Hahmottelua




Minulla on yläkerrassa laatikollinen hahmoja joihin puhallan hengen ja joille teen menneisyyden. Sitten siellä on kasa kangasta joka on vaan silitettävä sen kummemmin filosofoimatta. Poika piirsi vaarille Alpeilla näkemänsä lumimiehen. Pitää panna Yeti postiin.

Mainokset

5 comments on “Hahmottelua

  1. vilijonkka sanoo:

    Pojan tarinointi siis sen kuin yltyy. Toisaalta mahtavan elävä piirros, että jospa hän näki tosiaan lumimiehen!

  2. Lempi Sveitsistä sanoo:

    Mulla on tossa silityskasa kasvanu ties kuinka kauan – oon vissiin liian kova filosofoimaan ;)…

    Hauska piirrustus!

  3. Violet sanoo:

    Vilijonkka; juu kuule siellä näkyi lumimiehiä ja aina kun me vanhemmat emme olleet lähellä näkyi hisseistä putoilevia ihmisiä. Olivat kuulemma nukahtaneet mutta onneksi ei käynyt mitenkään vaikka putosivat kymmeniä metrejä!

    Lempi: nää silitysjutut on mun miehen puuhaa yleensä. Nyt on semmonen kasa että taidan auttaa.

  4. Kävipä pojalla tuuri, kun Jetin näki! Ne kaverit osaa valita kenellä näyttäytyy.

  5. Pirkko sanoo:

    Menneisyyden tekeminen vanhoille valokuville on ihanaa! Minullakin on aarteena laatikollinen vanhoja valokuvia, joiden tarinoita tai henkilöitä en tunne, ja joille rakennanelämää tai ainakin hetkiä. Aika usein on käynyt niin, että kuvat jotenkin heräävät elämään omaa elämäänsä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s