Kaikkea sinä muistelet

En ole vuosikausiin voinut tehdä lättyjä ajattelematta Hollannissa tapaamaani Leenaa. Joka kerta kun sekoitan taikinan muistan miten hän sanoi kerran että kuohkeita lättyjä saa vain kun vatkaa vatkaamistaan ja sitten hän näytti miten. Ja sen minä muistan joka kerta ja ihan hyvällä muistankin.

En ajattele Leenaa sillä tavalla ajattelemalla ajatellen vaan hän tulee mieleeni lättytaikinasta. Mitä yhteistä on Leenalla ja lättytaikinalla, olen usein miettinyt. Ei muuta kuin se yksi ainut tilanne.

”Kaikkea sinä kanssa muistelet” minulle sanotaan yhtenään. Mutta kun en. Ne tulevat yksin. Asiat liittyvät toisiinsa, niillä on jokin yhteinen tekijä ja ne putkahtavat. ”Mitä sitä kaikkea ajattelee” huomautellaan myös. ”Ei paljon kannata pollaa vaivata tuollaisella”.

Mutta kun ei se vaivaa. Ei ota mitään mutta antaa. Asiat, niiden yhteydet, radat ja polut ja langat. Mihin mikäkin saattaa johtaa, ajatuksen tasolla. Toisinaan piirrän viivapiirustuksia ajatuksen kulkemista reiteistä.  Jäljet ovat sotkuisia mutta vievät sylttyteltaalle. Aina tajuaa jotakin enemmän omasta pollastaan.

Mainokset

31 comments on “Kaikkea sinä muistelet

  1. *itKuPiLLi*kk sanoo:

    Mulla on ihan samanlaisia muistumia, ja ma en pysty ajattelemaan lattyja, ajattelematta tytartani. Naen aina Sirpun paistamassa niita, kahdella pannulla yhta-aikaa, aina se sama tilanne. Eika se tosiaan rasita pollaa, ei tuollainen ole todellakaan ajattelemalla ajattelemsita, en tieda tulisko tollasia muistoja vakisin miettimalla.

    Toi viivapiirustaminen ajatuksen reiteista kuullostaa kiehtovalta, musta tuntuu, etta ma en tuollaiseen kykenis, ajatukset tuppaa karkaamaan, jos yritan pysya niiden perassa.

    Kun nyt sain sanaisenarkkuni taalla taas avattua, niin sanon tassa samalla, etta sa osaat aina niin mukavasti pukea sanoiksi ajatuksiasi. Usein loydan niista yhtalaisyyksia, mutta ma en oikein osaa ilmaista itseani kirjoittamalla. Taalla on aina kivat kuvat ja jutut. :)

  2. Anne sanoo:

    Mikä sattuma! Olen samanlainen joidenkin mielestä tyhjän muistelija…
    mutta minusta on hauskaa kun muistan vuosien takaa Irman jolta kysyin
    jotain kasvisruoan reseptiä ja hän kertoi miten tehdään purjo-peruna-laatikkoa.
    Aina kun teen tuota niin muistan häntä….samoin on erään omenakakun kanssa,
    sitä söin eräässä toisessa maassa ystäväni luona joka sai ohjeen vuokra emännältään
    ja tuo omenakakku kulkee edelleen Frau Monseesin Apfelkuchen-nimellä
    ja kun teen sitä muistan sitä hetkeä kun Minnan luona sitä söin…..oli syksy ja
    Pohjois-Saksassa kanervat kukki (ainakin minun mielestä)…
    tai kun kuulen moottorisahan äänen jossakin tai määrätyn metsän hajun…
    se tuovat mieleeni myös jonkun määrätyn ihmisen
    tai sitten on joidenkin ihmisten sanomia sanontoja jotka tulevat mieleeni
    määrätyissä tilanteissa…lohduttavin on leppoisan iki iloisen isäni sanonta
    ”no haitannooko tuo mittää”……..no haitannooko jos näin muistelee…..

  3. Mimmi sanoo:

    Olen ajatellut — kaikkea sitä ajatteleekin! — ihan samanlaisia viime aikoina, sitä miten jostakin ihan muusta asiasta pulpahtaa toinen, ja eihän se mitenkään ikävää ole, päin vastoin kertoo koko elämän runsaudesta. Nykyään ajattelen aina pizzaa syödessäni tai pizzataikinaa tehdessäni yhtä ystävää, joka tekee aina monta pellillistä pizzaa kerralla koska ”samahan tuo, jos siihen hommaan kerran ryhtyy”, ja että pitäisi muistaa laittaa taikinaan sokeria.

  4. Ilse sanoo:

    Noita minullekin aina sanotaan. Monet pidän siis sisälläni, mutta miten niistä niin monet liittyvät (taas kerran) ruokaan…!

    Ikinä ei ole huono tehdä asioita, joiden avulla ymmärtää omaa sylttytehdastaan paremmin, siitä olen vakuuttunut.

    Punaiset väriläiskät näyttävät kivoilta taas yhtäkkiä!

  5. Liivia sanoo:

    Pässinselvää tämä pollantoiminta, näinhän se menee.

    Mulle lätyistä tulee ikuisesti mieleen mummu. Kaikki rakastivat mummun lättyjä, mutta minä katsoin kuinka ison köntsän hän laittoi voita jokaiseen, että en voinut syödä niitä kuin yhden. Suupilet oli pitkään rasvaiset, ja mua jotenkin häiritsi.
    Mummu oli kyllä muuten ihana!

  6. Olina sanoo:

    Tunnistan itseni tästä minäkin. Aina munakasta tehdessä muistan Hannan, ja jos kaupassa silmiin sattuu Pullava Pulla, ajattelen Juggia. Jostain yksittäisestä sanasta lähtee päässä soimaan joku kappale, ajatukset tulevat ja menevät. Miten sitä edes voisi kytkeä niitä pois?

    (Mielikuvitushan sitäpaitsi tunnetusti on älykkyyden merkki. Tai hulluuden, sanoo joku;))

  7. Kirjailijatar sanoo:

    Minä olen miettinyt usein samaa, että miten ne ajatukset kulkevat ihan uskomattomia polkuja. Jostain kun aloittaa, voi päätyä ihan mihin vaan. Tuntuu sattumanvaraiselta, mutta siinä onkin aina joku liitin, joku yhdistävä tekijä.

    En ole koskaan tehnyt tuollaista ajatuskarttaa. Varmaan pitäisi, olisi mielenkiintoista. En tiedä, tajuaisinko pollani toiminnasta kuitenkaan mitään.

  8. Pirkko sanoo:

    Kaikkea kannattaa muistella! Uskon, että unet ja alitajunta ovat niin viisaita, että nostavat esiin juuri oikeat asiat oikealla hetkellä, vaikka tuntuukin ettei asiassa ole mitään tolkkua. Yritän kuunnella kun joku juttu koputtaa ovella. Parhaiten kuuntelen kynällä, siis oikein vanhanaikaisesti päiväkirjaa kirjoittaen. Myös kahviloissaa yksin istuskeleminen toimii.

  9. Sissi sanoo:

    Ihanaa että on muitakin. ”Älä ajattele!”, minulle on sanottu aika useasti. ”Pakkoko on vatvoa?”, kysyvät ihmiset, jotka eivät mitään ymmärrä.

    Minä muistan lätyistä Johannan, ja ihmettelen miksi lätyt nykyään onnistuvat paremmin kuin silloin. Onko resepti muuttunut, vaikka samaa käytän nykyäänkin, liekö aineksilla vaikutusta? Mistäs sen tietää… Täytyy vähän miettiä.

  10. Birgitta sanoo:

    ”Älä ajattele, siitä tulee vaan pää kipeäksi”, sanoi mies ystävälleni. No voihan sitä noinkin ajatella, me mietittiin.

    Kivat ja hauskat mielleyhtymäthän ei voi olla kuin hyväksi. Kun mä näen ja kuulen tervapääskyt, mulle tulee ihan lomallaolofiilis. Yhden vanhan kerrostalon käytävässä on sama tuoksu kuin mummoni omakotitalossa. Aina kotiin mennessäni tuli mieleeni tomera, mutta niin hauska valokuvissa kieltänäyttävä mummoni.

    Upeat punaiset sävyt kuvissasi =) Hevosesta tulee heti mieleen karuselli ja siitä poikani, jolle tulee aina pyöriessä paha olo, voih… ja pahaolo tarttuu muhun niin nopeesti. Ja tästä se sitten taas lähtee ;-)

  11. outi sanoo:

    pollatoiminta on kiehtovaa, mutkaisia polkuja kulkevat ajatukset välillä hassuja.
    mulla yhdistyy tietyt paikat, hajut ja tuntemukset niin vahvasti tiettyihin mielikuviin, että niistä on vaikea päästää irti vaikka haluaisikin.
    Jotain lastenkirjaa on esimerkiksi hankala lukea tai edes ajatella ilman puuronmakua, kun sitä kirjaa on lapsena mulle aina luettu aamupuuron aikaan. Ja siitä nyt kuitenkin on jo yli 30-vuotta..

  12. Jaana sanoo:

    Noinhan se pakkaa menemään… Lätyistä puheen ollen meillä ei varmaan tarvi kuin sanoa ”lätty”, niin ajatukset lentävät vaariin, isäpuoleeni, joka tekee mielestämme maailman parhaat lätyt! Siksipä niitä tuleekin tehtyä liian harvoin täällä kotona…

  13. Leena Lumi sanoo:

    Hah-hah! Minä olen oikein lättyleena, mutta en sinun tarkoittamasi Hollannista;-)

    Miten se onkaan ihmeellistä: Touksut kantavat muistoja, mutta myös ruoat!

    (Mistä löydän sun sähköpostiosoitteen?)

  14. Leena Lumi sanoo:

    Löysin jo!

  15. Marjatta sanoo:

    Tuoksut ja tunnelmat tuovat muistoja, myös käden taidot. Erilaisten reseptien pinkka on vuosien aikana kasvanut, kun mitään ei voi heittää pois. Teen esimerkiksi muikkuja Ritvan tapaan tai leivon Ralin kakkua. Mummoni teki paljon käsitöitä ja niinpä varsinkin kantapään kutominen tuo mummon mieleen.

    Erikseen ovat tietysti hammaslääkärillä käyntiin liittyvät muistot, itse asiassa jo hammaslääkäri sanana on yhtä kuin porataan ja sattuu. Onneksi on puudutukset keksitty.

    Ihanaa, kun on muistoja ja mielleyhtymiä!

  16. sari sanoo:

    Noin se menee täälläkin. Myös mauista ja tuoksuista tulee mieleen tunnelmia, ihmisiä. Ja sitten käy myös usein, että jostain tulee mieleen ihminen, jota ei ole ajatellut pitkiin aikoihin ja sitten hän ottaa yhteyttä – näin viimeksi eilen.
    Joskus kuljen ajatuksen polkua takaisinpäin,niin että mistä tämä kaikki siis lähtikään … sekin onnistuu. Onistuu joskus myös olla ajattelematta mitään, mutta harvemmin täällä Ranskassa.

  17. vilijonkka sanoo:

    Minun kai pitäisi yrittää opetella olla ajattelematta niin paljon. On oikein pollalääkärin määräys asiasta. You think too much, no good. Ota sitten selvää, itse olen toista mieltä.

    Ajatusviiva kuulostaa hyvältä hajoitukselta. Toimisi varmaan unienkin kanssa.

  18. Kati sanoo:

    Mä en ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, joiden mielestä ajatteleminen on jotenkin outoa ja vaarallista. Monesti mietin, että mitä ne ihmiset sitten tekevät, vai tekevätkö vain kaiken ajatellen tasan sitä yhtä asiaa, jota ovat tekemässä.

    Minulle tekemisen iloon liittyy aika pitkälti se, että kaikesta tulee assosiaatioita, muistoja ja mielleyhtymiä. On kiva muistaa yhtäkkiä, miten joku kauan sitten kadotettu ihminen jonkun asian teki tai miltä jossain tuoksui. Ja siitähän pääsee taas vaikka miten kauas eteenpäin tai taaksepäin, miten milloinkin.

  19. Violet sanoo:

    itkupilli; en usko että väkisinajattelu tuottaa muuta kuin tunteen että tässä nyt väkisin ajattelen. Tai ei minulle ainakaan!
    Hauska kuulla että viihdyt Piilomajassa.

    Anne; sanonnat, niin…niitä tulee myös.

    Mimmi; ei ole ikävää. Aikakin kuluu paremmin.

    Ilse; kukaan ei jaksaisi kuunnella jos jatkuvasti raportoisin mielleyhtymiäni ja pulpahduksia.

    Liivia; no tuosta tuli taas mieleen ex-poikaystävän itäsuomalainen mummu ja hänen aivan ihanat karjalanpiirakkansa! Panin kyllä itse vielä voita lisää vaikka ne jo uivat siinä.

    Olina; ei niitä voikaan ellei ole sammmunut tai koomassa.

    Kirjailijatar; muistan sinun tästä kirjoittaneenkin. En mää mitään sen kummempaa karttaa piirtele, ihan vaan joskus piruuttani pistän sanoja ja viivoja ja katson miten kauas taapäin pääsen eli vähän näitä ”mistä tähän ajatukseen tulin”. Tai toisinpäin.

    Sissi; Pakko vatkaa;-)

    Birgitta; joo, olen joskus ollut huomaavinani ettei asioiden kääntely ole kaikkialla ihan ”huudossa”. Sitten vaan suu kiinni ja pää toimii.

    outi; samoja kokemuksia. Ja yhtäkkiä muistan ensimmäiset villahousuni.

    jaana; eiku nyt teet kuten Leena käski eli vatkaa vatkaa vatkaa kovasti ja sitten tulee hyviä!

    LeenaLumi; joo, ruuat, maut, tuoksut…sääkin.

    Marjatta; olen niin iloinen ja ylpeä kun ystävällä lukee reseptivihossa Katin keitto vaikkei se ole alkuunkaan minun keksimäni;-)

    sari; ne ne vasta jänniä onkin että ajattelee ja yhteydenotto tai tapaaminen on sitten heti siinä!

    Kati; oi oi, on kuule monia jotka ottavat sen että ”ei nyt viitti mitään syvällistä”…Ehkä he sitten vain leikkaavaat leipää ja kieli keskellä suuta ajattelevat leipää leikateessaan leikkaamista ja sitä ettei vaan lipsahda assosiaation puolelle – tai sormeen.

  20. Miia sanoo:

    Mulle on sanottu että mä ajattelen liikaa :) Joo, no joskus jäänkin jumittamaan liian pitkäksi aikaa johonkin vähemmän kivaan asiaan. Silloin mäkin ajattelen ettei tarvis ajatella ihan näin paljon =D Yleensä mietin jotain kivaa, tai ainakin neutraalia. Tuota ajatuskarttaa voiskin joskus kokeilla.

    Mun mummo laittaa kans niin paljon voita lättyihin ettei niitä voi syödä montaa.

  21. isoinpapu sanoo:

    Olisi ihan mahtava nähdä noita ajatuskarttoja! Mielessäni ne on tehty paperille, punaista lankaa käyttäen. (Olipas symbolista, heh).

  22. Helmi sanoo:

    Oi, mä oon ihan tällaisista jutuista pitävä ihminen. Letuista ei ole muistoja, mutta muista asioista kyllä.

    Kun paahdan leipää ja laitan päälle hilloa, muistan joka kerta kämppäkaverini ja ystäväni, joka opetti tuon tavan minulle. Kuulemma saksalainen tapa, siis hillo ihan kaiken muunkin paahdetun leivän kuin varsinaisen paahtoleivän päällä.

    Kun ikävöin siskoani, laitan hajuvettä, jota on meillä molemmilla. Kaulaan laitan korun, joka sekin löytyy meiltä molemmilta. Ja vähän tuntuu siltä, kuin sisko olisi lähempänä.

    Tietynlaisista käsistä ja lyhyistä kynsistä mieleeni tulee taas aina yksi työkaverini. Kiinnitän huomiota ihmisten käsiin ja muistan ne melkein samoin kuin kasvot.

    Onhan näitä kaikenlaisia juttuja, tässä muutama…

  23. emmi sanoo:

    nehän on juurikin parhaita ne hetket, joista tulee joku kaukainen mieleen. monesti ne asiat on minulla jotenkin haikeita.
    myös siis minä tunnistan itseni tästä. letuista tulee mieleen, kun syötiin lapsena niitä sellaisia pieniä lettuja, jotka on reunoilta rapsakoita isän luona vaniljajäätelön ja kuningatar-bonan kanssa. ne paistettiin voissa ja koko keittiö oli täynnä rasvakäryä. ei letut maistu enää koskaan samalle.

  24. vilijonkka sanoo:

    No hö, nyt noi mun kaikki kolme samankaltaista kommenttia patsastelee tuolla, mihin ihme kierrokselle nekin olivat joutuneet!? Voit hyvin poistaa niistä kaksi, jos jaksat.

  25. Violet sanoo:

    Vilijonkka; IHME juttu…sain meilisi. En tajua mihin filtteriin ne ensin jää. Singaporesta tullut viesti samoin…

  26. Mei sanoo:

    Mielleyhtymäkartta ajatuksista, ihana ajatus. Minä tunnelmoin vain ihania kuviasi ja mietin ystävääni Leenaa, joka on asunut Hollannissa. Ja kuvasi hevosesta etenkin jatkoi tätä pohdintaa.

  27. Riikka sanoo:

    Samanlaista ajattelua ja tekemisistä mieleen muistuvia juttuja minullakin. Kai sitä sitten on niitäkin ihmisiä joilla ei muka päässä kokoajan surraa jotain, onko muka? Joskus jopa itseä ärsyttää kun tietyistä asioista, mm. ruoista tulee joku ihminen ja sen sanomiset mieleen ja ne jää sinne pyörimään. Esimerkiksi kun sukkia ripustaa niin tarviiko siinä kohtaa joka kerta muistella miten mummi ne opetti ripustamaan jotta kuivuu nopeampaa.

  28. Kata Pultti sanoo:

    ”En ajattele Leenaa sillä tavalla ajattelemalla ajatellen vaan hän tulee mieleeni lättytaikinasta”

    Hurmaavaa Violet!

  29. Violet sanoo:

    Mei: ettei olisi sama?! Miehensä poliisi.

    Riikka; Tarviiko niin;-) Ainakin näin käy!

    Katapultti; onkohan se Leenankin mielestä hurmaavaa? Mietin vaan miltä minusta tuntuisi jos toisin mielleyhtymän lättytaikinaan…

  30. Mei sanoo:

    Ei sitten ollutkaan sama Leena.

  31. mimmu sanoo:

    Mulla tulee aina yks häijy (nais)gynekologi mieleen, kun jauhotan kakkuvuokaa. Ei mitään hajua miksi, mutta vaan tulee!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s