Siino




Vaikka pidän kovasti ruuasta ja syömisestä en useinkaan viikolla sen kummempaa lounasta itselleni laita. Lämmittelen vanhoja tai syön leipiä, hedelmiä, suklaata, jugurttia. Toisinaan otan pakastimesta jonkun kalpean, paneroidun jutun, lämmitän sen alakuloisella, kolhiintuneella pannulla ja tarjoilen naarmuiselta romanialaiselta lautaselta. Ripottelen päälle makuhermot räjäyttävää sitruunapippuria, pienen kuppiin panen väriiläiskäksi muutaman gramman vihreää ja punaista, päälle etikkaa. Isken annoksen eteeni kuin Esson-baarissa seitsemänkymmentäluvun lopulla iskettiin ja sanon ”siino”. Se on tamperetta ja suomeksi se tarkoittaa ”ole hyvä” ja se on tosi kohteliaasti sanottu. Itseään pitää kunnioittaa kaikissa olosuhteissa.

Mainokset

49 comments on “Siino

  1. jaana sanoo:

    Kotona työtä tekevänä en viitsi minäkään ruokaa itselleni päivisin laitella, syön edellispäivän jämiä, munakasta tai eineksiä. Olenkin usein naureskellut, että tässä työmaaruokalassa pitäis vaihtaa kokkia, alkaa pikku hiljaa kyllästyttää…Näin venäjällä vois sanoa, että pazalusta..

  2. aurinkojakuu sanoo:

    Ihana! Tollastahan se välillä just on. Mitä sitä turhia…ja taas joskus on ihanaa laittaa itselle jotain oikein hyvää ja terveellistä.
    Toi siino on kyllä paha. Sillailla vois sanoa kaljamahaiselle miehelle, jolle ei ole mitään väliä mitä ruokaa lautasella on, kunhan on makkaraa ;)

  3. Pyrskähdin nauruun! Mutta syä ny jotain tuarettakin!

  4. Violet sanoo:

    jaana; mulla ed. päivän jämät on se yleisin. Eineksiä en pahemmin osta, nämä kalajutut on niitä melkein ainoita koska jostakin kumman syystä voin kala-allergiasta huolimatta syödä tätä. Ehkä se todistaa sen ettei se olekaan kalaa!
    Puuroa teen myös aika usein.

    aurinkojakuu; ihan totta että sitten mulla on päiviä jolloin tarjoilen itselleni lounaaksi jotain yltiöterveellistä tai sitten jotakin superherkkuja.
    Ei se ”siino” oikeasti kovin paha ole…äänensävystä riippuu! Siihenkin voi saada semmosen rakastettavan soinnin.
    Vanhempi versio on muuten ”he”. Sillain hengäistynä nopeasti samalla kun tarjotaan. Se tarkoittaa myös vähän niinku että ole hyvä.

    eilentänäänhuomenna; eksää nää noita tuareita biokasviksia tua nurkassa???

  5. *itKuPiLLi* sanoo:

    Ah! Sydamessa sykahti tuo kotoinen tampereen kiali! ;D

  6. Liivia sanoo:

    Tampereen kieli on hyvä kieli. Niin kuin joku hesalainen joskus totesi, että kaikki mitä tampereeksi sanotaan, kuullostaa vitsiltä. Ei se varmasti aina hyväksi ole, mutta suurimmaksiosaksi minusta pelkästään positiivistä.

  7. Merja sanoo:

    Ihanan realistisen rehellistä. Jämiä syön yleensä minäkin päivällä. Jokunen herkkukin saattaa mennä, eikä tarvi edes varkain syödä kun lapset ei oo lähistöllä.

    Siino.. eheheee.. ehkä se on parempi kuin ’tossa’, miten saatettais sanoa Oulussa.

  8. Riikka sanoo:

    Tykkäsin! :)

  9. kylmaar mä nyssennään, ja sanoohan ne, että pakaste on ihan passeli

  10. junika sanoo:

    Nyt heräsi mielenkiinto sitä kohtaan, että mitä ne läpyskät sitte o? Jestas. No, jos kananuggetitkin on vaan kanan-nahkaa, niin ei kai se yllättäisi, jos nuo eivät olisi kalaa nähneetkään.

    Tämä oli ihanan virkistävä ruokailupostaus kaikkien kauniiden ja loisteliaiden ruokapostauksien rinnalla. Tosin vielä et paskamutsien ruokapostauksia ole voittanut.

  11. Anioni sanoo:

    Hehhee, kiitos hauskasta jutusta. Toinen vastaava repliikki Treella on ”tosso”, jonka olen kuullut erään ruokalan teiniltä näyttävän kokkiharjoittelijan suusta usein :)

  12. Huushollerska sanoo:

    Eipäs sekoteta turkulaista meirän kiäleen ! On tää kyä nimpalijo kaamee kiäli, että muukalaisek kysyy usein että tä, mitä sää oikeem meinaat ? Nuattikip pitää tiätysti olla oikee.

  13. Violet sanoo:

    Itkupilli; arvasin sen;-)

    Liivia; ehdottomasti positiivista! Tampere on mun kiäli ja pysyy.

    Merja; Treella se on enemmänkin että tosso.
    Erilaiset pastajutut ovat muuten aika yleisiä mulla kun olen yksin. Teen jonkun ihmesoosin.

    Riikka; tervetuloa pöytään toistekin!

    eilen jne.: pakaste on ennen kaikkea kylmä.

    junika: joo, en tiedä. Jotain valkoista tuossa on sisällä;-) Kyllä se kalalta maistuu mutta ehkä se on hämäystä.
    Paskamutsit lainas kerran mun ”sisustuspostausta”. Olen iäti kiitollinen.

    Anioni; ”tosso” käy myös, ihan totta. (Toivoisi silti että jonkun muunkin osaisi noissa hommissa, se teini meinaan!)

  14. Riikka sanoo:

    Hahaa mä en ole ehtinyt blogeihin pitkään aikaan, täälläkin 12 kirjoitusta lukematta ja heti sait mut nauramaan. Alakuloinen pannu löytyy meiltäkin. TOSSO!

  15. Violet sanoo:

    Huushollerska; nuatti pitää olla. Suorastaan se on välttämätön. Väärä painotuskin vie muille maille.

  16. Jonna sanoo:

    Olin unohtanut tuon he-jutun kokonaan! Mummo sanoi niin, ihan paljasjalkainen savolainen. Täytyy muistaa käyttää. Eikä aina sitä olehyvää.

  17. Pariisin Margarita sanoo:

    ”lämmitän sen alakuloisella, kolhiintuneella pannulla ja tarjoilen naarmuiselta romanialaiselta lautaselta.” – kuinka hulvattomasti kuvailtu!! Kuule, minun tietokoneen näppikselle puoliksi murenneet lounasleipäseni eivät ole yhtään tuon kummempia. Minä en vain viitsi vaivautua kokkaamaan itselleni, se on tylsää. Perheelle on sitten kiva valmistaa jotain herkullisempaa illalla.

  18. Violet sanoo:

    Riikka; MEillä on enää yksi alakuloinen pannu. Muut on korvattu kunnollisilla. Se yksi pilaa minkä vaan ruuan mutta se on yleensä se viimeinen joka on puhtaana…

    Jonna; ”he” on mukava. Kodikas. Yks mikä ärsytti ennen kovasti oli yhdessä lounaspaikassa Treella tarjoilija joka sanoi aina ”ja nooooooin!” kun antoi jotain. Vieläköhän sanotaan niin?

    Parisiin Margarita; aika säälittäviä ovat ne näppislounaatkin, tunnen ne kyllä.

  19. villasukka sanoo:

    Tuttua meikäläiselle.Hauskaa keskiviikkopäivää!

  20. eve sanoo:

    Aijai. Tuli isä mieleen. :D

    – He? Ähä.

    (Ottaisitko voileipää? No ota ny, kun on kerran valmiinakin.)

  21. Anna-Mari sanoo:

    Minunkin paljasjalkainen savolaismummo sanoi ”he”, ja taitaapa äitikin joskus, ja minunkin suusta se joskus tupsahtaa. Eipä ole tullut mieleen ajatella että se olisi jotenkin erikoista.

  22. Maijja sanoo:

    :-D! Ihana! Kiitos päivän piristyksestä!

    Ensimmäiset pari opiskeluvuotta söin ihan käsittämätöntä törkyä, aluksi vain mikrossa lämmitettyyn veteen uitettua nuudelia ja euroshopper-tonnikalaa (muistan, että tonnaria sai 5purkkia 2e ja nuudeleita 4pussia 1e, halvaksi tuli). Sitten seurasi vähän jalostuneemmat ajat, jolloin hoksasin ”kala”puikot ja pakastevihannekset, jotka poikkeuksetta tahtoi vähän kärvähtää paistaessa. Kaiken kanssa ketsuppia. Kerran otin kuvan lautasesta ja lähetin isälle sähköpostiin, tekstinä ”tyttäresi elää tällä paskalla, varaa viikonlopuksi pihvit”. Toimi.

    Nykyään syön kuin kuningatar, tajuan tässä muistellessani!

  23. Linnea sanoo:

    Siino ;-)
    Tampereen sanakirja mainitsee myös sanan ’he’ nopeasti töksäytettynä. Siis samassa merkityksessä kuin ’ole hyvä’… Äitini sortuu tähän joskus.

  24. Violet sanoo:

    villasukka: kiits samoin. Mitähän jÄnnää mulla tänään on lounaaksi….?

    eve: jaa meirän isä vai?:-)
    Eiku joo, tuommoisia ne keskustelut on ja onneksi onkin.

    Anna-MAri: eri erikoista minustakaan, ehkä nuoremmille oudompaa kuitenkin.

    Maijja: en ole erityisesti kurjuuden maksimoinnin kannalla tai sen ihannoija joten jätän nyt puhumatta omien opiskeluaikojeni ruuista. Ei ne kyllä aina pahoja olleet.
    ” Ei tää pahaa oo” on muuten tamperetta kans ja tarkoittaa suunnilleen että tämäpä on aika hyvää!

    Linnea: samainen opus hyllyssä. Joo, mulle töksÄytetty ”he” on nimenomaan trelainen juttu – mutta enhÄn mÄä muualla Suomessa ole asunutkaan joten en tiedä missä kaikkialla sitä viljellään.

  25. Pirkko sanoo:

    Syntyperäinen helsinkiläinen hihittelee, mutta tuntee nyt jääneensä jotain vaille, enkä tarkoita sitä pakastefisua.

  26. sari sanoo:

    Komea kirjoitus kerrassaan :)

  27. Lempi Sveitsistä sanoo:

    No niin, tota olenkin epäillyt, ettei noissa läpysköissä ole kalaa ja nyt se on Piilomajassa todistettu!

    ”He” on myös Keski-Suomen reunamilla käytetty ilmaus.

    ”Siino” ja ”tosso” on korvilleni musiikkia. Elän nykyään täällä ranskankielisessä Sveitsissä ja täällä kaikki pitää ilmaista monimutkaisin korulausein (se, että onko viesti kohtelias vai ei, riippuu ihan sitten sanojan asenteesta, sanattomasta viestinnästä jne.).

    Joka puolella omat tapansa ja joka kielessä omat kohteliaisuusilmaisunsa, ei siinä mitään. Mutta kun itse on kasvanut ”he”- kulttuurissa, niin joskus väsyttää olla krumeluurinen.

  28. Ilse sanoo:

    Alakuloa! Kalpeaa ruokaa! Kolhiintunut lautanen! Oh. Meilläkin sanottaisiin, että he.

    Kyllä kotiäidin lounaat ovat aika ankeita jopa tuohon verrattuna, usko tai älä. Jos se vaatii jotain muuta kuin mikroa, se on gurmeeta.

  29. Matroskin sanoo:

    Merkillinen veitsi!

  30. Maria sanoo:

    Ja kuten muistamme,Tampereen Amarillossa ruoka tarjotaan myös kyytisanoilla: ”Ja tästä…” sekä ”Ja siitä..”Kummää olin Ruatsissa töissä sillon kakarana,vein lounasta eräälle vanhalle herralle ja sanoin”Här har du…” Vieressä oleva ruotsalainen hoitaja sanoi”..och på svenska det heter var så god!” Olin hieman nolona.Se oli varmaan mun suora käännös tampereesta ”tosso” !!
    Ja tästä tulee mieleeni myös,miten ärsyttävää on se,kun kysytään ”maistuiko?” Ja kuten entinen tuttuni kerran vastasi ravintolassa tähän kysymykseen”No ainahan se JOLTAKIN maistuu…” Eli onko niin vaikeaa kysyä:”Oliko ruoka hyvää?” Ja jokaisessa itseään kunnioittavassa ravintolassahan tulisi tarjoilijan käydä kysymässä tämä kysymys asiakkaan aloitettua syömisen, eikä vasta silloin, kun tämä on lopettanut! Näimmeinaano! Voisin puhua tästä asiasta (palvelusta yleensäkin) aika pitkään…

  31. Violet sanoo:

    Pirkko: ai mitÄ, eikö mun fisuni olekaan…?:-)

    Sari: kiitos vaan!Komeasta annoksesta on niiiin helppo kirjoittaa.

    Lempi: krumeluurisuus väsyttää joskus minuakin. HIenon nimen olet sille antanut.

    Ilse: ei tästä oikeastaan puutu kuin….no ei niin yhtään mitään! EhkÄ joku masentava jälkiruoka. Vaikkapa joku vanukastyyppinen.

    Matroskin: merkillinen nimenomaan!
    Tuo on Nanny Still:n Iittalalle suunnittelema MAngo-sarjan veitsi. Aivan paska leikkaamiseen mutta muuten kaunis.

    Maria: joten kin tiesin ettÄ sanot jotain! Kivaa!
    Muistan toki tuon kaikean. Muistaksää miten mÄä olin ilkeä asiakas kerran Amarillossa…? KUn multa kysyttiin (sitten vihdoin kun ne tuli…) että ”mitäs me syötÄis”?

  32. Katja sanoo:

    Tuli ihan mieleen muinainen Tankki täyteen -sarja ja Emilia Vilén. Hieno nainen!

    Minun lounaani ovat jokseenkin samanlaisia, tosin paneroitujen tilalla on keittoja, niitäkin aika harvoin. Purkkihernekeitto Turun sinapilla on ykkössuosikki.

    ”He”-kohteliaisuutta käytetään myös Porissa. :) Miellä on koko kööki alakuloinen, sinne ei tule kunnolla luonnon valoa ja sekin vähä jostakin metsänreunasta pohjoisesta.

  33. Maria sanoo:

    Joo, muistan!!! Emmäätiä mitä sää syät,mutta mää syän hampurilaisen !! Buaaahhhaaaaaa!!

  34. Minna sanoo:

    Minä sanon ”he”. Se on savoa ja tarkoittaa ole hyvä.

  35. maijanmaja sanoo:

    Mun menee toi ”he” ihan yli hilseen.. ”Siino” ja ”tosso” on sentään ymmärrettäviä. Varsinaissuomalainen versio olisi kai ”täsä”. Mutten ole varma, koska olen murrepuoli. Keksin tuon ilmaisun äsken tarkoittamaan sitä, että on lapsena ja nuorena muuttanut sen verran usein, ettei ole omaksunut kunnolla mitään murretta.
    Mainio tämä lounasesittely, yllättäväkin! Mulla on ollut viimeisten 10 vuoden ajan jatkuvasti kasvavassa iässä olevaa lounasseuraa, niin on pakko vähän panostaa siihenkin. Ei sen tartte vasta valmistettua olla, mutta monipuolista ja terveellistä. Usein syödään jämiä ja silti lapsille se on joku kauhee ongelma aina.

  36. Leena sanoo:

    Juttu kuin elämän raamit. Hauska ja rapsakka.

  37. Outi sanoo:

    Sama täällä. Nytkin syön jotain ihan moskaa. Mutta tuo Siino on hienosti sanottu; kuulostaa eksoottiselta, kun ei tamperetta osaa.

  38. Birgitta sanoo:

    Ihan huippuhyvä postaus =) Sulla on sana hallussa (ja valokuvauskin)

    Maukasta loppuviikkoa sinulle =)

  39. Minttumari sanoo:

    Ai että mua naurattaa.. kun luin kommentit nauroin yhtä makeasti paskamutselle – ihan olin unohtanut sen, pitääkin käydä lukemassa taas.

  40. Violet sanoo:

    Maria: Saarioisten hernekeitto on hyvää. Ja kyllä, Turun vihreää pitää oleman siinä mukana.
    Miten olen voinut Tankki täyteen sarjasta unohtaa sen naisen?
    Taidan olla liian Sulo-keskittynyt henkilö.

    Maria: rohkenen väittää ettÄ sôin pizzan! No oli mikä vaaan niin oli se tarjoilija vaan ärsyttävä. Sehän muuten huomautti jotain sulle mun krapulastani…(huomasiko sen muka???;-))Jotakin että toivottavasti ystävänne olo tokenee (kun toi kannun vettä…

    Minna: aa, vielä mahtuu ”he” -kerhoon mukaan. Teitä onkin monta.

    maijanmaja: en viitti vÄittÄä että lounaani aina näin ankeita olisivat – toisaalta tÄmÄ ei ole ollenkaan ankein.SiitÄ olen sentään kiitollinen että saan syödä sen yksin.

    Leena: olipa aika hianosti pantu tuo!

    outi: se onkin eksoottista. Ihan suorastaan exoottista. Oikea âänensävy on tärkeä.

    Birgitta: vaatimaton lounaskuvaukseni näyttää innoittaneen kansan kommentoimaan. Kiva juttu!

    Minttumari: paskamutsien luona en olekaan vähÄän aikaan kylÄillyt. Munkin pitää siis.

  41. Katja sanoo:

    Pöytäliina on itsekunnioitusta.

    Minulla on lounasaikaan riesanani mies, ja tytärkin melkein aina. Tänään ei ollut tytärtä, joten katsottin toisiamme, todettiin ettei sitä aina viitsi laittaa ruokaa, syötiin leikkelekauppiaan laittamat parmankinkku-lammasjuustosämpylät piazzan penkillä ja aurinkokin paistoi kunnes meni kirkon taakse piiloon.

  42. Katja sanoo:

    Kun ruoka on pöydässä, sanotaan ”no niin”.

  43. Violet sanoo:

    Katja: pöytäliina onkin mutta pÄiväpeitto on ihan yliarvostettu juttu.
    Kiitos tästä pienestä hetkestä piazzalla kun aurinko paistoi ennen kuin ei sitten enää paistanutkaan.

    Toi ”no niin” oli muuten ensimmäisiä kieliasioita joihin mieheni kiinnitti huomiota Suomessa. Kysyi varmaan jo eka kerralla siellä käydessäân että mitä se tarkoittaa. Kaikki sitä hokevat ja niin monella eri äänensävyllä ja eri tilanteissa.

  44. Tuula sanoo:

    Tää oli hauska! Tampereen murre on aivan ihana. Ja ihmiset – ai että mä viihdyn täällä :)

    Oma lounaani on usein myös leipää ja jugurttia tai muuta helppoa ja nopeaa. Ja jälkkäriksi aina kahvia ja jotain pikkuherkkua!

  45. Kirsi sanoo:

    Muutama päivä on mennyt muissa merkeissä enkä ole päässyt blogisi ääreen. Täällä on aina yhtä virkistävää vierailla. Tämä postaus oli ehdottomasti aamun ja varmaan koko päivänkin parasta antia! Minun itseni tulee syötyä muutakin kuin jämiä, johtuen kyllä pelkästään kahdesta pienestä ruokailijasta, joille kotona kokkailen ja joille ruoka maistuu.

  46. Violet sanoo:

    Tuula: hauska kuulla että Tampere tuntuu hyvältä.
    Kahvista en niin piittaa mutta herkkuja mieluusti.

    Kirsi; Olen vähän ihmeissäni että mikä yhdessä pakastekalassa niin parasta on, mutta otan kehun vastaan, tottahan toki!
    Jämät kuulostaa pahemmalta kuin ovatkaan. Kun esim. teen jonkun ison keiton niin sehän on seuraavana päivänä lämmitettynä vain parempaa. Tiedän ihmisiä jotka heittävät pönttöön kaiken mitä jää vaikka ruoka olisi täysin syömäkelpoista.

  47. Liina sanoo:

    Ihanaa tosiaan lukea arjennäköisestä ruokakulttuurista!

  48. Ihanan rehellistä puhetta! Samoilla linjoilla täälläkin mennään, vaikka olis kiva sitä ja tätä… :) Ruuanlaitto on kivaa vaan silloin kun se ei ole välttämätöntä.

  49. Inez sanoo:

    Sulla on kanssa Mangot ruoan suuhun lappamiseksi :) Meilläkin,
    tykkään niistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s