Ihmisellä tulee olla farkkutakki



Pannaan tähän alkuun nyt varmuuden vuoksi että farkkutakit eivät suinkaan ohita tärkeydessään maailmanrauhaa, eivät korvaa menetettyä mielenterveyttä eivätkä ole vastaus silloin jos elämästä puuttuu rakkaus.

Mutta silti: olen niitä joilla on oltava farkkutakki.

Melkein aina on ollutkin. Jonkunlainen. Hmm. Koskaan ei ole ennen ollut tätä tällaista, jota olen ihaillut jo lapsesta. Tämä on totta: silloin kun minä olin vielä Jukka ja vietin kesälomia yhdessä paikassa missä näki teinejä (ja niiden mopoja ja taustalla soi Kaksi lensi yli käenpesän ja Mombasa) oli yhdellä jätkällä siellä Leen farkkutakki. Sen rouheampaa takkia en ole varmaan sen koommin nähnyt. Se liittyi siihen miten se oli kulunut, miten täydellisesti se istui kyseisen hoikan hahmon habitukseen, mitä kaikkea siihen tuntui liittyvän – tai mitä ainakin minä siihen liitin. Jo silloin. (Sen viiksistä en kyllä tykännyt.)

Vuosien mittaan olen moneen otteeseen melkein ostanut Leen farkkutakin. On ollut paljon vikoja: ei ole mun kokoa, ruma pesu, ihmeellinen mallinuudistus, liian korkea hinta. Olen hakenut myös käytettyä, mieluiten oikeastaan nimenomaan käytettyä, mutta samat ongelmat sen suhteen. Ja on se välillä ihan kokonaan unohtunutkin, esimerkiksi niinä vuosina kun ajattelin olevani hieno nainen. Siitä on aika kauan.

Nyt nappasi sitten, vieläpä paikassa mistä en olisi osannut edes etsiä. Keskustan tavaratalo, rekillinen juuri sellaisia takkeja. Piru vie, hinta yli satasen. Aika paljon. Läheisessä ale-rekissä aivan samanlainen takki, yksi vain. Hinta 30 naurettavaa euroa. Se on täsmälleen minun kokoni ja kun maksaessani käytän viiden euron alennuksen tarjoavaa lappusta maksaa takki vain 25 euroa.

En vieläkään tiedä oliko minun takkini ale-rekissä vahingossa. Se oli täysin samanlainen kuin ne jotka eivät olleet enkä hakemallakaan löydä siitä esimerkiksi mitään vikaa.
Keskityn rakastamaan sitä siis.

Mainokset

36 comments on “Ihmisellä tulee olla farkkutakki

  1. NiinaK sanoo:

    Jos tuon takin löytyminen ei ole kohtalon juttuja niin ei sitten mikään. Se oli selvästi laitettu sinne vain jotta sinä löytäisit sen ja saisit tilaisuuden hankkia.

  2. Violet sanoo:

    NiinaK: no mää otin sen kans ihan noin. MERKKINÄ;-)
    Eikun oikesti luultavasti jollekin myyjälle oli aleaikana sattunut moka. En valita.

  3. mizyéna sanoo:

    Eiiiiii :)))

    En omista enkä edes omille lapsilleni ole koskaan ostanut.
    Deministä tykkään vain housuissa. Muissa vaatteissa en.

    Mutta on mullakin joskus nuorena ollut, tietty, merkkiä en kyllä muista enää. Ainiiiiin, nyt muistan kun teininä vinguin tosi kallista farkkutakkia Stockan One Waystä ja se oli sellainen ihan repaleinen ja revitty malli mitä äitini ei suostunut ostamaan. Ja farkkuhaalarit oli joskus hulluun 80-90 lukujen vaihteeseen hassumuoti mihin piti osallistua :))

  4. Anna sanoo:

    Tekisi mieleni sanoa vain yksi sana,
    kohtalo.
    Ehkä sen Lee-takin aika vain oli just nyt ja just sulle. Tästä tuli hyvä mieli, kivan kun löysitte viimein toisenne! Keskittykää olemaan onnellisii yhdeeä ;-)

  5. Violet sanoo:

    mizyena; jaa ei vai?;-)
    Juu, kun puhun että ihmisellä pitää olla niin se ihminen on sitten minä vaan. Farkkutakkipakko olisikin kauhea!
    Mää yhdistän farkkutakin oikeastaan melkein mihin vaan PAITSI en farkkuihin.

    Anna; ei sitä olisi oikeastaan edes tarvinnut koittaa kun tiesin että juuri toi käy päälle. Olen niin iloinen vieläkin.

  6. Lempi Sveitsistä sanoo:

    Minä en ole koskaan osannut pitää farkkutakkia. Mutta erikiva, kun sinä löysit itsellesi mieluisan valealerotsin!

    Mutta se, mikä mua nyt rupesi erityisesti kiinnostamaan, on jotta mimmosias vaatteita sä silloin pidit, kun olit olevinasi hieno nainen? Jakkupukujako?

    Toivottavasti siellä on tarpeeks lämmin sää, että pääset elvistelemään uuden takkis kanssa :)!

  7. mizyéna sanoo:

    Juu ehdottomasti sallin sinulle rakkauden farkkutakkiisi ja olen samaa mieltä, ei sovi farkkuhousujen kanssa.

    Milloin saadaan nähdä takki sun päällä? :))

  8. Violet sanoo:

    Lempi; Valeale oli sana joka piti tavata aika monta kertaa. Mutta sellainen se taisi olla. Jos se olisi ollut väärää kokoa mun olisi pitänyt varmaan järjestää itse moinen. Olisi pitänyt pukukopissa nyhtää hintalappuja takista toiseen ja kaikkea.
    Heh, hieno nainen -periodi oli semmoiseen aikaan kun en ollut edes nainen oikein vielä. Oli siinä kyllä vaikuttamassa sen ajan (80-luvun loppu-90-luvun alku) muotikin varmaan…ts. ei se silloin niin silmille hyppivää ollut, kai. nopeasti se meni ohi kyllä! Korkokenkiä pidin paljon silloin kans enkä ole juuri sen koommin.
    Jakkupuku mulla on ollut työpukuna yhdessä työpaikassa mutta muuten ei ole sellaista ollut. Mutta joo, kyllä oli jotain hassuja silkkihuiveja ja vekkihameitakin…en oikein muista muuta kuin että taisin (ja halusinkin) näyttää monen monta vuotta itseäni vanhemmalta.

    mizyena; juu, ihan univormu siitä tulee, samettihousujen kanssa pidin yhteen aikaan paljonkin, nyt en ole kunnolllisia (täsmälleen sellaisia kuin haluan;-)) enää vuosiin nähnyt. Takkikuvat olkoon ainakin toistaiseksi.

  9. nuttula sanoo:

    Onnea löydöstä! Olen myös aina tykännyt farkkutakeista.

  10. anne sanoo:

    Tykkään! Ja sinua onnisti!
    Yksi farkkutakki minulla ollut myös AINA kaapissa ja tykkään käyttää
    sitä muiden kuin farkkujen kanssa muuten on vaan farkkua kokonaan
    ja se on liikaa se.
    Matkoilla joskus jotenkin menetän todellisuuden tajuni väliaikaisesti kuten silloin kun ostin muutama vuosi sitten Lontoosta valkoisen jakkupuvun joka vaikutti kaupassa just minulta ja oikein hyvältä ja kotona sittemmin huomasin että en ole ”jakkupuku-siististi-pukeutuja-tyyliä” ollenkaan….

  11. vilijonkka sanoo:

    Mulla ei koskaan ole ollut farkkutakkia. Farkkuhousutkin vain kerran, 14-vuotiaana, ja käytin niitä enintään kaksi kertaa. Ei ole farkkukangas tai -mallit minua varten. Muut käyttäkööt jos lystäävät. Miehellä ne on jalassa viikonloppuisin, lapsillakin joka toinen päivä. Mua ahdistaisi.

  12. Hyvä että täsmensit heti maailmanrauhasta ja rakkaudesta, että voidaan nyt täysillä keskittyä farkkutakkiiin!

    Leen takki tosiaan katu-uskottava. Mulla on farkkutakissa yksi suuri ongelma. Mun mielestä farkkutakkia ei voi MITENKÄÄN yhdistää farkkuihin. Tai alkaa näyttää farkku-uniformuiselta sinivuokolta.

    Joten vetäisen farkkutakkia esiin vain pitkien hameiden ja vaaleiden kangashousujen seuraksi.

    Ja katsos, niinkuin kovin usein niin suollan tektini ja rupean sitten lukemaan kommentteja ja siellähän se oli sama dilemma sullakin, että ei yhtäaikaa farkun kanssa.

  13. minjo sanoo:

    Ihana löytö! Ja vielä niin alessakin, vaikka oikeanlainen.

    Mä ostin viime kesänä monen vuoden jälkeen farkkutakin. Löysin myös alesta, taisi olla kolmekymppiä. Se oli ihan minun mallinen, mutta en olisi maksanut enempää, kun en ollut varma tulisiko sitä edes pidettyä. Se on sellainen vaatekappale, että aina sitä olen kaivannut, mutta nyt kun se on, en ole varma mihin sen yhdistäisin. Farkut on pois pelistä. Mekkojen kanssa olen pitänyt lähinnä ja muiden housujen, mutta olen hiukan epävarma. Ehkä lähinnä siksi, että jotenkin pelkään jos se on naurettavan nuorekas (hah, enkä edes ole vanha) tai sitten vanhanaikainen, kun niitä on aina ollut. Joskus se on vain yhdistelemisestä kiinni ja se tässä juuri on se heikoin lenkki. Ehkä ajattelen liikaa. Taidan ottaa sen vain käyttöön kevään tullen ja pitää ajattelematta liikaa. Musta tuntuu, että kaupoissa ei ole oikein ollut minunlaisiani vaatteita moneen vuoteen. Jatkuvat kompromissit ei tee hyväâ tyylitajulle… :D

  14. pia sanoo:

    mulla on ollut aina farkut, farkkuhame (minihame ennen kuin minusta tuli laski), farkkutakki ja nykyaan keski-ikaisen naisen marks spencer tukifarkut!! todella seksyt.
    taalla farkuissa hikoilee mutta aina jos tulee mahdollisuus kuten eilen taylor swiftin konsertti (lasten lempilaulaja) vedin jalkaani farkut!
    viljonkka, katsopa ensi kerralla suomen lomalla. esim lindexilla on aika hyvia trendifarkkuja jotka eivat ole mummoja. niissa on jotain sellaista mita vain ruotsalaisissa naisissa on ja mallit sopii joka kropalle;-) pekingissa voit sentaan laittaa jalkaan saappaat ja farkut hikoilematta! unelma minulle.

  15. pia sanoo:

    niin ja siis piilomaja, ekat farkut oli LEET ja ne ostettiin kun olin 10 vuotta.

  16. Nina sanoo:

    Juuuuuu, hieno on. Ja juuuuuuuu, ihmisellä tulee olla farkkutakki. Onneksi olkoon täydellisestä löydöstä! Tuo on niin sun näköinen vaate!

  17. Violet sanoo:

    Nuttula; farkkutakki kuuluu osastoon klassikko, se vain ON eikä sitä tarvitse ajatella kun se on päällä.

    anne; minä voisin olla, välillä, jos mulla olisi joku paikka minne pukeutua! Usein kuulee matkaostosten menneen värin vuoksi pieleen. Eri maissa, eri valossa värit näyttävät erilaisilta. Saattaa hullaantua vaikka Intiassa johonkin upeaan sävyyn joka on räntäsateisessa Helsingissä sitten aivan platku.

    Vilijonkkka; muistan kun olet tuosta kirjoittannut jossakin kommentissa aikaisemmin ja pyörittelin vaan päätäni että ollaan me ihmiset eri puusta;-)
    Mutta hei, mitäs sen väliä, pääasia kun tietää mistä puusta itse on!

    eilentänäänhuomenna; joo kato se piti panna tuohon alkuun jotta edes joku uskoisi minun toisinaan ajattelevan muutakin kuin omaa itseäni ja vaatteita.

    Kyllähän ne aina välillä yrittää joissakin akkainlehdissä että ihan hyvin voi…muka…(siis farkkutakki farkkujen kanssa) mutta on se vaan tollon näköistä.

    minjo; olen satavarma että joidenkin mielestä haen tuolla takilla nimenomaan jotain kadotettua nuoruutta. Minkä sille sitten voi, ne ovat niiden muiden ajatuksia, en ole niistä vastuussa. Kaikki riippuu kuitenkin siitä kenen päällä, minkä kanssa, missä tilanteessa. Mikä vain vaate saattaa olla kaikkea pöhköä ja toisessa tapauksessa taas ei ollenkaan, mutta yleensä mulle riittää se että tunnen olevani minä päälleni laittamissani vaatteissa. Sitä tunnetta ei tule kaiken kanssa mutta farkkutakki kuuluu niihin joissa se tulee.

    pia; farkkuhame on minusta hyvä jos se on oikean pituinen. Onhan se lyhyenä hiukan hm….tyrkky…tai semmonen…mutta juuri katselin kirpparilla tossa Leviksen farkkuhametta, aika leveä (alaspäin levenevä) ja justiin hyvään kohtaan polvea pituus. Ja parasta: siinä mahtui ottamaan pitkiä askelia! Miksen ottanut, maksoi alle kympin…pitää varmaan…jos se on vielä..

    Mun ekat farkut oli Jamekset. Sellaiset haluaisin heti. Niissä oli hienot taskut.

    Nina; minä oon niin farkkutakin näköinen;-)))

  18. Katja sanoo:

    Farkkutakki ei ole mun juttu, eikä oikeastaan mikään sininen denimi. Nahkatakkeja on ollut jokunen kappale. Ja nahkahousuja. Ja on mulla kuitenkin yksi juuri ja juuri kahdeksankymmentäluvulta oleva farkkuhame, jonka kanssa täytyy pitää sinisävyistä Marimekon kukkahuivia apukarjakkotyyliin pääliinaksi solmittuna. Käytän sitä kesällä Suomessa.

    Juuri tänään mietin että pitäisi lyhennyttää kummitädin hylkäämä pitkä nahkatakki sen mittaiseksi ettei sen helmoihin ihan kompastu.

  19. Maija sanoo:

    Mahtava tuuri sulla kävi, kun takki oli joutunut ale-rekkiin. Se on kyllä kivaa, kun jokin pitkään etsitty juttu tulee vastaan juuri oikeanlaisena ja vieläpä edullisesti. Minulla ei ole koskaan ollut farkkutakkia, mutta ehkä vielä joskus innostun sellaisesta. Pukisin mekkojen kanssa.

  20. maijanmaja sanoo:

    Farkkutakki-ihminen ilmoittautuu! Ja sesonki alkaa heti, kun tarkenee pitää sitä villapaidan kanssa. Nykyinen takki on NoaNoan ja toivon sille pitkää elämää.
    Mä kyllä käytän melko lyhyitä farkkuhameitakin. Ei ne ole tyrkkyjä, vaan ihania…

  21. Kirsi sanoo:

    Tää on just niitä juttuja, jotka viimeistään saavat uskomaan kohtaloon. Hyvä hyvä. Ihanaa että tienne vihdoin kohtasivat. ;)

  22. Sanni sanoo:

    Ihana! Mie ostin justiin kans lyhyen farkkutakin, samanvärisen kuin tuo sun, mut se ei kyl oo ylihieno Lee. Oonko nyt vähän tyhmä, mut mikä Jukka?

  23. Violet sanoo:

    Katja; nahkatakkeja mulla on ollut elämässä…muutama. Nyt on yksi oikein rakas. Semmonen karjakkohuivi on sitten taas mulle jotakin jota en ymmärrä!

    Maija; mekkojen kanssa onkin minusta oikein hyvä.

    Kirsi; ellen nyt ihan kohtaloon usko niin hyvään tuuriin ainakin!

    Sanni; Ai juu, Jukka;-) No se on semmonen mun alter ego. Kun olin pieni mulla oli kausi jolloin halusin että mua kutsutaan vain Jukaksi, muuten en kuunnellut. Pukeuduin aika jätkämäisesti ja olisin ollut poika niin mieluusti.
    Nimen otin yhden esikuva-Jukan mukaan.
    Tässä kuvakin mun Jukka-ajastani: http://piilomaja.blogspot.com/2007/12/22-kohtaa-lapsuudestani.html

  24. Matroskin sanoo:

    Onnea! Itselläni inhoan kaikkea farkkuista. Jo farkkukangastakin. No Vihan hedelmät -tyyllinen maajussi haalareissaan ehkä miellyttää. Ja poikani, laihat luikut, ovat tyylikkäitä pillifarkuissa. Mutta en voisi pukea päälleni mitään farkkutyylistä.

  25. Violet sanoo:

    Matroskin; kyllä mää tuonkin ymmärrän. olen silti varma että tiedät tämän ilontunteen kun löytää hakemansa ihan vahingossa!
    Vihan hedelmät -tyyppinen maajussi oli hyvin sanottu. Sain heti silmilleni sen kuvan. Kyllä haalarit olisivat kiva jos olisi TÄYSIN lauta. Rinnat menevät tyhmästi lyttyyn sen läpän alla. Tuntuu siis pahalta.

  26. Matroskin sanoo:

    Täytyy vielä lisätä, että vierastan koko farkkuilmiötä. Uskon että olet tyylikäs farkkutakissa, jotkut ovat. Mutta useimmiten farkkukankaaseen verhoutuvat ihmiset, joille se on sellaista mitä kiskaistaan päälle kun ei viitsitä miettiä vaatetusta. Minua ärsyttää se, että alunperin farkkukangas kului kovassa työssä, nyt sitä kulutetaan Turkin halpatehtaissa työntekijöiden terveyttä tai luontoa säästämättä. Siihen liittyy niin paljon kaikkea: se että farkut ovat nykyään kaikenikäisten suomalaisten tylsä univormu (uskon että teillä päin pukeudutaan paremmin), farkkujen etääntyminen alkuperäisestä tarkoituksestaan, niiden amerikkalaisuus, järjettömät hinnat, se että puuvillakangas ensin valkaistaan, sitten värjätään sinisellä ja sitten kulutetaan esim pesemällä sata kertaa hohkakiven kanssa, mihin menee aivan älyttömästi vettä. (Jo puuvillan viljely vie hyvin paljon vettä). Pahoittelut, olen ekonatsi!

    Farkkujen hyvä puoli kyllä on, että kestävyytensä takia ne ovat hyvä kirppisvaate, kestävät jopa pikkupojilla käyttäjältä toiselle.

    Farkkutakki+farkut yhdistelmästä täytyy sanoa, että joskus sellaisen näkee vanhalla vaarilla, voi olla että vaimo on vielä silittänyt farkkuihin prässit eteen, ja se on jotenkin liikuttavaa.

  27. Matroskin sanoo:

    Joo, tiedän tunteen, enkä tarkoita että olisit sellainen farkku-univormu-ihminen. Tämä oli nyt vain yleistä huomiota varsinkin suomalaisista. Eilen olin eräässä työatilaisuudessa ja lähes kaikilla n kolmellakymmenellä osallistujalla oli farkut. Tulee sellainen olo että voisiko joskus keksiä muutakin. Mutta sinun asusi ovat kivoja, mielellään katselisin sinua farkuissa ja farkkutakissa :)

  28. Mei sanoo:

    Muistelin heti, että mun ekat farkut oli Leet. Mutta eipä olleetkaan, vaan Jamekset. Ihanaakin ihanimmat, 5-vuotiaana, noin 35 vuotta sitten. Mulla on lasten myötä tullut lisää painoa, joten oma kaunis farkkutakki odottaa kuuta nousevaa hyljättynä vaatehuoneen rekille. Mutta luovu en, ei ei ei.

  29. vilijonkka sanoo:

    Juu, eri puusta, hihitän täällä ääneen! Kun oikein tarkkaan mietin taidan olla saarnista, (tai ainakin haluaisin olla) sellaisesta leveäsyisestä, aavistuksen vihertävästä saarnista.

    Entä sä? Pyökki?

  30. maijanmaja sanoo:

    Matroskin, puhut asiaa!! Farkkuilmiö on mennyt överiksi. Tiedän ihmisiä, jotka menee häihin ja esim. ensi-iltoihin farkuissa enkä ymmärrä sitä en sitten yhtään. Tämä taas palautuu mieliaiheeseeni, tarvitseeko mun ymmärtääkään. ? Mutta pitää ei ainakaan tarvitse enkä voi.

  31. Violet sanoo:

    Matroskin, vielä; Kyllä täällä sopii pidempäänkin paasata, vaikka en ole itse ekonatsi kuten sinä sanot olevasi niin tajuan kyllä että puhut ihan asiaa.

    Mun farkkuni ovat yleensä käyttyjä kahdesta syystä; haluaisin mieluiten sellaisia joissa ei ole strechiä eikä niitä juuri enää ole – paitsi joitakin jotka menevät yli mun hintatasoni. Siinä ne kaksi syytä tulikin vähän two-in-one.

    On aivan totta että farkkuvaatteet ovat tietynlainen univormu, vähän kaiken ikäisillä. On se niin täälläkin, vaikkei nyt ihan niin kovasti kuin Suomessa vaikkapa.
    Se farkkuihin liitetty amerikkalaisuus minusta sen sijaan on tavallaan jo karissut pois, muuttunut jotenkin, koska farkut ovat niin kerta kaikkisen yleismaailmallinen vaate. Tai no, itselleni ei enää ainakaan tule minkäänlaisia USA-ajatuksia farkkuihin liittyen.

    Nii-i, kyllä se on aina piristävää nähdä ihmisiä jossakin muussakin asussa kuin farkuissa. tuntuu että monet naiset eivät ”uskalla”(?) käyttää mekkoja/hameita kun pelkäävää niiden vanhentavan. (tai niin olen kuullut ja myönnän itsekin joskus pelkääväni täti-efektiä kun en koe olevani semmoinen.)
    Toivoisin että löytäisin täksi kesäksi jonkun oikein kauniin mekon, semmoisen jota voisi pitää melkein joka päivä.

    Voi tuota liikuttavaa prässätyissä farkuissa liikkuvaa vanhusta…tuli mieleen yksi tuollainen Treen Laukontorilla tässä yksi kesä. Oli vielä lippis päässä.

  32. Violet sanoo:

    Mei; kuulin joskus että James teki uudelleen farkkuja mutta en niitä koskaan onnistunut näkemään> ja tuskin ne olivatkaan niin hienoja. Ne mun ekat Jamekset on muuten niissä kahdessä kuvassa joihin linkitin äsken:
    http://piilomaja.blogspot.com/2007/12/22-kohtaa-lapsuudestani.html

    Maijanmaja; kyllä se totta on. Sanoisin silti että riippuu ensi-illan laadusta panisinko vai ehdottomasti en.
    Häihin en missään nimessä laittaisi vaikka olisivat kaupungintalolla vartin juttu.
    Ei kaikkea voi eikä varsinkaan tarvi ymmärtää. Ja vaikka ymmärtääkin niin kuten sanot, voi tehdä toisin. Pitää tehdä toisin jos se on itselle luontevampaa.

  33. vilijonkka sanoo:

    Pialle vielä, joo, kadehditaan me vaan ristiin toistemme kaupunkeja, menee tasoihin! Mutta ihan oikeasti, mulla on syntymästä saakka ollut möhömaha: kysyttiin 15-v ensimmäisen kerran olenko raskaana! Ja mahalla ei valitettavasti ole palautus- tai vaihto-oikeutta! Eihän se hyvältä näytä yksissäkään farkuissa, ei Lindexin tai muidenkaan. Ja alapäästäkin ahdistaa. Ei, löysää sen katsokaas pitää olla! Kevyttä ja löysää, vaikka kolme kerrosta päällekkäin palelemisen estämiseksi tässä viimassa.

  34. Violet sanoo:

    Vilijonkka; haluaisin olla katajainen mutta pelkää että olen liian nössö sellaiseksi. Toisaalta olen kyllä hyvinkin kataja; taivun sinne tänne.
    Todellisuudessa saatan olla pajupuska joka mieluusti harvennetaan tien varrelta kun se rönsyilee.

  35. Muistan miten nuoruudessani äidit olivat kauhuissaan, kun farkut saattoivat maksaa 500 mk, nykyään maksavat jo 150 euroa. Mielestäni sinulla on sellainen kroppa, ettet varmasti näyttäisi tädiltä mekossa!

    (Terv. Matroskin, joka perusti sittenkin uuden blogin.)

  36. MaaMaa sanoo:

    Se oli aivan ilmiselvästi tarkoitettu sulle!
    Onnea unelmien farkkutakista!
    Mä pidän niin paljon farkkuja jalassa, etten viitsi farkkutakkia pitää myös – tulis ehkä liian farkkunen vaikutelma. Mutta makeen nahkaisen pikkutakin ostin ja oon tosi Rock se päällä ;)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s