Kyllä minullakin on



Miehellä on työhön liittyvä iltameno, minulla on läksyjenkuulustelua. On minulla myös pyykit mitä ripustaa kuivumaan ja nuo kaksi naapuruston kissaa jotka kyttäävät toisiaan aina vaan.
Minulla on myös uusi lääke silmiin kokeiltavaksi ja idea miehen syntymäpäiväkakuksi. Mikäs tässä. On niin vihreää että pyörryttää.

Advertisements

7 comments on “Kyllä minullakin on

  1. Ilona sanoo:

    Siellä on jo näemmä tuo tummempi vihreän sävy meneillään. Täällä ollaan vielä hennossa vihreässä ja limenvihreässä.

    Ja menen ihan just ulos kuvaamaan sitä, kunhan saisin tämän koneen kiinni… ;)

  2. Kirjailijatar sanoo:

    Sinullahan on jo ihan paljon kaikkea. Minulla on pioni, joka tuoksuu tuossa vieressä. Ja seitsemän tunnin junamatka takana. Ja kohta hyvät yöunet edessä. Mikäs meillä on ollessa.

  3. iiris sanoo:

    Olen taas huomannut, että kun olen pitkään pois Suomesta, kadotan vuodenaikatajun. Juuri kun pääni uskoo, että Suomessa on lunta ja pakkasta, viestit alkavatkin kertovat keväästä ja kesästä. Ja sitten kun hidas pääni lopulta kääntyy kesä-asentoon, niin hip-hei, syksyhän siellä jo kolkuttelee kynnyksillä. Olen siis läpi vuoden aina puoli vuodenaikaa jäljessä :)
    Täällä eteläisellä pallonpuoliskolla ollaan menossa kohti talvea, mutta siitä huolimatta suunnittelen taimien ostoa heti kun suinkin kerkiän. Minulla on iso, hiekkainen piha, joka tarvitsee ehdottomasti paljon erilaista vihreää, enkä millään malta odottaa ’oikeaa’ istutusaikaa.

  4. Marjatta sanoo:

    Kannattaa iloita siitä, mitä on eikä murehtia sitä, mikä puuttuu.

    Ihanat kisut. Toivottavasti kokeilu onnistuu!

  5. Katja sanoo:

    Minä olen yleensä sitä onnellisempi, mitä vähemmän on menoja, ilta- tai päivämenoja, rahallisista sitten puhumattakaan. Teillä on kissoja siellä kuin Vilkkilässä! Onko niitä kadonneiden ilmoituksia ollut nyt? Tällaisia mietin perjantaina omien aamumenojeni keskeltä.

  6. Violet sanoo:

    Ilona; joo, lehdet ovat liki tai täysin maksimikoossaan ja tästä vihreys ei juuri tummene.

    Kirjailijatar; mun viimeperjantaiset pionit ovat tallella myös. Siinäkin yksi ilonaihe. Räjähtivät kunnolla kuten toivoinkin.

    iiris; tuollainen on minulta aivan kokematta. Joskus haluaisin tuntea millaista olisi olla vaikka Australiassa. Miltä tuntuisi kun kalenterissa lukee syyskuu eikä olekaan syksy.

    MArjatta; noi kissat on mun vakimallejani. Ovat päivittäin katseltavana takapihalla.
    OStan lääkkeen tänään ja toivon parasta.

    Katja; olen huomannut että koska mulla ei ole oikeastaan juuri mitään pakollisia menoja niin sitten kun viikossa on yksi olen ihan tolaltani.Siis sillain että jaaha, päivä pilalla, ehdinkö kunnolla, mitä pitää ottaa huomioon jne.
    Se on aika säälittävää.
    Toisinaan kaipaisin kyllä jotakin ihmistenilmoille menoa. Tai voihan tuonne mennä kadulle seisomaan jos haluaa tai mennä johonkin tilaisuuteen tai jotain mutta kaipaisin jotakin sellaista että työporukan kanssa ”olisi pakko” mennä ja siellä olisikin ihan kivaa.
    (Ja tiedän että jos näin olisi niin en arvostaisi asiaa yhtään. Mieskin tuli eilen kotiin klo 22 ja sanoi että kumpa olisi kehdannut lähteä aikaisemin….)

    KAdonneiden kissojen ilmoituksia on niin paljon kaikkialla että niistä voisi kuvata vaikka pienen kirjan.
    Jos se nyt ketään kiinnostaisi.

  7. Uusi Aamu sanoo:

    Kadonneet kissat-kirjan voisi sitten myydä vaikka Japaniin…täällä on näkynyt myynnissä myös kirja, jossa on kaikkien erilaisten tuotteiden logoja pohjoismaista. Sieltä siis löytyy Myllyn paras-jauhopaketti sekä S-marketin logo…

    Ja sullahan on vaikka mitä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s