Mitä tehdä kaikella persiljalla?


Persilja näyttää olevan vuodesta toiseen sitkeä. Uutta istutettiin tänä vuonna mutta entisetkin jatkavat. Aivan keskitalvella ne näyttävät kuolleelta, mutta jo pian sen jälkeen tulee uutta. Tuolla ne ovat, ruukuissaan ulkona ympäri vuoden eikä niitä kesää lukuunottamatta mitenkään ”hoideta”.

Mutta mitä sillä kaikella persiljalla tekee? Suurin osa jää käyttämättä, emme ole niin kauheita persiljan ystäviä. Moneen ruokaan sitä hölvätään kuitenkin ja aika moni sörsseli olisi mauton juttu ilman sitä. Ajattelen nyt monia keittoja, yhtä tiettyä pastakastiketta ja sen sellaista.

Sitten on nämä lihapullat…ai että.
Taikinassa on kaikkea tällaista:
– jauhelihaa
– kananmuna
– pinjansiemeniä
– parmesania
– kuivattua aprikoosia tai rusinoita
– suolaa, pippuria
Sitten niitä pyöritellään hiukan jauhoissa, paistetaan voissa ja päälle kaadetaan tomaattimurskapurkki, hiukan siihen suolaa+pippuria vielä, annetaan muhia….

Advertisements

26 comments on “Mitä tehdä kaikella persiljalla?

  1. Niina sanoo:

    Ah ja ah ! Rakastan persiljaa.

  2. minjo sanoo:

    Hyvältä kuulostaa nuo lihapullat!

    Muistin sellaisen peltisämpyläjutun, mitä kokeilin monta vuotta sitten. Se meni jotenkin näin. Vehnäsämpylätaikina, jossa on hiukan enemmän rasvaa kuin normaalisti, kun se on kohonnut se kaulitaan levyksi ja tÄytetään vahvalla emmental-raasteella ja persiljasilpulla. Rullataan ja leikataan paloiksi, palat uunipellille niin, ettÄ kun palat kohoavat tarttuvat toisiinsa kiinni ja koko komeus uuniin. Siihen saa uppoamaan aika paljon persiljaa ja on hyvää, vaikkei tietenkään mitenkään erityisen kevyttä. Tämä siis nyt ihan muistista.

  3. Violet sanoo:

    Niina; ihan noin vahvasti en voi sanoa mutta kyllä se minusta moneen sopii. Ja siinä on paljon rautaa.

    minjo; kyllä ne on hyviä.
    Sinun vinkkisi vaikuttaa hyvältä myös, kiitos!

  4. eve sanoo:

    Pakko kyl tehä noita pullia!

    Persiljasta tulee aina mieleen tämä:
    http://www.youtube.com/watch?v=a7NZeyKTfro kohta 2:15

  5. Liivia sanoo:

    Persilja ei ole minukaan ihan lempijuttuni. Mutta tulee ensimmäiseksi mieleen brucchetta-leivät, itse laitan basilikaa, mutta monesti Italissa oli persiljaa.

    Mun persilja jäi taas millin mittaan…ensi vuonna yritän taas. Siemenpussissa nimittäin lukee, että ei tarvitse kovinkaan ravinteikasta maata, joten luulin että mun maahan hyvä kasvi. No ei ollut.

  6. isoinpapu sanoo:

    Joo, en ole persiljan ystävä lainkaan, paitsi yhdessä tietyssä pastakastikkeessa. Olisikohan sama kuin teidän tietty? Tähän tulee vuohenjuustoa. (ah nam…)

    Mietin ekan lauseen (väärin) luettuani, että miten persilja voi olla sitkeää. Ehdin visualisoida mielessäni kaiken maailman venyviä yrttejä.Oh hoo.

  7. Tiina sanoo:

    Kai pakastat lopun sadon. Kyllä talven aikana keksii käyttökohteita!

  8. Violet sanoo:

    Liivia; mysteeri toi.
    Joko maanne on tosi surkeaa tai sitten ne ovat jossain talon takana pimeässä,….tai eivät saa tarpeeksi vettä.

    isoinpapu; ei ole semmonen. Tämä ”mun” on se mitä kai carbonaraksi sanotaan vai mitä se on. Pekonia tms., sipulia, kermaa…valkosipulia, persiljaa. Niin ja päälle parmesaania.

    Tiina; en – enää. Olen parina vuotena tehnyt niin mutta en kertaakaan ottanut mitään sieltä pakasteesta…niin että anti olla. Se väli kun sitä ei tuoreena saa on kuitenkin niin lyhyt.

  9. outi sanoo:

    keitetyt punajuuret viipaleiksi, kulhoon ja sekaan kastike öljystä, valkosipulimurskasta, jauhetuista sinapinsimenistä, ripaus suolaa ja balsamicoa, ja ISO kasa pieneksi hakattua persiljaa. jos haluaa niin sekaan voi myös murustella fetaa tai sinihomejuustoa.
    en tiedä miksi, mutta tuo toimii. ja sitä persiljaa pitää olla paljon.

  10. Matroskin sanoo:

    Asterixissa käytettiin persiljanippuja korvatulppina.

  11. Mä käytän myös viherpirtelöissä ja leivän päällä ja salaateissa.

  12. Ilse sanoo:

    Ai rusinoita vai. Sallinet epäilyni. Hmph.

    Lähinnä veikkaan, että mies vastustelisi. Jään harkitsemaan, ellet perustele tosi hyvin.

    Sinikka Nopolan Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla on varmaan tuttu sinulle? Siellä on se Tillin pelko. Sopisi jatkoksi tähän. :)

  13. Nimetön sanoo:

    Oh! Ehkä teenkin makaronilaatikon sijasta noita… Paljon mieluummin itse söisin, kuin makaronilaatikkoa.
    Tosin, luulen, että joukkoni kirjava ilahtuisi laatikosta enemmän tälläkertaa, vaikka lihapullat tomaattikastikkeessa onkin meidän kaikkien lemppareita.
    Nyt on -kuinka monta ateriaa saat tehtyä tyhjänä ammottavien kaappien sisällöstä- viikko.

  14. Violet sanoo:

    outi; luin moneen kertaan ja yritin maistaa päässäni. Voisi toimia suussakin!

    Matroskin; hulluja nuo roomalaiset. Vai oliko ne muita?

    Pellon pientareella; olen yhden pirtelön tehnyt johon persiljaa panin mutta se siitä sitten.

    Ilse; Rusinat olivat alkuperäisessä ohjeessa. Se oli Sikke Sumarin yhdessä keittokirjassa. Vinkkasi että Italian suunnasta ohje. Olen tehnyt rusinoiden kanssa ja kun kerran ei ollut niitä, panin pieneksi pilkottuja kuivattuja aprikooseja – ja se oli minusta paljon parempaa!

    Perustelu: makea toimii hienosti suolaisen kanssa. Parmesaaria pitää olla rutosti. Ajattelehan sitä kontrastina makean kanssa…kyllä käy!

    Ko. kirja on tuttu ja hilpeä! Muistan sen tilli -jutunkin.

    Nimetön; kirjavaa joukkoa ei kannata paljon kuunnella.

  15. Ilse sanoo:

    Hei, puhut melkein ammattimaiselle suolaisen ja makean jumalaisen kombinaation haltioituneelle ystävälle. :) Mies epäilisi, minen.

  16. Olina sanoo:

    Lihapullat täytyy laittaa kokeiluun! Ja tuo ensimmäisen kommentin peltileipä kuulostaa aikas hyvälle myös. Meillä persiljaa käytetään aina soppiin, ne eivät olisi sitä ilman mitään.

  17. Elisa sanoo:

    Minäkin rakastan ja pakastan persiljaa! Mikä mainio yrtti, yksi lemppareistani! Ja sellainen vahva ja elinvoimainen tapaus, sellainen Niskavuoden Heta – tyylinen, ei mikään helposti kuihtuva niin kuin esim basilika (joka aina kuolee multa).

    Taidanpa kokeila noita pulliasi, niin hyviltä ne kuullostavat.

  18. Violet sanoo:

    Ilse: ahaa, teillä on sitten kuin meillä…

    Olina; soppiin pitää! Juu-u!

    Elisa; noin on basilikan laita.
    Kaikille pullien tekijöille semmonen juttu että nämä ovat minusta sellaista ruokaa ettei paljon kannata mittailla määriä, kokeilemalla löytää omaa suuta miellyttävimmän suhteen. Ja parmesanin voi muuttaa vaikka pecorinoksi ja mitä noita kovia juustoja on…mutta sen pitää olla voimakkaan makuista. Niin ja sitten KÄSIN sekoitatte eikä mitään hienostelua.
    Ja pinjansiemenet voi maun mukaan ensin paahtaa tai sitten ei, rikkoa pienemmäksi tai sitten ei.

  19. Hannele sanoo:

    Löysin vasta hiljattain kuivatun ja murustetun persiljan herkkumausteeksi. Pyöreän pehmeää, makustelupotkua kastikkeisiin ja keittoihin. Ei ollenkaan samaa ruosteisenterveellistä harraavaa kuin tuore persilja.

  20. Huushollerska sanoo:

    Silppua pieneksi ja heitä pakkaseen.

  21. Birgitta sanoo:

    Onpa herkullisen kuuloinen lihapullaohje, nuo aprikoosit kyllä kuulosti eksoottiselta. Täytyypä testata =)

    Meillä persilja menee aina kausittain kaupaksi. Varsinkin sosekeitot vetää persiljaa. Aah… punajuurisosekeitto, nam =) Ne sopii väreiltäänkin tosi hyvin yhteen.

  22. Riikka sanoo:

    Uudenlaiset lihapullareseptit on aina tervetulleita, ja tämä resepti on todella erilainen….aprikoosia ja pinjansiemeniä, vau:)

  23. Kirjailijatar sanoo:

    Te olette sitten rautaista sakkia! Noita lihapullia voisin jopa melkein syödä :)

  24. Elina Kala sanoo:

    Ratkaisu on Lähi-idän Tabbouleh-salaatti, johon tulee persiljaa iso puska, keitettyä bulguria (=rikottuja vehnänjyviä), pieneksi silputtua tomaattia ja kurkkua, oliiviöljyä ja sitruunaa, suolaa ja pippuria ja minttua jos on. Terveellistä ja ihanaa.

  25. Violet sanoo:

    Hannele; hyvä kun löysit suosikkisi. Mulle se on ihan viimeinen hätäapu. En maista oikein mitään.

    Huushollerska; tuossa aiemmin vastasin jollekin etten enää tee sitä koska huomasin etten käytä niitä kuitenkaan pakasteesta.

    Birgitta; joskus yllättyy siitä miten pieni juttu voi muuttaa kaiken. Kokeile!

    Riikka; aprikoosit minun makuuni leikataan aika pieniksi. Ja sehän on sitten makuasia että missä suhteessa niitä on, mutta kyllä se tietyn kivan lisän antaa. Se kontrasti, se kontrasti.

    Kirjailijatar; jos syöt niin paista ensin;-)

    Elina Kala: teemme usein! Myönnän kyllä ettei tule syksyllä saati talvella niin usein mieleen kuin kesällä, mutta totta, tuohon on hyvä hölvätä paljon persiljaa. Ja minttuakin on. Se on toinen terassimme hyvin sitkeä sissi. Kasvaa hyvin ja kestää kylmääkin.

  26. Pirkko sanoo:

    Tein kerran ylenmääräisestä persiljasadosta pestoa. Perhe ei huomannut huijaustani.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s