Me neljä


Tämä oli poikien kolmas vuosi mäessä.

Molemmat ovat edelleen hyvin innostuneita laskettelusta mutta luonteiden erot tulevat enemmän ja enemmän esiin.

Pienempi on rohkea, väsymätön ja sinnikäs. Isompi ottaa varman päälle, musertuu kun kaatuu, morkkaa itseään eikä ”koskaan enää halua tulla mäkeen”.

Lasten kanssa laskemme yleensä niin että mies on ensimmäinen, sitten nuorempi poika, sitten vanhempi ja perässä minä. Lasten kanssa ei voi mennä mihin rinteeseen vaan, mutta iloksemme jo mihin hyvänsä punaiseen. Yksi musta rinnekin on yhdessä koettu.


Usein huomaan lasten kanssa laskiessani keskittyväni liikaa siihen miten he tulevat rinnettä alas. Unohdan melkein nauttia omasta laskustani, keskittyä siihen. Loppuviikosta meni jo paremmin kun tajusin etten voi laskea heidän puolestaan. Jos kaatuu niin sitten kaatuu. Minä tulen perästä ja autan ylös, sukset takaisin jalkoihin. Muuta en voi tehdä.


Muistan aivan kirkkaasti suuren onnenhetken yhtenä varhaisena aamuna kun olimme ensimmäisten joukossa ylhäällä. Laskimme hiljakseen alas, me neljä. Missään ei näkynyt ketään muita. Kuului vain neljän suksiparin suhina, tuuli ja välillä juhuuuuu! -huuto. Silloin ajattelin että olen sentään onnekas kun nuo rakkaat ovat tuossa ja meillä on kaikilla näin kivaa.

Advertisements

16 comments on “Me neljä

  1. MaaMaa sanoo:

    Upeita kuvia, mahtavan paljon lunta, ihanaa hiihtolomailua!

  2. Mei sanoo:

    Oi, se tunne yhteisestä kivasta rakkaiden kanssa on niin mukavaa! Olen ajatellut, että meidän perheessä vain minä (painokkaasti) tarvitsen sen vaihtelun arjelle.. mutta nyt hiihtolomalla muistin, että siitä nauttivat kaikki. Juhuu! Vaikka mentiinkin vain paatilla naapurimaahan.

  3. pikkujutut sanoo:

    Upean näköistä ja hyvä tunnelma.Kyllä tarttee nyt meidänkin.

  4. sari sanoo:

    Meiltä lähtee keskimmäinen luokkansa kanssa kahdeksi viikoksi samoihin hommiin – ei ole koskaan lasketellut, kuten en minäkään. Jotenkin hiveästi stressaa se kaikkien vehkeiden hankinta, yritän saada lainattua sieltä sun täältä, kun en oikein usko, että ihan heti tulee lähdettyä uudestaan. Matkalaukut lähtevät monta päivää ennen lapsia, joten organisoitava on. Suoraan sanoakseni laskettelu ei minua innosta tipan tippaa, mutta uskon silti että lapsilla tulee olemaan hauskaa.

  5. Riepunukke sanoo:

    Se on niin hienoa laskea ekana lanattua rinnettä, hyvässä seurassa sukset suihkien!

  6. Ilse sanoo:

    Voin kuvitella! Tai ehkä voin vain kuvitella!

    Ihanaa.

    Ja sekin kun olet palannut.

  7. sari sanoo:

    Ainoa blogi, johon kommentointi onnistuu tänään. Pyreneille ovat menossa, oletko sielläpäin ollut ?

  8. Jaana sanoo:

    ”Wau” maisemille ja lomailulle!

  9. Mirja sanoo:

    Niin henkeäsalpaavia maisemia, jään aina vain tuijottamaan tuota pilvimerta alhaalla. Upea ja elämyksellinen harrastus teillä, ei voi muuta sanoa.

  10. himalainen sanoo:

    Tunnistan tuon tunteen. Sydämessä ihan liikahtaa, riipaisee, kun on hetken aika niin onnellinen. Vaikka onnellinen on muutenkin, mutta välillä tuollaisia selkeitä ajatuksia ja tunteita kyllä tarvitsee.

    Kuvissa näyttää, että on niin paljon lunta. Minkälaisia rinteet siellä on? Me tultiin just pohjoisesta, laskettiin sinisiä ja punaisia rinteitä, punaiset oli tosi jäisiä, täytyi tulla vaan päättäväisesti alas. Taidan tykätä eniten sinertävän punaisista rinteistä :)

  11. Katja sanoo:

    Pienemmät ovat usein rohkeita ja sinnikkäitä, ja napovat itse monot jalkaan sillä aikaa kun esikoisprinssiä/prinsessaa vielä palvellaan :)

  12. Marjatta sanoo:

    Koskettavan kaunista tekstiä vain teistä neljästä ja neljän suksiparin suhinasta. Kaikki tuntui olleen kohdallaan. Onni on yhteinen loma!

  13. maria.hyle sanoo:

    Yhdyn ylläolevaan-Onni on yhteinen hyvänmielen loma!Kiva kun olet taas siellä Piilomajassasi!

  14. Violet sanoo:

    maamaa; lunta oli vähemmän kuin vaikka viime vuonna mutta kyllä se riitti.

    Mei; olkoon se mitä vaan mutta kunhan se on muuta kuin päivästä toiseen samaa. Huomasin ennen lähtöä että pienetkin asiat, vaikka vain tiskikoneen täyttö tai tyhjennys alkoivat tuntua aivan ylitsepääsemättömän vastenmielisiltä.

    pikkujutut; viime vuonna ajattelin samaa ja taas se tuli mieleen: suuret elementit kuten meri tai vuoret rauhoittavat ihmisen. Oli hyvä olla.

    Sari; on siinä varmaan organisointia juu. Pyreneillä en ole ollut. Kuullut hyvää ja sellainen käsitys on että aloittelijoille on enemmän mahdollisuuksia kuin Alpeilla.

    Riepunukke; niin on, mutta toisaalta myös rinnettä josta ei ole mennyt kukaan eikä mikään…

    Ilse; Joo, ei kaikkea tarvi itse kokeilla. Kuvittelulla pääsee jo pitkälle!

    Jaana; semmoista wauta se oli;-) Mulla oli leveä hymy oli viima kuin viima.

    Mirja; pilvet alapuolella onkin kyllä juttu mihin en ihan heti turru! Sanoin miehelle; kun olen vanha ja rikas en muuta tee kuin tätä. Siis talvella.

    himalainen; kysymys rinteistä on aika laaja (tai siis vastaus olisi) koska alue on niin valtava.
    Keskuksia on monta ja rinteitä niissä paljon. Eniten varmaan punaisia. Rinteiden pituus on tietysti jotakin aivan muuta kuin Lapissa ja korkeuserot samoin.
    Vaikka ihmisiä on paljon niin he ”katoavat” suuriin maisemiin niin että usein tulee tilanteita että on ”yksin”. Etenkin tiettyinä kellonaikoina ja etenkin mustissa. Jäisiä rinteitä on tietysti välillä, iltaa kohden lähinnä ja niissä paikoissa jotka kuluvat eniten.
    Mutta paljon myös sellaista ihanaa lähes koskematonta lunta….

    Katja; tuossa on varmaan perää. Lähinnä tarkoitin kuitenkin että isompi on täydellisyyden tavoittelija ja kaatumiset lannistavat hänet, hän on arempi myös ja väsyy helpommin.

    Marjatta; Olihan se, suurimman osan aikaa. Toki veljesten nahistelu ja muu seuraa kaikkialle sekin.
    Olimme matkassa taas miehen siskon ja tämän perheen kanssa joten suosikkiserkkukin oli poikien mukana.

    maria; Onhan täälläkin taas ihan kiva olla. Uutta puhtia tuli.

  15. Elisabeth sanoo:

    Upeita kuvia ja kiva kun on yhteinen harrastus koko perheen kesken! Mä olen huono laskemaan, olisi varmasti hauska harrastus! Kokeilin kerran laudalla ja kaaduin koko ajan. Sen jälkeen tuli pieni kammo.

  16. Kirjailijatar sanoo:

    Aivan huikeita kuvia! Tekisi mieli tuonne…mutta minä en laskettele. Kerran menin lumikenkillä suomalaisen tunturin laelle, mutta tuonne en kyllä pääsisi :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s