä kehtaa kuvata. En tiedä kumpaa oli kyseessä.
    Hiano paita:)
    Ja hopeasandaalitkin:)

  2. Sissi sanoo:

    Oi kun tulin hyvälle tuulelle tästä postauksesta! Kiitos! :)

  3. Violet sanoo:

    Liivia; oli kyse ehdottomasti kehtaamisesta.Ihmettelen miten voin olla niin nössö tuollaisessa tilanteessa. Paikka on suuri kuin Iisakin kirkko eikä siellä ollut paljon ketään, sitten joku toinen asiakas siellä luumuilee kaukana ja minä paniikissa piilotan pokkaria…
    Sitten taas on tilanteista joissa ei mikään hävetä saati pelota.
    Intialaiset ”hopea”sandaalit olivatkin tämän kesän rankassa käytössä. Ihmeekseni jäi vielä kuntoon ensi vuodellekin – ja vielä voi pitää, on taas lämpöisempää.

  4. aurinkojakuu sanoo:

    Että sellainen kuvausretki sitten… Joo, jännää miten joskus tulee vahvasti sellainen olo ettei vaan voi tai kehtaa… ehkä sitä sitten vaan aistii, että kyseisessä paikassa ei suhtauduta kuvaamiseen positiivisesti, kysymättäkin.

  5. Kirjailijatar sanoo:

    Ihan loistava teksti. Nauroin täällä, kun tunnistin itseni. Juuri noin minullekin usein käy :) Aion paljon, teen vähän.

  6. Violet sanoo:

    Sissi; ei se sitten hukkaan mennyt tämä ”kuvausmatka”.

    aurinko ja kuu; no juuri sellainen…tuolla paikassa ei takuuvarmasti kenelläkään olisi mitään kuvausta vastaan. Ovat niin työn touhussa ja paikka on suuri eikä kukaan varmaan edes huomaisi.

    Kirjailijatar; Tunsin itseni taas ihan Woody Alleniksi. Oletko nähnyt vaikka Scoop -elokuvan ja miten hän selittelee siinä koko ajan… Mullakin oli jo kasa ihan uskomattomia selityksiä valmiina ”jos joku kysyy jotain”.
    Eikä kukaan todellakaan kysynyt, hyvä jos minuun päin katsoi, ja minä vaan mietin näitä ”niin, otan vain kuvan tästä kirjan kannesta ja näytän kotona sairaalle lapselle että olisiko mieluinen tämä…tulen sitten ostamaan…ihan VARMASTI jos hän tykkää..”

  7. Birgitta sanoo:

    Hih hii… kuullostaa tutulta tilanteelta. Reipas aikomus ja sitten loppuhetken hämmennys.

    Ehkä sitten ensikerralla =)

  8. maijanmaja sanoo:

    Kylläpä taas rehellisesti osasit ja uskalsit kertoa kuinka kävi. : ) Hauska postaus.

    Mutta kyllähän nykyään pitää olla tarkkana kuvatessaan. Joka suunnassa pitää olla kyselemässä lupia..

  9. Helinä sanoo:

    Heh.. mutta nytpä voin ihan vapaasti mielessäni kuvitella miltä siellä näytti. Hienoa oli! Pääsisimpä itsekin käväisemään. ;D

  10. Sanni sanoo:

    Minulle käy noin usein. läheden rehvakkaasti johonkin kameran kanssa ja sitten… olen pelkuri. Blogissani on sulle Kauniin bloggaajan tunnustus.

  11. Jaana sanoo:

    Emme siis ole yksin moisten tuntemusten kanssa. Jihuu!

  12. Katja sanoo:

    Minä jo luulin, että sulla jäi ne silmälasit taas jonnekin. Hienoja kuvia nämäkin, täysin omanlaisiaan divarikuvia! :)

  13. vilijonkka sanoo:

    Hih, tuttu juttu. Ja todellakin siellä ne muut törkeästi lukevat kirjoja kuin kirjastossa ilman pienintäkään aikomusta ostaa mitään. Kuvasarja esim. blogissa taas olisi vain hyväksi bisnekselle.

  14. Olina sanoo:

    Niin tuttua! Miten joskus ihan kadullakin iskee tunne, ettei tässä nyt kehtaa kameran kanssa ruveta räpeltämään. Ja toisten yksityisistä pihoista en kehtaa ottaa kuvaa, vaikka täälläkin olisi mielinmäärin kauniita taloja ja pihoja ja puskia…

  15. Kukkis sanoo:

    Kuvasitkin sitten divarimatkan etkä divaria. Hienon salakähmäisiä kuvia! Muuten kun klikkasin blogisi esiin ja nopeasti vilkaisin ensimmäistä kuvaa, luulin valkoisia suojatien viivoja lumeksi. Lumikasat, asfaltti ja sandaalit – tuli ihan New York -fiilis. Hmm, siitähän onkin helppo assosioida Woody Alleniin :)

  16. Merja sanoo:

    Komee rintatasku sulla.

    Mulla on ollut joskus muinoin vastaavia, nykyään marssinkin suoraan tiskille ja kysyn saako kuvata, sitten vaan roiskimaan surutta..

  17. Motacilla sanoo:

    Hih, jotta sellaista siedätyshoitoa. Hieno postaus. Mulla meni kanssa aikaa ennen kuin kehtasin alkaa ”toteuttamaan itseäni kameran kanssa” noissa tapahtumissa, joissa nyt aika paljon kuvaan eikä toistaiseksi kukaan ole pahastunut. Melkeinpä päinvastoin. Kaupoissa ja muissa liikkeissä kuvaamiseen käsittääkseni pitäisi aina kysyä etukäteen lupa (jonka isoissa liikkeissä harvoin saa, pienemmissä kyllä), mutta on niissäkin tullut salakuvattua pokkarilla ja varsinkin kännykameralla. Paljon. Tuskin olen ainoa. Tai siis olemme :) .

  18. Linnea sanoo:

    Kuvasin hullunlailla kesässä siellä Pariisissa Shakespeare & co -kirjakauppadivarissa. Henkilökunta kyllä näki enkä tainnut olla ainoa. No, se nyt on vähän semmoinen nähtävyys. Kirjojen ja kasojen kuvissa on jotakin viehättävää. Ensi kerralla sitten… ;-)

  19. Mei sanoo:

    :D

  20. Violet sanoo:

    Birgitta; nyt on rima niin korkealla että pyörryn varmaan ovella jos uudelleen yritän.

    maijanmaja; eihän tässä mitään häpeilemistä. Ihmettelen vaan kovin mistä se rohkeus ja joskus ihan hullunrohkeus tulee toisissa tilanteissa.

    Helinä; niin voi olla kyllä parempi näin…ei se niin kauhean hieno paikka ole mutta mielenkiintoinen ja aina löytyyjotain. Niin että oikeastaan se on hieno paikka.

    Sanni; useampi varmaan arastelee kuin on rohkea, uskoisin. Kiitos, käyn kuittaamassa!

    Jaana; no ette! Ei kun siis emme.

    Katja: seuraavaksi voisin käydä kuvaamassa samalla tyylillä vaikka suosikki kirpparini….

    vilijonkka; niin muuten lukevatkin! Tuolla on kyllä yläkerrassa oikein kivat pöydät sitä varten ja kaffiautomaatti ja piano vieressä jos alkaa soitatuttaan!

    Olina; loppujen lopuksi kuvaaminen (täällä ainakaan) ei näytä ihmisiä sen kummemmin ihmetyttävän. Olen tuolla kadulla ollut polvillani milloin missäkin eikä sitä kukaan oikein edes katso. Kai isossa kaupungissa on niin paljon kaikenlaista hullua muutenkin.

    Kukkis; äläs ny! Alin kuva on sisällä divarissa!
    New Yorki -fiilis…hauska kuulla.

    Merja; tuo on kai sitä ammattilaisuutta;-) Tässä se meidän ero.

    Motacilla; Mulla oli siis pieni pokkari mukana millä nyt ei niin kaksisia kuvia saa edes. Ajattelin ottaa lähinnä niistä kauheista kirjapinoista, hyllyistä jne., luultavasti kuvista ei olisi paikkaa edes tunnistanut. Siksi ajattelin että hienostihan mä ne nappaan salaa.
    Kun taas on mukana ”oikea kamera” ja on ”oikealla asialla” niin ei mua silloin hävetä lupien kysyminen tai tuommoinen. Sen sijaan tuntemattomien yksityisihmisten kuvaamista en ole vielä oppinut ollenkaan. Siis niin että he huomaavat mitä tapahtuu. Kyllä mulla hienoja selkäkuvia on!

    Linnea; siellä et varmasti ollut ainut! Ehkä ne eivät kerta kaikkiaan enää jaksa siellä kieltää tai sitten se on ok.

    Mei: ehkä seuraavaksi käyn kuvaamassa jonkun Brysselin nähtävyyden….

  21. Saat täältä pitkät sympatianaurut!

  22. Niina sanoo:

    Tunnistin itseni ! Olen yrittänyt olla reipas enkä nolo ja mennä suoraan kysymään: saanko kuvata täällä, kun täällä on niin ihanaa tms. Mutta koskaan en sitten uskallakaan.

    Ihan höhlää kun ajattelee, että sen hauskan / ihastuttavan paikan pitäjä saattaisi jopa olla salaa mielissään. Tai olla ystävällinen ja sen kanssa voisi sitten jutella niitä näitä -jopa ystävystyä. Tai se voisi vain viitata kintaalla että sen kun ! Eikä kiinnittää sen suurempaa huomiota koko asiaan. Tai sitten jos tulee se ei vastaus niin sitten vaan laittaisi kameran laukkuun ja olisi että ei sitten, ei haittaa. Tulipahan kysyttyä.

    Niin hauska kirjoitus taas kerran !

  23. Kirjailijatar sanoo:

    Tuo Woody Allenin leffa on ihan loistava, kuten monet muutkin. Minuakin arvelluttaa kuvata yleisillä paikoilla. Paitsi ei matkoilla, turisti voi tehdä mitä vaan :)

  24. Violet sanoo:

    eilenjne; kaikki vaan aina nauraa mulle…

    Niina: ei sitten, niin, mutta olisipa kysynyt edes. tai sitten vaan ottanut kuvat huomiota herättämättä.

    Kirjailijatar; Niin minustakin!
    Olen muuten käyttänyt tuota turistivalttikorttia täälläkin. Olenhan ”tavallaan” turisti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s