Luksusta


Yksi ystäväni sanoi eräästä tuoksusta jotakuinkin niin että sitä hänellä nyt yksinkertaisesti on aina oltava, maksoi mitä maksoi. Muusta voi tinkiä. Toki tiedän etteivät hänenkään lapsensa nälkää näkisi äidin hajuveden vuoksi mutta ymmärrän silti hyvin mitä hän tarkoitti. Kuka ilonsa mistäkin saa. Minä saan muun muassa hyvistä tuoksuista.

On suurta luksusta voida suihkauttaa ylleen pilvi Sitä Ominta. Huomata hikisessä metrossa että se tuoksuu edelleen vienosti vaikka on jo iltapäivä. Yhtä suurta luksusta on tuoksutella mäntysuovalla pestyjä mattoja tai ulkona kuivunutta pyykkiä. Tuoksut kantavat mukanaan uskomattoman paljon asioita.

Pidän asioista jotka ovat ”aina olleet olemassa” vaikka tajuan sen valheeksi. Siksipä olen kiintynyt vaikkapa Niveaan ja nimenomaan sen tuoksuun. Peltirasiaankin. Olen usein ajatellut että olisipa hienoa jos olisi vain yksi tuoksu jota käyttäisi koko ikänsä ja kaikki minut tuntevat yhdistäisivät sen heti minuun. Toisaalta olen iloinen siitä että voi muuttaa mieltään ja sen myötä tuoksuaan. Valitsen hajuveteni ensisijaisesti tuoksun vuoksi (”yllättävää”) mutta ilokseni olen huomannut että kaikkien suosikkieni pullo on miellyttänyt minua myös. Sekin on tärkeää.

Mainokset

29 comments on “Luksusta

  1. Hilja sanoo:

    Muistan yhden kerran kun astuin autoon ja siellä jo istuvat sano hetken päästä että täällä haisee salmiakki ja vanilja. Niistä tuoksuista mut pysty halutessaan tunnistamaan aikoinaan. Käytin vaniljahajuvettä ja söin aina salmiakkia.
    (Nykyään mua äklöttää vaniljahajuvesien makea haju. Salmiakkiakaan en ihan niin paljon enää syö.)

  2. Miia sanoo:

    Mulla oli yksi tuoksusuosikki. 10 vuotta sitä käytettyäni mietin, että olisiko aika vaihtaa? Yksi ja sama tuoksu oli niitä harvoja asioita jotka ei vaihtunut jatkuvasti. Oli ihan hassua huomata ettei ole erityisen kiintynyt mihinkään- paitsi hajuveteen. Nyt mulla on pari uutta tuoksusuosikkia, toinen on pian lopussa. En aio ostaa sitä enää. Nyt on päälaellaan kaikki ja oikein hyvä näin :D

  3. Katja sanoo:

    Täällä tuoksuaddikti, moi! Mäntysuopa ja ulkona kuivatettu pyykki, sitten sellaisia kummallisia (autotallin tuoksu) joista tulee lapsuus mieleen. Minulla on ikioma tuoksu parinkymmenen vuoden takaa. Harhauduin, mutta palasin varmaan valintaan takaisin. Jotkut läheiset tunnistavat sen, serkku kertoi minun tuoksuneen kaupungilla, kehoni kylläkin puuttui sieltä. Nyttemmin olen alkanut tykätä esim. kookoksen tuoksusta. Siihen oli vuosikausien inhotus.

  4. Sissi sanoo:

    Mulla on yksi ainut tuoksu, harmittaa kun en ole löytänyt useampaa joihin ihastuisin. Kauniita pulloja kun olisi kiva käyttää ja katsella. Hairaudukset saa aina joku toinen, kun en sittenkään voi käyttää kuin sitä yhtä ainoaa oikeaa.

  5. maijanmaja sanoo:

    Taas asiaa! Tuoksut jää mullakin mieleen. Yksi parhaista on pikkuveljen tuoksu vauvana 28 vuoden takaa. Oma jälkikasvu ei ole tuoksunut samalta. Ei yhtään huonommalta kuitenkaan. :)
    Mullakin on tota toista kuvassa olevaa nyt. Kuvailit sen silloin joskus täällä blogissa niin, että alkoi houkuttaa toden teolla. Pullo on täydellinen ja tuoksu taivaallinen, jos se nyt kertoo mitään. Tiesitkö, että se, kuten muutkin Hermes-sarjan tuoksut, on unisexia?

  6. Pariisin Margarita sanoo:

    Tuoksuista jää todella vahvoja muistoja. Saatan esimerkiksi joskus ihan yhtäkkiä muistaa, miltä ala-asteellani tuoksui. Jokaisella kodillani on myös ollut ominaistuoksunsa ja nekin muistan hyvin. Näitä tuoksumuistoja on vaikea eritellä eri nyansseihin, en osaisi sanoa, mikä elementti tekee tietystä tuoksumuistosta juuri sen asian tuoksun. Elämä ilman tuoksuja olisi valjua. Minullakin on kestosuosikkiparfyymini, se on Lancômen Miracle. Mitään muuta tuoksua en ole aikuisiällä käyttänyt.

  7. Katja sanoo:

    Mulla tosi monet tuoksut aivastuttavat tai laukaisevat migreenin. Ihmeellistä kyllä, pidän Diorin Poisonista, joka on juurikin sellainen tosiraskas kasarituoksu.

    Miesten tuoksuista ihana on ainakin Kenzon Jungle, jossa tuoksuu kardemumma.

  8. Violet sanoo:

    Hilja: vanilja on kyllä yksi niistä joita en ole koskaan oikein sulattanut nenässäni. Mutta yhdistettynä salmiakkiin – se se voisikin olla jotakin!

    Miia: miksi vaihtaa jos se edelleen itseä miellyttää. Mulla vaihto on edessä vain jos edellinen/edelliset alkaa tympiä tai jokin uusi tuntee aivan väkipakolla elämään ja varastaa toisen paikan.

    Katja: muistan sinun kertoneen aikaisemmin että pidät ns; oudoista tuoksuista ja muistan kertoneeni omasta suutariliikkeen tuoksun ihailustani. Taisit jakaa sen.

    Sissi: ehkä se yksi ja ainut on sitten se Sinun.

    maijanmaja: tuon unisex-jutun tiesin, joo. En haluaisi että mieheni käyttÄisi samaa kuin minä mutta sen sijaan jollekin toiselle miehelle voisin kuvitella tuon oikein hyvin.
    TässÄ Hermes´n Jardin -sarjassa on uusi, oletko jo haistellut. Odotin siltä paljon (Jardin sur le toit) mutta hyi helkatti kun se on karmeaa.

    Margarita: valjua olisi. Siksi kai minäkin aiheesta niin usein kirjoitan.
    Pelkään koko ajan että joku kommentoi että tuoksut on kauheita, saa päänsÄrkyä ja vaikka mitä – ja minä haluan vain keskittyä nauttimaan siitä että pulloon saadaan joskus mahtumaan koko maailma ja sitÄ voi sitten pirskottaa ylleen. Eikö se muka ole ihmeellistä!

  9. Violet sanoo:

    Katja: no kappas, luin varmaan ajatukset! Kun kirjoitit tätä komenttia, kirjoitin omaani jossa kerroin pelkäävÄni että kohta puhutaan päänsärystä:-)

    Mutta hei, älähän ota huonolla, kamalaahan sen täytyy olla koska tuoksuja nyt vaan kaikkialla, näitä hajuvesituoksujakin.
    Ai että Poison? Mulla se on niitä juuri jotka aiheuttavat halua vaihtaa paikka bussissa:-)

  10. Merja sanoo:

    Jokunen päivä sitten olin leipomon tiskillä ja sisään astui mies, jonka tuoksu sai minut kääntämään pääni. Yhtäkkiä olin entisen miesystävän luona Töölössä. Tuijotin tuota miestä todella pitkään, koska hän itse asiassa muistutti entistä miesystävääni, pukeutuikin samalla tavalla tyylikkäästi, mutta oli kuitenkin 10 vuotta vanhempi. Mieleen tuli kaikenlaisia muistoja tuolta ajalta. Yhdistän sen tuoksun varmasti ikuisesti häneen.

  11. NiinaK sanoo:

    Hajuvesi pelastaa miltei minkälaisen päivän tahansa! Omat rakkaimmat tuoksut ovat Escadan raikas mikälie nimeltään (pullossa pieni punainen piste) sekä suoraan lapsuudesta Vitalis. Yksi tuoksu mitä olen jäänyt ikuisesti kaipaamaan on muinainen Lumenen spray-deodorantti jonka nimi oli muistaakseni lounatuuli tai jotain sen tapaista. Klorite missä tahansa vie minut aina lapsuuteen ja uimahalliin altaan reunalle raidallisessa uimapuvussa palelemaan. Tuoksumuistot ovat usein ne vahvimmat muistot.

  12. maijanmaja sanoo:

    Palasin vielä kertomaan, että joo sain reissumieheltäni tuliaisiksi sen uusimman. Hän pitää siitä kovasti ja täytyy sanoa, että se onkin selkeämmin molemmille sopiva tuoksu. Mä ihan tykkään siitä, lahjahevosen suuhun ei parane kauheasti kurkkiakaan, mutta eihän se Niilille vedä vertoja mitenkään. Tästä Sur de Toit’sta tulee sellainen suihkunraikas olo, mikä nyt ei tietenkään ole ihan se parfyymin tarkoitus.

  13. Merruli sanoo:

    Mammani on Oil of Ulay, vaikka tuota voidetta ei taida Suomesta enää edes saada, mutta lapsuudessa se oli aina mamman tuoksu.
    Raskaus ja etenkään imetysaikoina, kuten nyt, en pysty käyttämään hajusteita. Mutta normitilassa hajuvesi kuuluu minuun etenkin kodin ulkopuolella. Osa työasua on hajuvesi. On outo olo, jos aamun suihkaus jää väliin. Tähän asti tuoksut ovat vaihtuneet jokusen vuoden sykleissä, mutta ehkä vielä löydän sen ainoan oikean, josta tulee ”minä”.

  14. Mirva sanoo:

    Minua harmittaa kun en voi enää käyttää tuoksuja, talossa on astmaatikkoja. Minulle pullo on melkein yhtä tärkeä kuin sen sisältö, en voisi ostaa ihanan tuoksuista hajuvettä jos pullo olisi ihan kamala.

    Mutta onneksi mekin voidaan nauttia noista muista; mäntysuovan tuoksuiset matot ja tuulentuoksuiset pyykit ovat sitä kesän parasta. Ja Niveaa pitäisikin muistaa ostaa, kädet suorastaan huutaa sitä — se peltipurkki on siinä(kin) tuotteessa kyllä parasta. (Ehkä sittenkin piilevä esteetikko jostain täältä sisältä?)

  15. Violet sanoo:

    Merja; ymmärrän…koettu on. Muistatko sellaisen tuoksun kuin Kouros? Ottamatta kantaa siihen oliko se hyvää tai ei, siihen liittyy aina yksi henkilö.

    NiinaK; joo kiitti vaan kun sanoit uimahalli. Nyt on sitten mielessä minä 8-vee, sininen froteeuikkari, Pyynikin uimahalli Treella, sen kylmänkalseat kaakelikäytävät, uimakoulu…hrr…

    maijanmaja; nyt alan kyllä epäillä että olenko hiivatti haistellut jotakin muuta Jardin sur…-tuoksua koska en voi uskoa että noin eri tavalla voi sitä kuvailla! Kun minusta se oli ihan kauhean makea ja äitelä…menen tarkistamaan mitä olen haistellut;-)

    Merruli; tuota voidetta on edelleen olemassa, sen nimi ainakin täällä on ihan aavistuksen eri mutta se on sama tuote. Muistan täydelleen sen tuoksun!
    Joillakin ihmisillä on kesää ja talvea varten eri tuoksut, juhlaa ja arkea. En oikein tunne sitä omakseni.

    Mirva; mulla todettiin astma hiukan yli parikymppisenä ja olin lääkityksellä kymmenisen vuotta. Sitten sitä vain ei enää tarvittu. Niin voi onneksi käydä. Onneksi astmani ei estänyt mua käyttämästä tuoksuja!
    Nivea on minusta oikeasti hyvä tuote. Siis se ”vanha”, sininen. Nyt on jotain muitakin, moniakin, mutten tykkää.

  16. Lempi Sveitsistä sanoo:

    Minä tykkään vanhanaikaisista, selkeistä tuoksuista. Tyyliin iiris tai ruusu tai sitrus. Vaikkakaan en tuosta ruususta just tykkääkään, iiriksestä kovastikin ja sitruksesta.Guerlainin ”klassikko”sarjassa ainakin on sellaisia. Vähän turhan tyyriitä ovat.

    Ei-tunkkaisista maustetuoksuista pidän myös. Kaneli, kardemumma, inkivääri. Ja kesällä noista. Talvella taas vetoaa enempi kukaiset. Vaikkei mulla mitään erillisiä talvi/kesätuoksuja varsinaisesti ole.

    Mutta kaikista ihanin tuoksu minulle on kuivan mäntymetsän tuoksu. Kun on ollut kuivaa ja kuumaa monta viikkoa. Ja kävelee semmoisen läpi jonnekin uimaan.

    Ja mesimarjat. Niitä en ole haistanut vuosiin. Ehkä vuosikymmeniin. Niitä kasvoi mummolan pellonpientareilla, silloin kun kylällä vielä viljeltiin. Ei kasva enää.

  17. Violet sanoo:

    Lempi: Guerlain on ottanut Shalimar Parfum Initial -tuoksun mainoksesssa käyttöön Gainsbourgin Les initials BB -biisin (jossa hän siis laulaa BB;lle, BB:stä mm. että ”hänellä ei ollut päällään kuin pari tippaa Guerlainia hiuksissaan”…)

    Nuo tuoksut joita ei saa pulloon…mesimarjat, mäntymetsän, merenranta ja suolainen tuuli. Ehkä on hyvä että ne jäävätkin vangitsematta.

  18. maijanmaja sanoo:

    No nyt tiedän. Tai veikkaan, että olet haistellut Jardin en mediterranee’ta…

  19. Voisin istua tässä loppupäivän jaarittelemassa tuoksuihin ja tinkimättömyyteen ja omintaitseään oleviin juttuihin liittyvistä asoista mutta minun on juostava junaan!

    Mutta tuoksuista sen verran, että ne ovat ihaniakatalia. Olen niitä, joille tuoksu jää hetkistä voimakkaampina mieleen ja niinpä saatan mennä ihan tolaltani kun jostain leijuu menneen hetken muisto. Olen lähtenyt jopa kävelemään tuoksun perässä, ihan vain pitkittääkseni hetkeksi ohileijailevaa sydäntäriipaisevaa muistoa. HUH!

  20. serenissima sanoo:

    kun lapseni meni ekaa kertaa keski-Euroopassa tarhaan, pyysivät hoitajat tuomaan mukaan minun paitani, jota olin käyttänyt yhden yön, ja se laitettiin lapsen tyynyn viereen päiväunille mukaan ja jätettiin tarhaan pitkäksi aikaa. Kuulemma äidin tuoksusta tulee lapselle turvallinen olo. Aloin silloin miettiä tuoksujen vaikutusta, ne kun ovat näkymättömiä mutta vaikuttavia. Joskus kun haistan saman parfyymin, jota äitini käytti lapsena ollessani, tulee ihan erityinen, mukavakin, olo.

    kaunis tuo laittamasi videoklippi, vaikka ihastuttava malli vähän turhan paljon ”kiehnääkin” siinä :)

  21. Violet sanoo:

    maijanmaja; voi olla, pakkohan se on mennä tarkistamaan. Kuinka vaan, mikään niistä muista ei ole minulle mieluisa. Vain Jardin sur le Nil.

    eilentänäänhuomenna; harmi tuo juna. Jaarittelu on niin paljon kivampaa.
    Totta kai tuoksujen perässä kävellään. Siksi niitä käytetäänkin!

    serenissima: tuttua juttua. Maternelleen pantiin mukaan päiväunipaita.
    Kiehnäähän se, muttei sentään niin paljon kuin tässä toisessa versiossa;-)

  22. Maare sanoo:

    Olipa ajankohtainen aihe, kestosuosikki Sur le Nil on JUURI vaihtumassa mulla kesätuoksuun, Lancomen Poêmeen! Yllättävä valinta, ei edes uusi tuoksu, mutta se vain nappasi…on makea mutta siinä on erikoinen kirpeä kukkaisvivahde. Oletko Kati kokeillut? Ja onko kuvan toinen tuoksusi Chanelin Chance? Mulla on se myös :)

    Hermes´n Jardin-sarjaa ei taida saada Suomesta vieläkään? Lapset saattaa jäädä kyllä ilman JÄLKIruokaa tuoksun tähden, sen sanon kuitenkin :)

  23. Violet sanoo:

    Maare: Poême on tuttu, kyllä vaan! Sain J:ltä lahjaksi muistaakseni vuonna 1996;-) Tykkäsin siitä, mutta vain sen pullon verran. Tai miten sen sanoisin…se ei tunnu omalta.
    Ja on, tuo on Chanelin Chance eau fraiche, siis nimenomaan se, ei se tavallinen tai eau tendre.

    Mitä jälkiruuasta. Hyvältä tuoksuva ja sen myötä tyytyväinen äiti on niin paljon tärkeämpi.

  24. andyn isosisko sanoo:

    Mulla on älYttömän huono hajuaisti, siksi ehkä luen mielelläni hajujuttuja. Ja juttelen. Ja kuuntelen. Kompensoin muilla aisteilla. Huonosta hajuaistista on käsittääkseni jotain hyötyäkin, ei haittaa vaikka kahvipannu on seissyt kuumalla levyllä puoli päivää, voi syödä gourmet-ruokaa flunssaisena (mies rutisee jo puolen tunnin flunssan jälkeen, että ruoka ei maistu). Kyllä minä jotain haistankin, esim. eetterin haju on hyvä. Jos pitäisi alkaa väärinkäyttäjäksi, voisin impata eetteriä.

  25. Violet sanoo:

    andyn isosisko; ehdottomasti tuosta voi olla hyötyä vaikkei mua nytkään haittaa monet asiat joista toiset sanoo ”yäktäällähaisee”.
    Eetteri voisi olla hyvä niin. Miksei lennokkiliimakin.

  26. Maare sanoo:

    Poême on siis klassikko! Jasmiini on siinä se joka hieman häiritsee mutta ei onneksi ole pohjatuoksu, ainakaan mun iholla.
    Ja eau fraiche Chancessa mullakin, luonnollisesti :)

  27. Katja sanoo:

    Eilen juhlistettiin ja olisi oikeastaan tehnyt mieli laittaa hajuvettä, sitten se unohtui ja ehkä parempi koska ravintolassa on harmi jos poison peittää poissonin :)

  28. Violet sanoo:

    Maare: luonnollisesti:-)

    Katja: oikein hyvâ huomio tuo. Kyllä syödessä on kiva nauttia aromi kerrallaan.

  29. MaaMaa sanoo:

    Kyllä tuoksut tuo muistoja ja hajuaisti on joka asiassa mukana, ihan huomaamattakin. Hajuvesisuosikkini on Guccin Envy Me ja Cacharellin Scarlet, myös vanha kunnon Cliniquen Happy Hart on ihana (veljeni kuuli kerran väärin, että haluan tax freestä Happy Fart -tuoksua … Voi juma että naurettiin, ja nykyään tuo tuoksu tuo sitten sen naururymäkän mieleeni aina). Tuoksuista suurin aarteeni on äidin huivi, joka mulla tarkasti tallessa. Välillä otan eaiin, painan naaman siihen ja hengitän äitiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s