Heilahtanut

Virkistän itseäni katselemalla maailmaa toisin. Koska en jaksa (pitkään) kävellä käsilläni enkä välitä ruusunpunaisista aurinkolaseista kokeilen muita keinoja. Laitoin puhelimeeni uuden sovelluksen joka tekee kuvista jänniä. Toivon että tämä riittää nyt vähäksi aikaa. (Myönnän etten kuitenkaan saa lakattua katselemasta Polaroid-kameroita…)

Ihminen on kummallinen: Ensin sillä on kameroina niitä matolaatikoita joilla saa vaan pahan mielen. Sitten kun sillä on kunnollinen kamera jolla saa kunnollisia kuvia niin se kaipaileekin sitä ettei yhtään tiedä mitä kuvista tulee. Tekee paluuta aikaan kun aina sai pohtia kuka on heilahtanut eniten, mikä on tuo haamuvalo kuvan keskellä, ihme keltainen raita tuossa reunassa…..

Mainokset

14 comments on “Heilahtanut

  1. eve sanoo:

    Hui, noi peurat (?) näyttävät suorastaan pelottavilta. Kummituspeuroja peurapainajaisesta. :D

  2. Pandice sanoo:

    Tosiaan, yksi jännitysmomentti on kadonnut elämästä, kun nyt näkee heti, onko kuva onnistunut vai ei. Ennen sitä melkein kokoonnuttiin kahvin äärelle tarkastelemaan otoksia, jotta kuka oli heilahtanut ja miksi mummon naaman yli kulkee leveä ylivalottunut kaistale :)

  3. Violet sanoo:

    eve; eikö olekin kauheita?!! Ne on tuossa yhden kaupan ikkunalla, valkoisia jotain muovisia, seisovat hopeapaperin keskellä. Ja tuo ”kamera” vääristää ne vielä entisestään.

    Pandice; heeh heh, juuri noin. Nykyään ihmisillä on paljon enemmän hyviä kameroita (mikä ei tietysti sinällään takaa mitään) ja tulos kädessä heti.
    Vaikka sitähän se oli Polaroidinkin kanssa, siis tulos heti, mutta siinä sitä jännitysmomenttia oli muista syistä.
    Muistan yhden työpaikan jossa käytettiin Polaroidia ja kyllä sillä huvikseenkin tuli roiskittua aikalailla…vaikka pomo karjui filmin hinnasta…

  4. Violet sanoo:

    Ai niin, tästä yllätysmomenttiasiasta tulee mieleen kun ennen pantiin labrassa sellainen tarra heilahtaneisiin kuviin (tai sellaisiin jotka muista syistä olivat kehittäjän mielestä pielessä) missä luki RAJATAPAUS. Kuva siis kyllä kehitettiin mutta ellei sitä halunnutkaan ottaa niin sai rahan takaisin siltä osin.

    Mun vanhemmilla on yksi juhannuskuva aika heilahtaneesta joukosta ja tämä tarra viimeistelee sen paremmin kuin mikään muu maailmassa;-)

  5. mizyéna sanoo:

    Mä otan edelleen myös filmikuvia mutta harvoin. Polaroid kamerasta haaveilen.. Mutta kyllä digikamerat ovat mullistaneet kuvauksen ja ainakin minun vuosia kytenyt inhtohimo kuvaukseen lähti suureen nousuun uusien kameroiden myötä.

  6. Violet sanoo:

    mizyena; mulla olisi aivan kelpo Canonin runko filmikuvia varten…ja tuoltahan niitä saisi vaikka mitä toosia jos haluaisi niitä heilahtaneita tai muuten odottamattomia…
    ei kai se muusta kiinni ole mutta kun mulle tämä on kuitenkin vaan harrastus niin ei raaskisi…eli rahasta kiinni.
    Polaroideja saa Ebaysta ja Etsystäkin hyvinkin kohtuuhintaan, toki kaikista ei tiedä toimiiko sittenkään.
    Impossible-project( http://www.the-impossible-project.com/) on semmonen mitä olen suurella mielenkiinnolla seurannut…niiden filmejä ja rakentavat kameroitakin…vai onko vielä prototyypin asteella.

  7. Martta sanoo:

    No minullepa kävi niin että kamera meni rikki ja voi mikä itku ja hammastenkiristys: se posahti tietenkin just kun mulla olisi vihdoin ollut aikaa ja inspiraatiota -ja enää reilu viikko jäljellä Afrikassa. No, onni onnettomuudessa oli se että kaveri roudasi mut ostamaan sellaisen kertakäyttökameran ja voi kun mulla olikin sitten hauskaa! Ei aavistustakaan mitä sieltä on tulossa vai onko mitään, mutta oli kyllä virkistävää!

  8. minjo sanoo:

    Mulla on myös hyvä filmijärkkäri-Canon kaapissa. Muistan sen kutkuttavan tunteen, kun odotin kuvien valmistumista. Mutta muistan senkin, että piti aina yrittää kaikkensa, ettâ kuvista olisi melkein kaikki onnistuneita. Harmitti niin, jos joku/jotkut meni ihan pilalle. Nyt voi räpsiä monta kuvaa samasta asiasta. Keskittymistä tarvittiin enemmän, mutta nyt on mahdollisuuksia enemmän, kun poistaa vaan lopuksi ne mistä ei tullutkaan mitään… Eli en kaipaa filmiaikaa, mutta olihan siinä odottelussa ja vertailussa hohtoa. Nyt mikä mättää pahiten on se, että kuvia tulee otettua sillä vauhdilla, ettei ehdi edes suurinta osaa tärkeimmistÄkään tulostaa tai vielä vähemmän albumeihin laittaa.

  9. Matroskin sanoo:

    Täsmälleen! Itse kuvaan edelleen oudoilla kameroilla filmille, on ihana saada pussi kehittämöstä.

  10. Olina sanoo:

    Tuota viimeisen kappaleen dilemmaa olen minäkin pohtinut. Tulematta sen kummempaan tulokseen. Kai sitä kaipaa visuaalisesti jotain virkistävää, ja yhtäkkiä tässä teräväpiirtoajassa tärähdykset ja sattuma ovatkin juuri niitä elementtejä, jotka tekevät kuvasta kiinnostavan.

  11. Katja sanoo:

    Ei ole kauhea ikävä sinne pimeään huoneeseen höyryjä hengittämään, vaikka olihan se hienoa. Yhden hyvän, pardon, täydellisen vedoksen tekemiseen saattoi vierähtää koko aamupäivä, ja jos pimiössä vietti koko sydäntalven päivän valoisan ajan (10-14) niin alle viikossa oli kaamospsykoosissa :D

    Pentaxissa (Spotmatic II vuodelta -72) alkoi olla jotain suljinhäikkää vuonna 2002, ja siitä asti on menty pelkällä pokkarilla eteenpäin. Mutta asiaan on luvassa pikainen muutos :)

    Nykypenskat haluavat katsoa kamerasta heti tuliko hieno. ”Saako näyttää”, sanoo 4-vee.

  12. Violet sanoo:

    Martta; ollaan me pöhköjä! Virkistystä siitä etteivät asiat menekään kuten piti;-) Ymmärrän kyllä!

    minjo; tähän ihan vaan kaiken kertova lause: jaa mitkä albumit?….

    Matroskin; muistan että teet niin ja viimeksi eilen kävin katsomassa kuviasi ja mietin olikos sulla Polaroid kanssa?

    Olina; kaipaa jotakin ”erilaista”, kai niin, mikä ei sekään ole enää mitään erilaista koska kaipaajia on niin paljon ja kuvia myös!
    Se voi liittyä siihenkin että tietty yksinkertaisuus, sattumanvaraisuus sun muu sellainen on yksinkertaisesti nostalgista. Ja semmoiselle on moni heikko.

    Katja; itse olen lähinnä kokeillut kehittämistä ja vedostamista mutta höyryt muistan.
    Nykypenskat ovat pilalla tässäkin suhteessa.

  13. Clarissa sanoo:

    Samat mietteet oli minullakin noista kameroista.Ensin oli uusi tekniikka niin hienoa, nyt ajattelen usein,että pitäisikö kaivaa esille vanhat reilut kamerat.
    Latasin huvikseni ilmaiseksi ohjelman, joka tekee ns. polaroid-kuvia. http://www.poladroid.net/download.html Siinä poksahtaa näytölle ”oikea” kamera joka hiljalleen kehittää kuvan. Kokeile sitä sillä aikaa kun Polaroid-kamera on vielä haaveiluasteella.
    Jos haluat tietää, minkälaisia tuo tekee, niin mun blogissa on muutama, marraskuussa laitettu.

  14. Violet sanoo:

    Clarissa; olen kokeillut tuota kans. Ihan hauska on! Enemmän kuin millaisia kuvia tulee mua kiinnostaisi Polaroidissa (tai muissa vanhoissa vekottimissa) se itse kuvan ottaminen. Enää ei ole sitä tunnetta: onnistuukohan tämä, mitähän tästä tulee eikä tarvitse murehtia ”raaskiiko” ottaa ottaa kuvan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s