Kuu ja aurinko kynnen alla

Syksy alkoi täsmälleen sinä päivänä kuin kalenterissa luvattiinkin. Päälakea painanut tunkkainen lämmin väistyi ukkosen tietältä. Koko viime yön satoi. Aamu on pimeä. Ei näy samaa punerrusta joka näkyi vielä eilisaamuna.

Kynnenalusia kivistää. Raaputin eilisiltana kymmenittäin teletappeja, nallepuheja, nasuja, kuita ja aurinkoja, kissoja ja koiria, lohikäärmeitä ja autoja. Pienten poikien tarroja, jotka näyttävät tyhmältä ison pojan kansiossa. Milloin lapsi oppii sanomaan ajoissa kun kouluun tarvitaan uutta materiaalia?

Jääkapissa oli tänä aamuna muovinen kissahahmo. En tiedä oliko se vitsi vai vahinko. Olen itsekin joskus pannut hiuslakan jääkaappiin.

Advertisements

12 comments on “Kuu ja aurinko kynnen alla

  1. -Kusse- sanoo:

    Noi kuvat aivan hengästyttää! Tykkään muutenkin paljon kirjoituksistasi. Vaikka kertoisit juuri tämmöisistä arjen pikku asioista niin ne on aina niin erilailla kirjoitettu kuin valtavirralla.
    Jatka näin, olet erilainen.

  2. Tanja sanoo:

    Minä olen kaiketi laittanut vaikka mitä jääkaappiin. Viimemmäksi ostoskassista myös lompakon. Ja voi itku ja ihmetys sitä seuraavan päivänä töihin lähtöä ja kiireessä lompakon etsintää… Kun ei ensimmäiseksi, eikä suoraan sanottuna toiseksikaan tullut mieleeni etsiä jääkääpista.

  3. Violet sanoo:

    -Kusse-: kiitos sanoistasi. Mulle tuli erikoinen tunne nimimerkistäni! Olen kauan sitten tuntenut erään jolla oli tuollainen lempinimi. Mahdatko olla sinä? Tunnetaanko oikeasti?

    Tanja; onhan siellä ollut paljon, juu.
    Ei tule mieleen kyllä jääkaapista hakea vaikka syytä kai olisi.

  4. Olina sanoo:

    En tiedä, onko tämä nyt edes maininnan arvoista, mutta itse olen suoraan sanottuna oppinut etsimään hukkaamiani tavaroita jääkaapista, sen verran usein olen sinne työntänyt ties mitä. Nyt uuden sävyn etsimiseen tuo lapsi, joka jemmailee autonavaimia kattiloihin ja kaukosäätimiä kukkaruukkuihin…

  5. minjo sanoo:

    Minä en muista laittaneeni jääkaappiin ikinä mitään ylimääräistä… Muualle senkin edestä. Hatara pää välistä, varsinkin väsyneenä. Saattaahan se olla, että kissalla oli liian kuuma ukonilman vuoksi.

    Tämä aamu oli tosiaankin erikoinen. En muista, että ikinä olisin kiinnittänyt huomiota siihen, että vuodenaika vaihtuisi niin kirjaimellisesti. Jospa se sää silti vielä hiukan lämpenisi jossakin vaiheessa. Toivon ainakin kovasti.

  6. Liivia sanoo:

    Moon laittanut jääkaappiin pinon puhtaita käsipyyhkeitä. Sen jälkeen ne haisi kalalta ja pyykkiin meni uudestaan.

  7. Merja sanoo:

    Jääkaapista.. olen saattanut joskus ennenkin kertoa, mutta kerran kun olin kouluikäinen, olimme lähdössä junareissuun. Liput olivat hukassa kun piti lähteä asemalle, ja niitä etsittiin joka paikasta paniikissa. Sitten sanoin ääneen, entäs jos ne on jääkaapissa? Kaikki nauroivat, minä marssin jääkaapille, avasin oven, ja tadaa: liput olivat siellä. Äiti oli ne nostanut sinne ruokaostosten kanssa kait.

    Muistan että mulla oli aika mellevä olo lopun päivää, kun istuttiin jo junassa…

  8. Nina sanoo:

    Minä en myöskään muista laittaneeni jääkaappiin…
    Harvoin minulta katoaa mikään, mutta suurta hämmennystä aiheutti kirjastokortin mystinen katoaminen. Ei ollut lompakossa. Ei taskuissa laukuissa laatikoissa…mielestäni etsin joka paikasta.
    Eilen hankin uuden kortin. Ja kun astuin kotiovesta sisään muistin minne olin sen vanhan piilottanut.

  9. isoinpapu sanoo:

    En jääkaappiin, mutta roskikeen sitäkin enemmän. ja kerran vein täydet ruokakassit ihan ulos saakka roskikseen. pari tuntia ehti vierähtää ennnenkuin tajusin.

    Ihanat kuvat. Mä huokaan.

  10. Kirsi sanoo:

    Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan laittanut jääkaappiin mitään ylimääräistä. En ole hajamielisyyteen taipuvainen ja pääni toimii edelleenkin yllättävän hyvin, vaikka olen lasten takia valvonut pian neljä vuotta putkeen. Unenpuute näkyy lähinnä sanojen ja nimien unohtamisena. Se mitä ihmiset kertovat säilöneensä jääkaappiinsa nostattaa hyvät naurut. Isoinpapu ”roskineen” oli kyllä ihan paras!

  11. Mei sanoo:

    Miksi meidänkin poju muistaa aina viime hetkellä ennen nukkumaanmenoa – tai vasta aamulla – kertoa, että kirja piti päällystää tai muuta yhtä työlästä?

    Nauratti tuo hiuslakka – kunnes muistin, että pari viikkoa sitten kadotin puhelimeni. Sitä etsittiin koko perheen voimin ja soitettiinkin siihen. Vaimea soittoääni ei tuntunut paikallistuvan minnekään, kunnes joku älysi avata jääkaapin.. :D

  12. Minua huvittavat tuollaiset muovieläin jääkaapissa -jutut. Olen joskus löytänyt töihin tullessani Kaukosäätimen käsilaukustani. Soita nyt sillä sitten!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s