Vaivannäkö on toisinaan paikallaan, luulisin

Huomenna meillä syödään maailman parhaita kaalikääryleitä. Aika paljon sanottu ihmiseltä joka ei ole koskaan niitä tehnyt, mutta minulla onkin tapana yltiöpäisyyttä osoittaen uskoa omiin kykyihini aivan sumeasti. Sitä paitsi minulla on Mysi Lahtinen apuna. Hänen reseptinsä muutenkin oivallisessa Intohimot hellallani -kirjassa on niin fiksusti kirjoitettu että kuola valuu jo. Kääryleiden on yksinkertaisesti pakko olla herkullisia.

Koska ei ole kyse mistään pikaruuasta pitää valmistus aloittaa jo tänään. En halua liittyä siihen määkivään kuoroon jonka mukaan kaalikääryleiden teko on paitsi vaivalloista myös aikaavievää. Entä sitten?

Advertisements

21 comments on “Vaivannäkö on toisinaan paikallaan, luulisin

  1. Merruli sanoo:

    Tämä määkii, että sitähän se juuri on, aikaa vievää. Mutta kaalikääryleiden kohdalla kaikki vaivannäkö palkitaan lopputuloksessa. Makoisaa sunnuntaiateriaa siis teille, varmasti tulee hyvää!!

  2. Tanja sanoo:

    Jos saisin ihan halvan äkkilähdön sinne, olisikö huomisessa päivällispöydässänne minullekin tilaa?

  3. Violet sanoo:

    Merruli; määkiä sopii, tottahan se on;-) Aattelen vaan että silloin kun sitä aikaa on niin voisi sen huonomminkin käyttää kuin herkkuruokien valmistukseen. Mysikin lupailee että vaikka tekisi mieli syödä ne jo ekan valmistuspäivän iltana niin malta seuraavaan ja hoida homma loppuun asti…

    Tanja;heeh hhee;-) Kyllä tuossa on kahdeksankin istunut!

  4. maria.hyle sanoo:

    Oikea asenne kaalikääryleisiin ja sulla kyllä paras apu kun Mysi on keittiön toinen hengetär-voisin pistää ton perheenpään äkkilähdöllä myös sinne ,kun ite en osaa kääryleitä tehdä ja tykkää niistä ”kuin hullu puurosta” suomalaisen maksalaatikon lisäksi (jota en itse syö))
    Tuoksuvaa ja runsasta ruokailoa sinulle!Nam!

  5. Pirkko sanoo:

    Kaalikääryleet ovat taidetta!

  6. Ilse sanoo:

    Minä myös olen tulossa. Tosin en usko, että kuitenkaan ylität äitini luomuksia tällä saralla. :)

    Mulla on tuo sama sumea usko. Olen varmaan välillä rasittavuuteen asti kehuille kipeä. Siis: ”Kuka on meidän tien paras kokki? Oletko ikinä syönyt mitään näin hyvää? Olisitko arvannut olevasi näin onnekas, että saat vaimoksesi vielä näin mahtavan kokinkin?!?”

    Yleensä mies vastaa ekaan kysymykseen, että luultavasti naapurin mummo. Hahhhaaa. Minä tiedän paremmin.

  7. Suklaasydän sanoo:

    Tunnustan etten ole koskaan syönyt kaalikääryleitä! Kerran ehdotin miehelle, mutta ruokalaji ei jostain syystä saanut kannatusta osakseen…

  8. Sissi sanoo:

    Voi kääryleet, ja kaaliruuat ylipäänsä! Söisin useammin, mutta täällä perhekuoro määkii yhdestä suusta, ettei kaali maistu. Laitan kyllä maistumaan, mutta liian harvoin.

  9. Marjatta sanoo:

    Mysin ohjeilla kaalikääryleesi onnistuvat, vaikka aikaa siihen menee. Jos on kysymys samasta reseptistä, niin ne tehdään ikäänkuin valmiiksi tänään. Pidetään jääkaapissa yön yli ja loppupaistetaan vasta ennen ruokailua. Meillä mies on joskus ihmetellyt, että tuoksuu hyvältä ja ettäkö huomiseen pitää odottaa. Niin pitää!
    Ruokailun iloa!

  10. Outi sanoo:

    Mikä se tuommoinen kuoro on? Minä teen kääryleitä syyskaudella tiheään. Ei se ole ollenkaan vaivalloista. Sen sijaan siihen kuoroon, joka ylistää Mysi Lahtista, yhdyn erittäin mielelläni. Tuo kirja täytynee tutkia.

  11. Leena Lumi sanoo:

    Violet, sulla on asennetta! Minä pidän vaivalloisista ruoista ja niiden haasteista, mutta yhden kohdalla olen luovuttanut ja se on kaalikääryleet;-) Sen sijaan, meillä tehdään kaalilaatikkoa, joka on niin herkullista, että resepti pääsi oikein lehteenkin ja nyt mun hammaslääkärikin kehuu syövänsä vain ’mun kaalilooraa’.

    Toivotan sinulle, Violet, herkullista viikonloppua kera onnistuneiden kääryleiden!

  12. Täälä suurta kateutta ilmassa. Pitäisikö minunkin lakata määkymästä, niin saisin oman laiseni kaalikääryleet, sellaiset joissa ei ole possua täytteenä.

  13. tea sanoo:

    Meillä käytetään samaa ohjetta ja ne on maailman parhaita!!! Äiti on jopa Mysille itselleen kertonut että Etelä Italiassa syödään hänen kaalikääryleitä! =)

  14. Birgitta sanoo:

    No nyt odottelen, että pääsen katsastamaan Mysin kirjan ja käyn tsekkaamassa Leena Lumen kaalilaatikon. Kirjan kansi näyttää jo niin herkulliselta, että siitä riittää iloa vaikkei osais keittää perunoitakaan. Kaalilaatikko on munkin herkkua. Jostain syystä miehet on kranttuja sille, mutta sehän tarkottaa vaan sitä, että mulle riittää enemmän.

    Makoisaa huomista ja muutenkin ihanaa viikonloppua =)

  15. Jaana sanoo:

    Nam! Ne on niin hyviä!! Sata vuotta sitten olen kokeillut tehdä. Kahden päivän ohje kuulostaa houkuttelevalta… Ehkä yllätän vielä miehen, sillä eteenkin hänen herkkuaan kääryleet ovat. Lapset pakenevat kyllä pöydästä, mutta ovat onneksi niin isoja, että saavat kaivella vaikka leipälaatikkoa, jos kääryleet eivät kelpaa!

  16. aurinkojakuu sanoo:

    Nyt onkin oikein kaali-aika! Teen aivan liian vähän kaaliruokia.Mieskin välillä pyytelee… sanon, että hänestähän voisi tulla meidän kaaliruoka mestari, kuten on jo pataruoka mestari.

  17. Riikka sanoo:

    No onnistuiko? Mäkään en ole koskaan yrittänyt tehdä, tekis kyllä mieli koittaa, on ne kääryleet niin hyviä.

  18. Iiris sanoo:

    Kaalikääryleet ovat hyviä! Eivätkä erityisen vaikeita, vaikka aikaa niiden tekemiseen tietysti kuluu. Mutta hyvän ruuan tekemiseen nyt yleensäkin menee aikaa, milloin enemmän, milloin vähemmän. Mä ajattelen, että jos haluaa syödä, täytyy myös kokata. Rakkaudella ja ajan kanssa :)

  19. vilijonkka sanoo:

    Keräsimme vuosia Mysin ohjeita kuukausiliitteestä. Ja suurinta osaa kokeilimmekin (enemmänkin niin että mies kokkasi, minä pidin seuraa ja katoin). Kertaakaan ei sapuskat epäonnistuneet! Paitsi silloin kun tein nokkoskeittoa ja Mysi erikseen varoitteli pohjaanpalamisesta. Olin jo 58 minuuttia hämmentänyt, vieraat tulivat enkä sekoittanut sitten sen kahden viimeisen minuutin aikana kun piti vastaanottaa niin kovasti. Paloi pohjaan, ja siltä maistui, mutta muuta tarjottavaa ei ollut! Nauratti.Jotta uskon sanoihisi kääryleiden parhaimmuudesta.

    Ja tykkään myös Mysin muista kirjoista. Mm. joulukirja on huikea kaikkine ideoineen ja se hänen jouluhuumansa välittyy niin energisesti että tarttuu väkisinkin vaikkei muuten joulusta niin välittäisikään. Vaikka kyllä mä välitän.

  20. Violet sanoo:

    mariahyle; mää tykkään vaan Saarioisten maksalaatikosta. Syön sitä aina kun tulen Suomeen.

    Pirkko; Kaikki hyvä ruoka on!

    Ilse; sumea usko auttaa monen kannon yli.

    Suklaasydän; et ole koskaan maistanut? Uskon jos sanot vaikka vaikeaa se on;-)

    Sissi; se on aina harmi jos perheessä on kovin erilaiset makumieltymykset. Nekin kyllä saattavat muuttua!

    Marjatta; kyllä se odottelu palkittiin, ei muuta voi sanoa. Niitä jäi vielä ja tänään kun lämmitän uudelleen….

    Outi; uskon että tykkäisit tuosta kirjasta. Ei mikään ihan uusi ole, olisko ilmestynyt jotain 6-7 vuotta sitten.

    LeenaLumi; joo kun ei minusta mikään voi onnistua jos lähtee sotaan valmiiksi hävinneenä. Ai sulla on kaaliloora bravuuru! Se onkin hyvä ruoka.

    eilentänäänhuomenna; niin, mää aattelin etten ala puhua asioista joista olen vaan kuullut. Saahan sitä olla sitä mieltä että noiden tekeminen on liian vaikeaa ja aikaavievää muttei minusta ennen kuin on kokeillutkaan…
    Ja täyttteeksi voit tosiaan muokata vähän erilaista.

    tea; hyvän ruuan sanoma leviää!

    Birgitta; tuossa kirjassa on kiva kuvitus. Vanhoista Suomi-filmeistä tyyppejä;-)

    Jaana; jos minä tekisin vain ruokia joista lapseni tykkäävät / joita he panevat edes suuhunsa niin eipä täällä paljon mitään olisi. LEipälaatikolle vaan.

    aurinkojakuu; joo värvää miehestä kaalimestari. Ne usein tykkää tuommoisista arvonimistä ja sitten tekevät ihan huomaamattaan herkkuja.

    Riikka; onnistui! Kauhean iso miiinus on se ettei meillä ollut puolukkahilloa. Se olisi ihan kuulunut tuohon.

    Iiris; nyt kun olen kerran tehnyt niin voin sydämestäni sanoa että vaikeaa tuo ei ainakaan ole. Vaikein asia mulle oli se ettei keittiössä ole paljon tilaa mitään tehdä ja pari kertaa tuli hetki jolloin joku laskutila olisi ollut tervetullut. Aikaa meni, mutta suurin osa tuosta on sitä että ruoka ihan itsekseen tekeytyy. Osaaan nimetä heti monta muuta ruokaa jossa on paljon enemmän ”käsityötä”.

    Vilijonkka; joo kyllä hänellä on hyviä reseptejä, ei voi muuta sanoa. Tykkään niiden kielestä kovasti. Joulukirjaa en ole nähnyt mutta uskon että se on juuri tuohon tapaan sanailtu.

  21. outi sanoo:

    mä olen kans muutaman kerran tehnyt. niistä tuli hassunmuotoisia. enkä mä nyt edes katsonut kauanko meni aikaa. meni kai siihen, mutta tosiaan, entä sitten?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s