Etsitään tositarkoituksella




Etsin viikonloppuna tositarkoituksella kaitafilmiprojektoria. Haluaisin taas heijastaa yksivuotiaan itseni seinälle, katsoa miten kävelen kohti kameraa, raavin käsivarttani ja sitten kävelen pois. Muitakin filmejä on. Mieheni vanhempien nurkissa myös.

En löytänyt projektoria vaan tarjottimen. Se maksoi kaksi euroa ja se kelpaisi pikku Myylle pulkkamäkeen. Kun tulee joulu kannan sillä herkkuja isälle ja äidille. On kiva tietää että saa tehdä niin.

Mainokset

14 comments on “Etsitään tositarkoituksella

  1. Tanja sanoo:

    Hyvä löytö!

  2. eve sanoo:

    Oi, toi kukkahärpäkkä on niin kaunis! Loistovisio oli!

  3. Ilse sanoo:

    Ihanaa on löytää joskus jotain sellaista, jonka käytön näkee heti. Että tämän minä laitan ylleni, kun luen runoja tms. :) Tai niin kuin sulla tuo.

    Olet muuten ihan eri punatukkaisena, sellainen, joka sanoo metkaa ja verraton.

  4. maijanmaja sanoo:

    Kaunis tarjotin ja sopii jouluherkkuihin just passelisti. En raaskisi laskea sillä mäkeä. : )

    Palautit mieleen kaitafilmit! Minusta ja veljistäkin niitä on. Pitääkin kysellä niiden perään… Mutta tosiaan, projektorit lienevät jo harvinaisuuksia. Mistähän niitä kyselemään..

    Capoten muuten katsoin toissa viikonloppuna. Hoffmanin suoritus oli vähän liiankin hyvä; varasti niin huomion leffasta, etten muuta oikein huomannutkaan. Minulta ei herunut sympatiaa sille vangille, olin Capoten pauloissa…

  5. vilijonkka sanoo:

    Sulta kävisi vaikka Myy-leikki, ihan varmasti. Mulla kaikki tavarat ovat käyttöön, vaikka tarjotin pulkkana, en niitä säästele. Ja jos joku menee itsellä rikki, niin sitten menee, mutta jos joku MUU rikkoo huolimattomuutaan tai ajattelemattomuuttaan niin kyllä harmittaa. Eli vielä on pitkä matka suvaitsevaisuuden oppitiellä.

  6. minjo sanoo:

    Juuri tuota minäkin rakastan kirppareilla. Aina voi löytää jotakin, mutta ei välttämâttä sitä, mitä lähti etsimään. Se on silti hauska tunne, kun kävelee kotiin ihan eri tavaran kanssa kuin oli tarkoitus, mutta on melkein yhtä innoissaan siitä, kuin mitä olisi ollut löytäessään sen, mitä oikeasti lähti etsimään. Tulipas hurjan sivulauseinen lause.

  7. outi sanoo:

    minusta oli kerran olemassa kaitafilmi. siinä olin noin yksivuotias. kerran sitä katsoessa filmi alkoi palamaan, ja yksinkertaisesti paloi pois. se siitä.

    kaitafilmit on kyllä kivoja. mulla on kaitafilmikamera, mutta ei myöskään sitä projektoria. kuulemma keski-euroopasta niitä löytyy vielä kirppareiltakin hyvällä tuurilla, täällä ei juurikaan näe.

  8. Kirjailijatar sanoo:

    Minusta ei ole yhtään kaitafilmiä lapsena, ei kovin paljon kuviakaan. Harmi. Mutta yhdessä vaiheessa oma mies kaitafilmasi, en kyllä todellakaan tiedä, missä ovat filmit ja projektori. Olisi kiva katsella niitä, kun lapsi oli pieni ja käveltiin meren jäällä.

  9. Maija Manner sanoo:

    Turvallista ja käyttöystävällisempää olisi siirrättää kaitafilmit digitaalimuotoon…

  10. Violet sanoo:

    Tanja: joo, ihan kiva. Ei multa kuola valu tuollaisten tarjottimien takia mutta kieltamÄttä se on kaunis kun panin sen pÄälle kynttilöitä palamaan.

    eve: näin jossakin jotakin sen tapaista ja aloin tehdä kukkaköynnÖstä.

    Ilse: mutta minä EN ole punatukkainen – paitsi eteisessä!

    maijanmaja: minä raaskisin kyllä mutta persukset voisi olla kovilla. Eikä ole sitä luntakaan.
    Ebay on hyvä paikka projektorinhaussa. Kirpparitkin. TAannoin juuri näin yhden viidellä kympillä muttei ollut silloin rahaa.
    Sitten täällä on paljon kÄytettyjen tekniikkavimpaimien liikkeitÄ, joista nyt löytäÄ lähes mitä vaan. Ensi viikonloppuna kierrämme muutaman sellaisen.
    Hauska kuulla että Capote vei mennessään.

    Vilijonkka: juuri noin, käyttöön vaan, mihin hyvänsä. Ja vähemmän tuo maksoi kuin pulkka! Paljon vähemmän ja siellä niitä on kierrÄtyskeskuksessa lisää jos tulee lommoja-)

    minjo: melkoinen lause mutta ymmÄrrettävä. Samaa mieltä.

    outi: paloit pois. Oho.
    Olen harkinnut kamerankin ostoa. Ebayssä on aika paljon. Englannissa varsinkin.
    KyllÄ tuota kamaa on tosiaan täällä päin vielä tarjolla.

    Kirjailijatar: minusta on filmejä mutta ennen kaikkea haluaisimme katsoa vanhempieni legendaarisen Lappi-filmin….

    Maija Manner: Se olisi se hajuton ja mauton vaihtoehto.
    Minusta on mukava kÄyttää vanhoja koneita ja ne ovat joskus vain olemassaolonsa takia kauniita. En ole uutta tekniikkaa vastaan ollenkaan, mutta ratinalle ja hÄiriöille ja juuttuvalle kelalle on joskus paikkansa.

  11. maria sanoo:

    Kaitafilmit ovat ihania!Toivottavasti saat koneen ,kun filmi alkaa kulkea rouskuttavan koneen kelaa pitkin meillä hiljenee koko porukka ja aika katoaa..
    Tarjotin on kyllä nappi löytö:D

  12. Heljä sanoo:

    Nyt näin mihin ajatuksesi johti tuolla aiemmin (vaikka luinkin ensin, että lanka ja naula ja mielikuvitukseni lähti lentämään). Kaunis, yksinkertainen, loistava.
    Tarjottimella laskivat tanskalaiskolleegat portaita alas yksissä bileissä, ei ollut kestävää niin halkesi.
    Mukavaa tiistaita!

  13. Tintti sanoo:

    Minä kun en ole ollenkaan varma, että mulla on enää jouluna vanhemmat. Minä en ole varma enää oikein mistään. Tämä julma elämä on vaiheessa, jossa se vain ottaa. Onnea tarjottimelle.

  14. Suki sanoo:

    Meillä saattaisi olla myytävänä toinen kaitafilmiprojektoreistamme. Siinä oli muistaakseni pieni hihnavika (vanha hapertui, mutta ehkä ostettiin uusi, ehkä ei, en muista, mutta mies muistaa) ja muutenkin sen kunto kannattaa tsekata, kun ei olla käytetty vuosiin. Meillä on niin monta noita, että joutaisi varmasti osa eteenpäin. Laitappa vaikka meiliä, jos kiinnostaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s