Jos olisin E.S.

Jos olisin E.S. niin ompelisin noita pieniä merkkejä kaikkialle, sukkiin ja kalsareihin kanssa. Kun ne loppuisivat, tilaisin lisää Coventrystä.

Kuka kuvan henkilöistä voisi mielestänne olla E.S. ja mikä olisi nimi? Kerro muutakin jos tiedät.

(Oikeasti se ei ole noista kukaan mutta olen jo pienestä pitäen inttänyt ”niin mutta jos olisi” – ja saanut sen vuoksi turpaanikin.)

Advertisements

33 comments on “Jos olisin E.S.

  1. Sanni sanoo:

    Jostain syystä luulen, että nainen oikealla on E.S. Kuka sinusta?

  2. Linnea sanoo:

    E.S. on tietenkin nuori mies alarivissä keskellä. Huolehtivan, yläluokkaisen äidin ja vähän tossun alla olevan virkamiehen nuorimmainen. Poika on lähdössä Tarton yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Äidin isä on piirilääkärinä Hämeessä ja suvun perintö velvoittaa. Poika haluaisi viulistiksi. Isän voisi olla samaa mieltä, jos uskaltaisi. Perheen kotiapulainen Siviä, jonka salaisen ihastuksen kohde E.S. on, ompelee vaatteisiin noita kankaskirjaimia. Hän ompelee myös ’sydämensä siin’, kuten Rosvo-Roopessa.

  3. Violet sanoo:

    Sanni; minusta se on Linnean mainitsema mies!

    Linnea; olen samaa mieltä. Hauska tarina tuo. Siviä on ihastunut, se on selvä!Olisin minäkin!

  4. NiinaK sanoo:

    Ehdottomassti tuo oikean laidan nainen ja nimi on Elsie Shipman..

  5. vilijonkka sanoo:

    Ehdottomasti nuori nainen, hänen nimensä on Elsa Silén. Toinen nainen saattaa olla Elma Stöm, mutta en ole ihan varma, kun hänen etunimensä oikeastaan pitäisi alkaa konsonantilla. On tuollainen kovanaama.

  6. maijanmaja sanoo:

    Mä kans heti ajattelin, että alarivin keskimmäinen siloposki nuori mies! Linnea pisti jo niin hyvän tarinan, etten osaa muuta enää ajatellakaan. Kuin että Siviä parka..

    Upeita kyllä nuo merkit, samoin kuin kirjaillut lakanat ja tyynynpääliset ennen vanhaan.

  7. pistaasi sanoo:

    Linnean kuvaus on osuva, itsekin ajttelin keskirivin nuorta herraa :)
    p.s. Kävin eilen äitini kanssa katsomassa Ateneumissa Onerva – kaupungin naiset – näyttelyn, jos sitä ette ole vielä nähneet niin kipinkapin katsomaan, jos vain on mahdollisuus. Aivan, kerrassaan, ihana näyttely. Suosittelen lämpimästi, viimeinen viikko meneillään. Ja jos menette niin ehdottomasti, vuokratkaa kuulokkeet, Anna Kortelainen on hyvä matkaopas!

  8. Liivia sanoo:

    Voisi olla kuka vaan paitsi nuo kaksi oikealta alhaalta.

    Tilasin joskus tytön nimellä tuollaisia merkkejä, silloin kun se aloitti tarhan ja kaikki vaatteet piti merkata. Jaksoin ommella ehkä neljä….niitä olisi vielä melkein sata.

  9. Jaana sanoo:

    Jahkailin keskimmäisen ja vasemmanpuolimmaisen herra välillä… Vasemmanpuolimmainen. Katse suunnattuna määrätietoisesti, jämptisti eteenpäin. Hänen kätköistään voisi löytyä tuollaisia…

  10. Motacilla sanoo:

    En Sano. Jotenkin musta tuntuu, että jos noista henkilöistä kukaan nimeäisi vaatekappaleitaan, niin siinä lukisi paljon enemmän kuin pelkät kaksi nimikirjaimet. Jopa nenäliinassa. E.C.S. E.W.S. E.F.S. Näyttävät enemmän lapsen vaatteiden nimikointivälineiltä, Emil Samuel.

  11. Suklaasydän sanoo:

    Taidan olla ainut, joka sanoo, että tuo viiksiniekka. :)

  12. minjo sanoo:

    Tuo vasemmalla oleva mies ja oikealla oleva nainen olisivat saattaneet sopia aviopariksi. Sympaattisen näköisiä molemmat. Ne ovat eniten minun makuun. Ihana tuollainen nimikirjainnauha. Jotenkin romanttinen ajatus nimikoida kaikki koukerokirjaimilla. Minulla ei ehkä vain kârsivällisyys riittäisi. Sain muuten kesällä keittiöpyyhkeen, johon ystäväni oli kirjaillut minun nimikirjaimet. Jemmaan sitä liinavaatekaapissa ja odotan, että tekisin keittiössä jotakin, mistä saa hyviä kuvia sen liinan kanssa… Mä sain jonkin aikaa sitten ihanan käsinkirjotun tyynyliinan. Aikamme mietittiin kenen nimikirjaimet ne olivat ja selvisihän se lopulta. Jotenkin tuo nimikointi on siitä juuri ihana asia, että se sitoo jotenkin tavaran/vaatteen tiettyyn ihmiseen ja jatkaa elämäänsä kauan ihmisen poismenon jälkeen. Meistä nykyihmisistä ei taida jäädä jälkeen samanlaisia muistoja.

  13. minjo sanoo:

    Ai niin, unohdin vastata kysymykseen. Tuo täti vasemmalla on sen verran topakka, että hän olisi taatusti nimikoinut kaiken pienet pyöreät silmälasit päässä. Olisi saanut myös kaikki tahrat irti lipeällä. Tarkan markan nainen, jolle ei kannata liikaa laskea leikkiä.

  14. Kirjailijatar sanoo:

    Minusta tuntuu, että he ovat kaikki E.S.
    1. Eino Sääski (vas.) on Elimäellä syntynyt lääkäri, Suomen ensimmäisiä ortopedeja, joka kirjoitti kirjan ”Luut ovat sielun kammio”. Teki elämätyönsä Helsingissä Auroran sairaalassa. Naisten mies.

    2. Ellen Syvänen (ylh.) on kirkkoherran vaimo Ruovedeltä. Pariskunnanta ei saanut omia lapsia, mutta Ellen adoptoi myöhäisellä iällä siskontyttärensä pojan, josta sittemmin tuli myöskin pappi ja suomalaisuusaatteen puolestapuhuja. Ellen on tiukka, mutta oikeudenmukainen.

    3. Eero Saksi (alh.) on imatralainen sahan työnjohtaja. Eero on maatalon poika, joka eteni urallaan sahan työnjohtajaksi ja kunnallispoliitikoksi. Eerolla on vaimo ja kuusi lasta. Eero on pidetty työnjohtaja, sillä on hän on aina pienemmän puolella. Solidaarisuusmies.

    4. Edith Salmelainen (ylh. oik) on Sääksmäen apteekkarin vaimo. Edith kävi Tampereen tyttölyseon ja jäi avioiduttuaan kotiin hoitamaan perheen viittä tytärtä. Edith on taitava koruompelija ja Suomen ensimmäisiä aktiivisia marttoja.

    5. Einari Salakka
    Seikkailija, joka asui jossain vaiheessa elämäänsä kymmenen vuotta myös Amerikassa. Avioitui siellä yökerhotanssijattaren kanssa. Kun vaimo kuoli, Einari palasi Suomeen kahden poikansa kanssa. Piti sekatavarakauppaa Jyväskylässä.

    Minulla ei siis näköjään ollut mitään muuta tekemistä viiteentoista minuuttiin, mutta vanhat valokuvat laittavat aina mielikuvituksen liikkeelle. Sorry siis pitkä sepustus.

  15. maria sanoo:

    Minusta E.S. on nuori nainen oikealla, Eliise Salonen. Kauppakoulun käynyt, nykyään kangasliikkeessä töissä. Aloittanut käsityöharrastuksen jo ennen kansakoulua ja niinpä hänestä on sukeutunut erittäin taitava ompelija. Suunnittelee iltaisin oman ateljeensa avaamista.

    Nimikirjainten kiemurat sopivat otsansa kiehkuroihin…

    Hauska aihe :-)

    Toinen Maria

  16. sari sanoo:

    Minulla oli vähän samantapainen dilemma toukokuun 24. 2009. H.A. nimikirjainten kanssa ;) Ne saivat sittemmin sopivan omistajan.

  17. Heheehehe, täällä on hyviä juttuja! Mainiota. Perjantaini piristyi kummasti.

    Ja jopas, tuollaisia merkkejä ois kiva ommella ihan vaikka iltapuhteina. Kiitos vaan ideasta! :)

  18. Katja sanoo:

    He kertoivat, että ovat kaikki E.S.

    Eufrosyne Sunelius, vasen puoli kasvoista palanut lapsena. Kotipaikka Rauma. Äidinkieli suomi, mutta pestauduttuaan laivalle töihin oppi sujuvasti myös ruotsia ja saksaa. Avioitui ulkomaalaisen merimiehen kanssa, mies ihastui Eufrosynen silmiin ja toi hänelle gardenian. Se teki Eufrosynestä erityisen. Ei lapsia, eli miehensä kanssa pitkän ja onnellisen elämän. Merimieskirkon työntekijät istuttivat gardenian Eufrosynen haudalle.

    Edla ”Etta” Savolainen Joroisista. Ompelijaäitinsä lehtolapsi. Asui isovanhempiensa vinttihuoneessa, ikkunasta näkymä kirkolle, jossa eivät koskaan käyneet. Pureskeli kynsiään, hyräili mielellään ja nauroi helakasti. Haaveili pääsevänsä Helsinkiin myyjättäreksi, mutta rakastui naapurikylän seppään.

    Erik Sund, Turku. Papin poika, josta toivottiin isänsä seuraajaa. Makuuhuonesilmineen ja kauniine lauluäänineen erityisesti varattujen naisten mieleen. Kärsi unettomuudesta, muttei koskaan kertonut siitä kenellekään. Opiskeli agronomiksi ja haaveili maatalon isännyydestä saadakseen riittävästi fyysistä toimintoa unenlaatunsa parantamiseksi. Kuoli kuitenkin nuorena turhanpäiväisen mustasukkaisuusdraaman seurauksena.

    Emil Södergård, Helsinki. Isä opettaja, äiti kotirouva, neljä siskoa, ainut poika. Hiljainen ja lahjakas nuori mies, jolla oli synkkä salaisuus. Muutti Saksaan opiskelemaan, lähetti myöhemmin postikortin Intiasta.

    Erik Sandberg, liikanimenä ”Samperin Erkki”, Kankaanpää. Kauppiasperheen kolmas ja kovaäänisin poika, ainut joka ei lähtenyt Ameriikkaan. Taipuvainen pyromaniaan, holtittomuuksiin, yli- ja vedonlyönteihin. Peri vanhempiensa kaupan, mutta myi sen pois ja muutti Seinäjoelle, jossa löysi Elisabethin eli Lissun, myyjättären, ja pääsi vihdoin kaidalle tielle.

    Kiitos, Violet! :)

  19. vilijonkka sanoo:

    Muille tuli ihania paikannimiä mieleen, kuten Ruovesi, Seinäjoki ja Sääksmäki – liian monta vuotta poissa.

  20. Marjatta sanoo:

    Täällä on nin hauskoja juttuja, että vallan. Nimikirjaimet E.S voisivat kuulua kenelle tahansa. Veikkaan kuitenkin, että alhaalla keskellä on Erik Ström, pappissuvun kasvatti ja itsekin teologian opiskelija.

    Olen hiljattain selvitellyt lähes satavuotiaana kuolleen tädin jäämistöä ja siellä on lähes käyttämättömiä päällyslakanoita ja tyynyliinoja. Nimikoinnit ja käsinvirkatut pitsit tietty. Aarteita ovat.

  21. Ppi sanoo:

    Oikealla ylhäällä on E.S. = Esteri ”Essukka” Saarinen, kotoisin Pylkönmäeltä ja tullut pääkaupunkiin Grönbergin vaikutusvaltaiseen perheeseen piiaksi.

    Hän ystävystyi perheen rouvan Margaretan kanssa ja eräänä päivänä heittäytyivät vallattomiksi ja ajelivat pitkin Eiraa isorenkaisilla pyörillä, joita perheessä oli kaksi, miehen ja rouvan. Päivän päätteeksi, rouvan mielijohteesta, kävivät kuvauttamassa itsensä.

    Perheen pää, Gunvald katsoi suurten kulmakarvojensa alta hyvällä tätä ystävyyttä, hänhän oli suvaitsevainen ja edistyksellinen mies. Suuret, ovimaton kokoiset viikset värähtivät nähdessään vaimonsa ja Essukan kuvat.

    Sittemmin Essukka meni naimisiin naapurissa asuvan kirjanpitäjän, Ernestin kanssa ja he saivat viisi lasta. Avioliitto oli onnellinen ja lapset menestyivät elämässä, tosin lapsista nuorin, Jalmari, menehtyi keuhkotautiin kymmenvuotiaana, mikä oli suuri tragedia perheessä.

    Ystävyys säilyi Margaretan kanssa loppuun asti ja he useinkin muistelivat tuota kerrassaan vallatonta päivää.

  22. Annika sanoo:

    E.S. olisi tietenkin ylin vanhempi naisihminen, Edith Savolainen, joka meni naimisiin (vasten vanhempiensa tahtoa, tietenkin) nuoren keski-suomalaisen talonpojan kanssa, vaikka aatelissukujen nuoret miehet olivatkin häntä kosiskelleet. Isäntä Savolainen kuoli sittemmin lentävään keuhkotautiin. Edith jäi yhdeksän lapsen kanssa asumaan pientä punaista taloaan, rakasti lapsiaan suunnattomasti ja teki ompelijantyötään suurella ahkeruudella. Vanhin poika opiskeli akateemiassa ihan lääkärin ammattiin asti. Lapsien perheet pitivät Edithistä huolta viimeisiin päiviin saakka. Edith kuoli 98-vuotiaana omassa punaisessa talossaan, jossa hän viihtyi puutarhaansa hoidelleen ja lapsenlapsilleen nuttuja ommellen.

  23. Birgitta sanoo:

    Alhaalla oikealla katsoo viiksekäs Edward Schaumann. Liekö odottaa tuossa iltapäiväkahvia. Ainakin mulla kahvihammasta kolottaa. Seurana mulle ei ole Eetua, mutta mitäs siitä, tuo voisi olla jo liian vanha =)

  24. Rebecca sanoo:

    Heei, Enkun nanani on Coventrysta, kaiken lisäksi ollut nuoruudessaan kutomossa töissä. Coventryssa ennen kudottiin ja tehtailtiin Jaguar-autoja. Lapsuuden kesiä siellä viettänyt monet monituiset :)

  25. Rebecca sanoo:

    Ja nyt vasta tajusin, että samaisen mummoni nimikirjaimet on E.S., varsin erikoista sattumaa, etunimi on Ellen :)

  26. Violet sanoo:

    Nää on aivan huippuja! Kiitos kun kirjoititte. Halusin panna teidän välillä tarinoimaan. On ollut hullu päivä. Kerron siitä myöhemmin jos jaksan.

    Kaikille vielä; nämä kirjaimet ovat mieheni isän tädin jäämistöistä. Kauheasti oli ompelutavaroita ja sitten näitä nimikointijuttuja myös.

    Valokuvat sen sijaan on kaikki otettu Ruotsissa.
    Minusta tuo keskimmäinen mies on komea!

  27. Ppi sanoo:

    Omasta perheestäsi muistoja siis, voi kun hienoa :)

    Minä jo kuule innostuin oikein kunnolla, lähti mielikuvitus lentämään! Kuvat ovat niin hemmetin kauniita, niihin panostettiin oikein tosissaan.

  28. Violet sanoo:

    Ppi; ei ei, kuvat on ostettu kirpparilla Suomessa. En tiedä ketä niissä on. On otettu Ruotsissa, takana lukee valokuvaamojen nimet ja kaupungit.

  29. Ppi sanoo:

    Oi, ok, ymmärsin väärin :)

  30. Linnea sanoo:

    Palasin vielä katsomaan keita kaikkia Eeässiä tänne on kokoontunut. Kirjailijattaren Einari Salakka on huippu. Voisi olla Kjell Westön kirjasta koko porukka.
    Kiitos, violet! Tämä oli hauskaa!
    Ostin sunnuntaina kirppparilta vanhoja valokuvia. Tekee heti mieli alkaa tarinoida niistä.

  31. Mei sanoo:

    Kiitos, E.S:t ovat ihania!

  32. Violet sanoo:

    Linnea: moni sanoo ettei keksi mitään, ei osaa kirjoittaa jne. Ihan pienellä avulla joku aukeaa kuitenkin. Joskus teen näin; menen ikkunaan ja katselen ulos puoli tuntia, tunnin. Kirjaan ylös jokaisen näkemäni henkilön. (Parasta ettei roiku akkunassa ruuhka-aikaan!). Keksin sitten heille elämät.

    Mei; ole hyvä vaan. Minustakin aika veikeitä tyyppejä.

  33. Kirsikka sanoo:

    Eskil Standerskjöld, ehdottomasti ja herra vasemmassa reunassa! Ja katselee sinne tulevan rouvansa suuntaan; eli Estrid, neitokainen oikealla.

    Aivan uskomattomia tarinoita täällä! Olen ollut poissa koneen äärestä monta päivää ja nyt ”päivitän” mitä täällä on tapahtunut, siksi olen tässäkin jutussa myöhässä. Mutta ajattelin oman ehdotukseni laittaa jos se sinut vielä tavoittaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s