Sanoinkuvaamatonta

Jouluaattoaamuna ennen neljää alkoi yksi oksentaa. Jatkoi sitä koko päivän. Joulupäivä sujui kaikilta vaivoitta, tänä aamuna laskettiin 4 uutta potilasta. Ei paljon naurata, etenkään kun olen yksi heistä.

Ihminen on kummallinen vekotin, en muuta sano. Nyt minäkin odotan vain sitä päivää että uskaltaa pieraista taas. Vielä se tulee muttei ehkä ihan huomenna vielä. Vähään sitä on tyytyväinen, sano.

Valokuvia ei tästä onnettomasta tapahtumasta luonnollisestikaan ole. Tuntuu että sanatkaan eivät riitä ihan kuvaamaan asunnossamme vallitsevaa hajua. Huumorilla vedetään!

Kaikesta huolimatta: kiva kun luette ja kommentoitte. Minäkin sitten taas kun voi istua kaemmin kuin viisi minuuttia.

Mainokset

28 comments on “Sanoinkuvaamatonta

  1. Riitta sanoo:

    Voi kamalaa! Ei muuta kuin pikaista paranemista teille kaikille!! Ja rauhallista iltaa!

  2. maria hyle sanoo:

    Meillä sama tauti -menee potilas kerrallaan kuopus kai toi luokastaan aatonaattona..-ja kaikki kutsuu mammaa vuorotellen yöllä n 02.40 joku oksennus tauti ”laskeutumis aika” kai-jaffaa ja pitkää pinnaa toivotellen
    potilas numero neljännen vierestä täällä
    maria

  3. Merja sanoo:

    Oi kauheeta. En toivo tuota tänne todellakaan, mutta toivon että ohittaa teidät todella äkkiä!

  4. Inka sanoo:

    Auts! Kuinka kurjaa – juhlapyhinä ei pitäisi kenenkään joutua sairastamaan, eikä ainakaan oksennustautia. Pikaista paranemista koko joukolle ja pitkää pinnaa!

  5. Liivia sanoo:

    VOIH!

    Meille oli vähällä käydä samoin. Oli aatonaattona vieraita, joiden lapsi alkoi meillä oksentamaan. Sitä ennen oli halaillut tyttöni kanssa koko päivän. Olin ihan varma, että jouluvieraamme on mahatauti, mutta terveina kumminkin vielä ollaan. kopikopi.

    Toivottavasti siellä alkaa olla jo ohi!

  6. Vuorovettä sanoo:

    Meilläkin on ollut noita tautijouluja, ei onneksi tänä vuonna. Hyvä, että jaksatte nauraa. Eipä siinä oikein muutakaan voi.

  7. Pilvitarha sanoo:

    äkh, voi minkä lykkäsi!

    Mahatauti on kyllä vihoviimeinen vitsaus ja jouluna siitä saa ekstra-sympatiat *kas tässä*

    Tunnustan että pärskähti nauru tuon pieru-haaveilun kohdalla :)

  8. outi sanoo:

    Kiitos! Voi kiitos, sinä, en muuta sano. Anteeksi, mutta nauroin. Nauroin niin, että vedet tulivat silmistä. Katsos kun ei ole ollut täälläkään kaksista. Olen istunut koko joulun aatosta tähän iltapäivään 14 kiloinen kivusta kiljuva lapsi sylissäni. Päivät ja yöt. Huumori ei ole riittänyt. Syömättä, nukkumatta. Jumankauta, että jouluna pitää olla nälissään. Ja lapsi niin kipeä, ettei kestä katsoa. Auta, äiti. Sitä se hoki ja minkä minä pystyin. Itkeä tirauttelin välillä. Vihdoin löytyi korvaspesialisti, joka sanoi missä vika ja mitä tehdään. Puhkoi molemmat lapsen korvat ja taivaat aukenivat. Kipu pois, rauha maassa. Eikä tämä tietenkään riitä. Anoppi maannut eristysosastolla aattoaamusta asti ja miehenperskules keksi äsken partaa ajaessaan jättää viikset. En kestä viiksimiehiä ollenkaan. Ajattelin istahtaesssani äsken koneelle, että kylläpä nyt koetellaan. Mutta näemmä muitakin. Palailehan, kun rupsu onnistuu! Paranemisia!

  9. NiinaK sanoo:

    Tollaseen tilanteeseen on pakko suhtautua sellaisella kauhun sekaisella huumorilla.. Toivon todella, että menee ohi pian!

  10. Jaana sanoo:

    Sympatiat sinne!

  11. Pandice sanoo:

    Voi jestas mikä tilanne! Toivottavasti tokenette pian, onneksi nuo vatsataudit menevät yleensä nopeasti ohi…

  12. Nina sanoo:

    Voivoivoi! Paljon terveisiä ja pikaista paranemista teille!

  13. nuttula sanoo:

    Voi ei… En voi toivottaa kuin jaksamista. Tiedän tasan tarkalleen millaista se on, sillä muutama vuosi sitten kuopus alkoi oksentaa aattoaamuna 8 tunnin automatkan alussa. Vuorokauden tarttumisaika. Keskimmäinen oksensi samalla matkalla, esikoinen perille päästyä, mies seuraavana yönä, vanhempani joulupäivänä. Tartutimme oman perheen ja vanhempieni lisäksi veljeni perheen, hänen poikansa tyttöystävän ja sitä kautta myös tyttöystävän perheen satojen kilometrien päässä. En edes uskalla ajatella kuinka monta ihmistä tartutimme pysähdyksillämme matkan varrella (niitä ei voinut välttää).

    Nyt tuota joulumuistoa kerrotaan kauhistellen mutta myös naureskellen, toivottavasti tekin joskus :) Kaikki sympatiani siihen suuntaan ja pikaista paranemista!

  14. Kirjailijatar sanoo:

    Voivoi ja anteeksi. Tuli nauru väkisinkin, muttei se ollut mitään vahingoniloa, ihan vaan syvää myötätuntoa. Kurjaa, mutta onhan siinä se ontuvan koominen puolikin. Koettakaa jaksella!

  15. Martta sanoo:

    Voi ei paranemisia, samaa tautia täälläkin oli mutta ilmeisen lievempänä (ainakin toistaiseksi) ja minut kiersi (ainakin toistakseksi myös). Harmitti tietysti meitä isompia kun joukon pienin alle 2v. siitä huonosta olostaan niin kärsi. Hyvin sulta lentää kyllä myös teksti.

  16. Riepunukke sanoo:

    Vihonviimeinen tauti. Paranemista!

  17. mizyéna sanoo:

    Pikaista paranemista. Meillä on sama tauti kylässä mutta silleen, että viikko sitten sairasti yksi, tänään illalla aloitti toinen.. katsotaan miten etenee.. Vatsakrampi ovat niin kovat, että valvon tässä päivystämässä lapsen rinnalla..hoh.

  18. Violet sanoo:

    Riitta; rauhallista on kun pojatkaan ei jaksa tapella!

    maria; sielläkin….Heh, totta tuo laskeutumisaikajuttu.

    Merja; muutama päivä siinä aina menee että syöminen sujuu normaalisti ja saa voimansa takaisin….

    Inka; on tää semmoinen taudeista ”parhain” kyllä…joku nuha ja yskä olisi ihan lastenleikkiä.

    Liivia; alkaa olla ohi joo. Toivottavasti teille ei tule viiveellä vieraan tauti.

    Vuorovettä; äitikin juuri sanoi että hänelle Tapaninpäivä on ennenkin ollut vaarallinen…yksi vuosi iski naamansa mustelmille kun aukaisi vuodesohvaa ja jotakin tapahtui.

    Pilvitarha; juu, lykännyt on, todella. Kyllä se niin on että tauti on voitettu kun ilma ei tule varren kanssa.

    outi; nyt revähdin minä puolestani. Ne viikset. Ai kauhee. Tuon kaiken päälle se on kuin ruoskan isku. Toivon sinnekin aurinkoa ja voithan aina vetää karvat naamasta kun se nukkuu.(?)

    Niinak: nimenomaan. Kauhunsekainen huumori. Hyvin sanottu.

    Jaana; kiitos!!

    Pandice; juu niin menee. Sanoinkin että kun on ollut tällainen täydellinen suolihuuhtelu niin nyt on hyvä aloittaa uusi, terveellisempi ruokavalio eikä ole todellakaan mitään ”joulukiloja” tullut!

    Nina; kiitos, Nina. Kyllä tämä varmaan tänään jo on parempi. Tai siis on ihan selvästi. Vessan ovi ei paukkaa koko ajan…

    nuttula; kääks! Tuli mieleen vain yksi sana: ketjureaktio.

    Kirjailijatar; joo, ontuvan koomista on ollut. Kun ei tämä mikään kuoleman tauti ole niin aattelin että naurulla päin vaan…jos jaksaa.

    Martta: pienet menee helposti ihan huonoon kuntoon mutta toisaalta paranevat salamana.
    Heh, kiitos, olen yrittänyt nähdä positiivisia puolia taudissa. Ei niitä oikein meinaa nähdä mutta pienimmästäkin väännetään vitsiä täällä.

    Riepunukke; juuri se. Vihonviimeinen.

    mizyena; oi oi voi….nyt enää mies ja isäni ovat säästyneet. Toivon etteivät sairastukaan. Mun esikoinen itki kans eilen kramppaavaa mahaa, nyt on rauhoittunut.

  19. Maria sanoo:

    Voi teitä!Toivottavasti jo helppaa…Ja voit jo pian piarasta ;) Onneks teil on reilusti aikaa tehdä muutakin kun sairastaa.
    Mä ”sairastan” tapsantanssien jälkeistä…05 kotona…zzzz

  20. Anne sanoo:

    Oih ja voih teitä!Oikein pikaista paranemista!
    -Anne

  21. Pirkko sanoo:

    Ei paljon passaisi hymyillä, mutta sen verran dragikomiikkaa tuossa, ettei tässä muutakaan voi. Osanottoni kyllä myös. Jouluyrjö taitaa olla joulutraditio monessa lapsiperheessä, meilläkin kerran täsmäajoitus juuri jouluaattona.

  22. Liina sanoo:

    Huhheijaa… täältä pesee empatiaa ja sympatiaa! Mahatauti on usein se antikliimaksi, joka antaa mittasuhteet tärkeille asioille. Parantukaa!

  23. Marjatta sanoo:

    Tauti lienee jo helpottanut, toivottavasti. Toipumisterveisiä!

  24. Suvi sanoo:

    Kun lapset oli pieniä, meillä oli traditiona viettää joulupäivä Tampereen yliopistollisen sairaalan lapsipolilla (=ainoo, missä toimi laboratorio), juhannuspäivä Uudenkaupungin terveyskeskuksessa ja hiihtoloman tokavika päivä Saariselän kylpylän lääkärillä. Yhteensä laskettuna näitä käyntejä tuli yli kymmenen. Jee, oli se ihanaa aikaa :-)

  25. Merruli sanoo:

    Voi ääk, paranemisia pikaiseen koko poppoolle!

  26. Kirsi sanoo:

    Vatsataudin hyvä puoli on siinä, että se menee yleensä nopeasti ohi. Joka tapauksessa paskempi juttu, vois sanoo… Ikävä että joulu meni näissä merkeissä. Toivottavasati vierailla ei ole kiire kotiin niin, että ehditte vielä nauttiakin yhdessäolosta?

  27. Riikka sanoo:

    No on teillä kans ollut joulu:(( Toi on kamalin tauti mitä tiedän kun se iskee kaikkiin yhtä aikaa.

  28. Birgitta sanoo:

    Voih, kaiken sen myötätunnon lisäksi tämä sai kyllä nauramaankin. Ihanaa, että pystyt uugh niin ikävän sairastelun lomassa (tai myötä) miettimään mitä uskaltaa tehdä tai ehkä ei vielä ihan uskallakaan.

    Ja toivottavasti tauti tuli vain yhdestä päästä.

    3 kiloa kuullostaa todella rankalta taudilta. Nopeaa toipumista ja hyvää kuntoa vuoden vaihteelle. Ja paljon onnea uudelle vuodelle 2011!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s