Keikarin matkassa



Eilen satoi hiukan mutta otimme rikkinäisen sponsorisuojan ja jalat allemme. Pienemmän kanssa on helppo lähteä. Sanoo vaan ”mentäisiinkö käymään” ja sitten pukee nopesti itsensä että ehtii hänen mukaansa!

Tästä on niin helppo ja kiva mennä suosikkidivariin. Sateesta sinne on vielä mukavampi tulla kuin muuten. Lämmintä, tuoli siellä täällä, seinät kirjoista ja hyvä meininki. Minun lapseni tutki pelit, sitten sarjakuvat ja sitten istui tuolilla. Menimme yläkertaan, kysyin haluatko kahvilassa jotakin ja hän sanoi että kuumaa vettä. Kuuma vettä hän sai, minulla oli kaakaota ja katselin kun hän keikaroi sen vetensä kanssa, mietin mitä tämä nyt taas on. Puhalteli vesimukiinsa, hämmensi sitä vimmaisesti lusikalla, otti pieniä sieviä hörppäyksiä. Kysyin miksi noin, pelkkää vettä. Ottaa kuulemma isän kanssa aina. Suorastaan hääti minut takaisin hyllyille, jäi yksin pöytään vetensä kanssa. Seurasin välillä pylvään takaa miten hänellä oli joku aikuisleikki menossa. Pisti jalan toisen päälle ja piti kuppia niin hienosti.

Olin sen Capote -elokuvan jälkeen vielä ankarassa tarinanhingussa. Englanninkielisestä hyllystä löysin kaksi hakemaani, noin vaan melkein tarjottimella olivat ne. Heilutin kirjoja salin läpi ja vedenjuoja heilutti sarjakuvakirjalla takaisin.

PS. tarkistin illalla mieheltäni. Se vesijuttu on aivan sitä mitä arvelinkin sen olevan. Potaskaa.

Advertisements

12 comments on “Keikarin matkassa

  1. K sanoo:

    voi. tänne tulen kuin kotiin. kuulostaa joltain mitä voisin itse tehdä. paitsi etten osaa juoda mitään kuumaa – en tiedä mitä sille pitäisi tehdä suussa ja sitten tulee vaikea olo ja suu palaa. keiton liemen osaan kyllä nykyään niellä.

  2. Merja sanoo:

    Aika poika tuo nuorimmaisesi.

    Divarit on kyllä yksiä parhaimpia paikkoja. Pitäiskin tutkia millaisia tästä uudestä kotikaupungista löytyy.

    En ole muuten Austeria lukenut vielä ollenkaan.

  3. maijja sanoo:

    Mää olin taannoin kuntosalilla, tai oikeammin se on semmoinen pikkuinen ja vanha, pienen kunnan ainoa ja ilmainen punttisali, mutta kuitenkin, ja sinne tuli myös yksi puolituttu äiti 9-v tyttärensä kanssa. Äidin ollessa vielä pukuhuoneen puolella tuli tyttö salille ja alkoi heti järjettömän peilikeimailun – minusta yhtään piittaamatta. Tarkkailin sitä silmä kovana, se oli NIIN outoa. Varsinkin kun siis tiedän tämän lapsen. Hän teki todella kissamaisen ”seksikkäitä”, naismaisia liikkeitä, joita aina välillä pysäytti ikäänkuin kuvattavaksi. Meni esim penkille pitkittäin mahalleen, laittoi kädet leuan alle ja kallisti päätään nilkkojaan ojennellen, keimaili ja hiveli käsillään itseään kuin joku Beyonce. Toisaalta mukana oli aimo annos kasari-aerobicin tunnelmaa – – – äitinsä on jumppaohjaaja. Siinä oli kyllä äitin videot nähty. Kun äiti tuli pukuhuoneesta leikki vaihtui lapsen pomppeluksi, puolapuissa rimpuiluksi jne.

    En siis tarkoita, että olis ollut mitäänkään huolestuttavalla tavalla outoa, onhan sitä itsekin ”koittanut” aikuisuutta jo varhain, ja mikäs parempi paikka kuin tuommonen voiman ja kauneuden areena, mutta oli se tosiaan kiinnostavaa seurattavaa. Tyttö tasan tiesi, että minä näen, mutta ei välittänyt.

    Tuli tuosta poikasi jutusta mieleen, niinkuin arvasitkin.

  4. Jonna sanoo:

    Minä juon välillä lämmintä vettä, sellaista jäähtynyttä. Aina en viitsi ottaa teetä.

  5. marika sanoo:

    Millä mieheni juo välillä kuuma vettä,armejan peru(j?)a, heillä oli ilta”tee” kiehuva vesi ja sokerin pala :)

    Mulla mene täällä viikolla jo toinen Austerin kirja… Täällä ilmestyi pari kuukautta sitten Capoten ”Suvine merereis” {Summer Crossing}, luin sen ja pidin kovasti

  6. Hellyyttävän ihana potaska!

    Kas noin se täytyykin divari perustaa, että tuoleja siellä täällä ja kahvila yläkerrasa. Jossain osaavat luoda ihmisen tarpeisiin tiloja ja kauppakin varmaan käy eritavalla kuin niissä ahtaissa divareissa, joissa ei tiedä edes minne tavaransa laskea, että saisi jotain kirjee selatuksi.

  7. Pandice sanoo:

    Vai kuumaa vettä ja jalka toisen päällä :) Oikea brysseliläisherrasmies!

    Minä tilasin Akateemisesta ensimmäisen kirjani Ian McEwanilta ja odotan innolla pääseväni lukemaan.

  8. Violet sanoo:

    K: Jäähyttele, jäähyttele jottei suu pala!

    Merja: joo, oli kuule vaikea pitää pokkansa mutta pidin silti. TUntui taas jällleen kerran etten tunne tuota lasta enkä tajua hÄnestä mitään. hän yllättää joka pÄIvä. Mutta voi miten oli kiva hetki hÄnen kanssaan.

    maijja: mielenkiintoista. Outoa. Tuli joku elokuvakohtaus nyt mieleen.

    Jonna: suo anteeksi mutten voi tajuta. Käykö hanalämmin? Ei kai ihan?

    marika: luulen että poika halusi jotain ”aikuismaista” mutta kun ei teetä tai kahvia saa juotua…;-)
    Armeijan touhut, oi voi!

    eilentänäänhuomenna: tâällä on paljon divareita ja ne joissa olen kÄynyt ovat kyllä jÄrjestäen aika isoja. Noo, on niitäkin joissa jotakin putoaa kun kääntyy mutta on nissäkin oma charminsa. TykkÄän lasten kanssa kÄydä tÄssÄ yhdessÄ tietyssÄ kun se on niin avara ja on helppo istahtaa lukemaan, selaamaan….olen varma ettÄ vaikuttaa positiivisesti myyntiinkin!

    Pandice: juu, kuule oikein herrasteli hän. Kun katselin sitä veden juomista ja etenkin elehdintää niin yksi malli tuli mieleen: Hercule POirot. Poika on loman aikana katsonut taas melkein joka päivä sitä.
    Mun eka Ian McEwan oli A Child in Time, ostin sen yli 10 vuotta sitten enkä ole koskaan saanut luetuksi. Monet muut kyllä ja pidän kovin. Tämä nyt englanniksi menevä On Chesil Beach (Rannalla) tuntuu hyvÄltä!

  9. vilijonkka sanoo:

    Kas, eikös hän ollut se Kiina-innostunut. Täällähän juodaan aina kuumaa vettä. Jollei vieraille muuta ole tarjota niin vähintään kuumaa vettä löytyy. Lasten soitonopettajat pyytävät aina kuumaa vettä. Onpa jopa ”kuppiloita” joissa listalla on ainoastaan kuumaa vettä. Niihin työmiehet menevät lounastauolla omat nuudelinsa mukanansa.

    Eikä ollut potaskaa tämä kommentti.

  10. Violet sanoo:

    Vilijonkka: Kiina-mieshän se! Ehkä hÄn todella on käynyt Kiinassa kuten väittÄä; SiitÄ olin varma ettei ole isÄnsÄ kanssa kuumaa vettä juonut sillä hän ei suostu sellaisesta maksamaan ja siitä kuitenkin hiukan pyydettiin.
    Mutta joo, Kiina-juttuhan tämä oli selvÄsti!

  11. Katja sanoo:

    Tarinahingusta tuli mieleen, oletko lukenut Joyce Carol Oatesin kirjat Putous tai Haudankaivajan tytär?

    Me katsoimme eilen Capoten. Piti otteessaan loppuun asti, ei huono, valotti ihmisluonteen (ja rikoksen) kummallisuuksia ja yhtä kirjallista luonnetta. Silti jäi minulle jollakin tapaa etäiseksi, päähenkilöstä olisi ehkä ollut hyvä tietää taustoja. Jäin miettimään, miltä Capotesta todella tuntui, mikä oli totuus. Uniini elokuvan rakkaudettomuus tuli heti, se on merkki liikahduksesta. Huonoista elokuvista ei jää mitään jälkiä mieleen.

  12. Violet sanoo:

    Katja; en ole lukenut. Kiitos vinkistä.

    Tuo on kyllä totta mitä sanot. Jäi tietämättä paljonkin. Minä tavallaan kyllä tyydyin siihen ja nautin juuri liikahduksista.
    Hyvä ettei ainakaan huono mielestäsi ollut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s