Kuka syö missäkin

Eilen yli kaksikymmentä astetta. Tuli kova hinku lähteä ”johonkin”. Kadun kulmasta ratikkaan, ajelin museoiden ohi ja palatsin ohi ja jäin pois, kävelin ihanan puiston läpi, koululaisia oppimassa asioita patsaista, turisteja ottamassa kuvia ja hymyileviä ihmisiä puiden varjossa puiston kahviloissa.

Kävin merimieskirkon kirjastossa. Minut oli poistettu lainaajien listoista koska en ollut käynyt vuoden 2008 jälkeen. Perustin itseni uudelleen ja lainasin kokeeksi Kyllikki Villaa ja sitten…Elenan. Taas Elenan.

Minun teki kauheasti mieli meetwurstia niin että sitten ostin sitä. Minusta olisi outoa ostaa meetwurstia silloin kun sitä ei tee mieli!

Monet söivät ulkona, katukahviloissa ja kuka nyt missäkin, minäkin söin kyllä, mutta omalla katolla. Meetwurstileipiä ja teetä ja luin sen Elenan.

Advertisements

17 comments on “Kuka syö missäkin

  1. Liivia sanoo:

    Juuri nyt antaisin mitä vaan, että pääsisin samoilemaan suuren kaupungin katuja. Tampere ei todellakaan tähän tarkoitukseen riitä, yhtä hyvin voi olla kotona.

    Elena ei tehnyt minuun tuollaista vaikutusta. Oikeastaan en muista siitä juuri mitään. Kieli oli toki kaunista, kuten Haahtelan kynästä aina.

    Metvurstia en ole tainnut syödä 20 vuoteen!

  2. Violet sanoo:

    Liivia; no voi harmi. Siis tuo kaupunkiasia. Minä haluaisin niin kovin nähdä Lontoon muttei se nyt käy. Ehkä jossakin lähitulevaisuudessa.

    Ihailen aivan valtavasti Elenan rakennetta. Ihailen sitä että se on niukka mutta runsas samaan aikaan. Se ei ole pelkkä se kieli vaan ihailen rytmiä ja sitä mitä ei sanota.

  3. Katja sanoo:

    Elena on minustakin ihana ja ihan samoista syistä. Luin ensin kirjastolainana, sitten kuuntelin cd:nä miehen kanssa matkalla Ouluun. Halusin omaksikin ja metsästin pitkät tovit. Nyt se on tuolla hyllyssä. Elena on niitä hyvin, hyvin harvoja kirjoja, joita luen uudestaan, Haahtelan paras.

    Huikean upeat auringonkukat. Kadehdin isosti tuota säätä! Tai en kadehdi, olen onnellinen puolestasi (tuo kattohetkikin Elenen kanssa!).

  4. Mimmi sanoo:

    Hauskasti sanottu, perustin itseni uudelleen. Nauroin ääneen, sitten tuli ajatuksiakin, että onko olemassa ollenkaan jos poistettaisiin kaikista maailman rekistereistä joihin kuuluu. Ja miten kauhean moneen rekisteriin sitä oikeastaan kuuluukaan. Olen muistaakseni viiden kirjaston asiakas, rekisterien mukaan. Tai ehkä kuuden, elleivät ole Binfieldissä siivonneet rekisteriään muutamaan vuoteen. Harvemmin tulee sielläkään enää käytyä.

  5. Sanna sanoo:

    Meetvursti vaatii todellakin sen, että sitä tekee mieli. Ja sillon sitä on PAKKO saada.

    Mua alkoi kiinnostaa tuo Elena. Vaikka olen yrittänyt rajoittaa romaanien lukemista. Pitäs lukea toisenlaisia kirjoja.

    Niin ja Lontooseen olisi minunkin mieleni nyt. Trafalgarin aukiolla seurailisin ihmisiä ja liikennettä.

  6. Liivia sanoo:

    Lontoota minäkin viime aikoina ajatellut. Ei kyllä kuulu lähisuunnitelmiini, niihin kuuluu muuta kivaa. Mutta kyllä tässä viiden vuoden sisään pitäisi käydä sekin paikka tsekkaamassa. Toivottavasti sinä pääset sinne pian!

  7. Syön jatkuvasti kalkkunameetvurstia, mutta vain kalkkunameetvurstia. En tarkoita, että se olisi oleellinen tieto, mutta maistapa sitä, jos et jo ole!

  8. Sissi sanoo:

    Elenasta en tiedä, mutta haluaisin olla kuin Kyllikki Villa. Meetwurstia syödään täälläkin, jättipaketti menee viikossa. Tosin ei ole ihan mun ykkösherkku, mutta koko muu perhe tykkää kovasti.

  9. mp sanoo:

    Villan kolmas lokikirja on parhaillaan sängyn vierellä – ei voi kun suositella…

  10. maria sanoo:

    Kyllikki Villaa ei voi kuin onnellisena lukea!Kolmas Lokikirja on hieno,surullisen vaikuttava raadollinenkin.Luen sitä itse juuri uudelleen kesäyön lukemisen jälkeen .Jännä kun huomaan ihan eri asioita siitä nyt kuin kesällä-meetwursti on pojuni suurin herkku-pippurikuorrutuksella.
    Sinulla on ollut ihana päivä!

  11. aini sanoo:

    Meetvurstin kanssa on vähän sama juttu kuin maksamakkaran kanssa. Joskus tekee vimmatusti mieli, mutta ilman mielitekoa ei mene millään alas!

  12. Leena sanoo:

    Elena on minunkin suosikkini Haatelan kaiken kaikkiaan hyvistä kirjoista.

  13. aurinkojakuu sanoo:

    Meetvurstileipiä ja teetä. Se oli mun teini-ikä herkku. Tanssituntien jälkeen kotona ihan poikki ja jokapaikkaa kolotti. Juutijajuuri jaksoin tehdä leivät… meetvursti oli tosi hyvää myös cream crackereiden päällä. Silloin saatoin tehdä 8kin cream cracker voileipää.
    Sitten tuli kasvis-kausi. Johon vielä jonain päivää palaan.
    Mutta mies ostaa nykyään Prismasta sellaista hyvää italialaista meetvurstia.Isoja viipaleita. Sitä suostun laittamaan leivän päälle, iltapalaksi, teen kanssa.

  14. aurinkojakuu sanoo:

    Ohhoh! Tulipas paljon virheitä. Johtunee siitä, että kirjoittelen kynttilänvalossa…

  15. minjo sanoo:

    Nyt tuli ihan meetwurstin maku suuhun. ;-) Se on sellainen, mistä on jäänyt voimakas makujälki aivoihin. Ehkä sen savuisuus?

    Ollapa kattoterassi! Meidän parveke on sellaiset, ettei saa tunnelmaa aikaan kuin ihan alkukeväästä, kun ensimmäistä kertaa lounastaa ulkona. Mukavia istumapaikkoja on ok, mutta näköala puuttuu kokonaan. Tai no, alakerran pieni puutarha/ruohopläntti ja sitten korkea pensasaita. Vieressä suikale peltoa. Ei voisi tylsemmät näkymät olla.

    Auringonkukat ovat mahtavia. Kuka ne kylvää ja niitä hoitaa?

  16. Violet sanoo:

    KAtja; mulla ei ole omaa Elenaa. Luin sen eka kerran kaksi vuotta sitten. Lainasin merimieskirkolta. Nyt sama juttu.

    Mimmi; aika monissa kirjoissa ja kansissa taidan olla minäkin. Olenkohan vielä esim. Göteborgin kaupunginkirjastossa???

    Sanna; hae se Elena käsiisi.

    Liivia; ehköhän mää viiden vuoden sisällä pääse…

    eilentänäänhuomenna; jaa-a, mahtaako täällä edes tuollaista olla.

    Sissi; ostamme aika harvoin mutta sitten se syödään melkein käsin suoraan paketista.

    mp; tuota Villan Elämän korkea keskipäivä -kirjaa lukiessani mietin ettei minusta taida olla häntä ylistävien joukkoon.

    maria; ihan totta, eri aikaan samaa tarinaa lukiessaan huomaa toisinaan aivan eri asioita.

    aini; mulla tapana toteuttaa ruokaan liittyvät mielihalut asap.

    Leena; kahta en ole lukenut mutta uskon että nekin luettuani voin olla edelleen samaa mieltä.

    aurinko jakuu; muistui mullekin mieleen ne cream crackerit…pino niitä…

    minjo: ovat tietysti makuasioita että mikä ”kiva näköala”. Tiedän heti tuhat joiden mielestä olisi ankeaa istua meidän katolla mutta minä tykkään.
    Tuollaisia erilaisia ”istutuksia” näkee onnneksi aika usein katujen varsilla. Meidänkin kadulla on pari mutta vaatimattomampia ja muita kukkia. Joku asukas laittaa, ja ilmeisesti pitää h uolta kans.

  17. mp sanoo:

    Minä en ole lukenut Elämän korkeaa keskipäivää, muistelen jopa että se olisi pöydällä viivähtänyt mutta lopulta palannut lukematta takaisin kirjastoon. Epäilyttää sanoa tätä julkisesti, mutta luulen että ne lokikirjat ovat erilaisia kuin muu tuotanto (parempia, kenties?).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s