Eilen nuolimme suupielet


Eilisiltana sain päähäni tehdä Tanjan ohjeella omenapiirakkaa. Koska päähänsaaminen tapahtui melko myöhään, piirakka valmistui vielä myöhemmin. Klo 23.05 nuolimme suupielemme ja sanoimme ”tätä tehdään toiste”. Aamulla piirakasta oli jäljellä vain jauhoinen läiskä ruokapöydän liinassa.

PS. bussimatka koululle kestää keskimäärin kaksi kertaa Rhapsody in Blue:n verran. Sen aikana ruuhkabussin ihmiset muuttuvat Manhattanin hahmoiksi tai alkavat liikkua kuten siinä Fantasia 2000 -filmissä missä musiikkia käytettiin myös. Lapset rakastavat edelleen sitä.

Eläkää hyvä perjantai. Täällä se on lämmin ja aurinkoinen.

Advertisements

13 comments on “Eilen nuolimme suupielet

  1. Mimmi sanoo:

    Upea, upea kappale! Enpä muista sitä aiemmin kuulleeni, mutta tästä lähtien se soi kyllä usein.

  2. Violet sanoo:

    Mimmi; sehän onkin tosi upea, samaa mieltä!
    Paljon kuvia tulee päähän ja saa energiaa.
    Suosittelen kovasti Fantasy 2000 -dvd:tä jos piirretyt kiinnostaa. Siinä on niin upea musiikki. Meidän pojat edelleen tykkää. Ko. kappale on tällaisen tarinan musiikkina: http://www.youtube.com/watch?v=p-gP6KFPEKA

  3. Marjatta sanoo:

    Rhapsody in Blue on kaunista musiikkia, tulee mieleen Henry Miller Kuutamosonaatteineen. Musiikki sopinee kuitenkin paremmin rauhalliseen koti-iltaan kuin pitkän kauppalistan perjantai-aamupäivään.

    Tanjan piirakka on hyväksi havaittu, tänään teen toista kertaa Katin Tarte Tatin. Kiitokset resepteistä.

    Lasten koulusta hakeminen aikatauluttaa Sinua. Onni on, että Sinulla on mahdollisuus siihen.

    Oikein hyvää viikonloppua!

  4. Violet sanoo:

    Marjatta; nyt olen tuosta musiikkiasiasta aivan eri mieltä!
    Minusta tuolla kappaleella ei ole mitään tekemistä Kuutamosonaatin kanssa, ei minusta ollenkaan samaa tyyliä.
    Jokainen tietysti kokee musiikin eri tavoin joten mikä olen sanomaan että olisit väärässä, en tarkoita sitä.
    Minusta R in B menevä, energinen, ”kaupunkilainen”, dynaaminen.
    Vähän lisätietoa, kiinnostavaa minusta: ”1924 Gershwin otti osaa musiikkikilpailuun, nimeltään ”Mikä on amerikkalaista musiikkia?” teoksellaan ”Rhapsody in Blue”. Se oli syntynyt junassa New Yorkin ja Bostonin välillä, ja se oli pitkän ja hajanaisen konserttiohjelman päätösnumero. Yleisö alkoi osoittaa suosiotaan seisten jo ennen kuin koko teoksen loppua, ja Gershwin voitti kilpailun. Sen seurauksena orkesterinjohtaja, viulisti, ja kilpailun järjestäjä Paul Whiteman lähti Gershwinin kanssa kiertueelle, jolla esitettiin ”Rhapsody in Blueta”. Teosta kutsutaan merkittäväksi koko Amerikkalaisen musiikin kannalta ja sen on mainittu olevan ensimmäinen varsinainen sinfonisen jazzin edustaja.”

  5. Marjatta sanoo:

    Meillä on Henry Millerin CD, siinä ovat molemmat mainitsemani kappaleet. Siksi harhaan johtava mielleyhtymä. Kiitos lisäkommentista ja kiitos kappaleen taustatiedoista.

    Nyt torille ja kauppoihin. Ystävät tulevat illalla, mukavaa!

  6. Anne sanoo:

    Täällä kans suupieliä nuoltu keskellä yötä….
    Sinulla samat leivonta ajat kuin minulla….
    tein viikonloppuna puolen yön aikaan Tanjan omenapiirakkaa
    ja olen tehnyt sitä jo kahdesti…nams!

  7. Violet sanoo:

    MArjatta; kuuntelin äsken Millerin version ja se on kyllä aivan yllättävän eri tyylinen vaikka on sama kappale!
    On niin kovin ”Millermäinen”, jotenkin ”viihteellisempi” ehkä. Minä pidän enemmän tuosta esillelaittamastani vaikka Miller kelpaa yleensä oikein hienosti muuten.

    Anne; no kato kun tekee mieli yhtäkkiä jotakin ja muistaa reseptin jota halusi kokeilla….

  8. Ilse sanoo:

    Minullekin se Millerin versio on tutumpi, mutta tämähän oli mahtava. Vau. Ihan elokuvallista on täälläkin.

    Ihanaa tuo, että aamulla on vain jauholäiskä jäljellä. Ei mulla muuta.

  9. Violet sanoo:

    Ilse; Millerin esitys on nimenomaan ”versio”, tämä on Gershwinin alkuperäinen. Soittaa itse, vaikkei tietysti koko orkesteria. Allenin Manhattan -leffan alussa soi minusta juuri tämä.
    Opin hiljan muuten myös että mies kuoli alle 39-vuotiaana kun päässä oli syöpä.

  10. Rebecca sanoo:

    Kuuntelin äsken kokonaisuudessaan, tuo on kyllä niin mahtava että oksat pois. Tulee sellainen mustavalkoinen suurkaupunkiolo, jossa naiset vilisee korkokengissä kantaen ruskeita paperikääröjä kainalossaan, miehet kiiltävine kenkineen ja mustine hattuineen. Huomenna pääsenkin ihkaoikeaan suurkaupunkiin, Lontoon matka odottaa.

  11. Jonna Mb sanoo:

    Siis tätä biisiähän ei voi kuunnella ajattelematta Woody Allenia!

  12. Jonna sanoo:

    En ehdi nyt kuunnella laulua, kuuntelen myöhemmin. Tulin vaan sanomaan, että haastoin sinut blogissani!

  13. Birgitta sanoo:

    Täällä yötunnelmissa ilman omenapiirakkaa, mutta koetan kestää tämän kateuden makeuden suupielissäni ;-)

    Ihana elokuvan tunnelma tulee tästä musiikista. Pimeä yö tuli tunnelmalliseksi yhdessä pienessä hetkessä.

    Jaa, jos äitini ei huomenna tarjoa omenapiirakkaa, niin senhän voisi leipoa itse =)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s