Le Ballon Rouge

Sunnuntain elokuvaksi ehdotan Le Ballon Rouge vuodelta 1956. (neljässä osassa)
Se on pieni, kaunis elokuva joka sopii päiviin jolloin tihuttaa ja kaipaa Pariisiin.
Ei haittaa ellei osaa ranskaa. Elokuvassa puhutaan hyvin vähän ja kärryillä pysyy ilman sanojakin.

Advertisements

10 comments on “Le Ballon Rouge

  1. Liivia sanoo:

    Tuo niin HIENO elokuva, sopii mihin tahansa päivään, paitsi kiireiseen. Valitsin sen elokuvakerhon ohjelmistoon, kun kerran pidin sellaista Lahdessa vuonna -90 ja muutamana muuna vuonna toisaalla.

  2. Luulin, että on sattumaa, mutta ei kuulemma olekaan: Le voyage du ballon rouge, vuodelta 2007, on jonkinlainen kunnianosoitus Le ballon rougelle. Sen olen nähnyt, tietämättä mitään toisesta. Katson illalla, hauska juttu. Le voyage du ballon rouge on kärkipäässä oman ns. näennäisesti juonettomien art house -elokuvien listalla. (Kärkipäässä on myös mm. La ciénaga, Alamar ja 35 rhums. L’heure d’été tulee pian tänne teattereihin, sitä odotan kanssa.)

  3. Violet sanoo:

    Liivia; minustakin. Ja ei, kiireeseen ei sovi. Musta on kiehtovaa miten tarkkaaan (useimmat) lapsetkin tykkäävät sitä seurata. Siinä on jotakin maagista ja ehkä siksikin, kun on se poika.

    b. viuluntarkastaja; näin olen ymmärtänyt että on kunnianosoitus.
    Tutustun kärkipään elokuviisi, en tunne kaikkia.

  4. Anne sanoo:

    Oi kiitos vinkistä! Ei ole sinulta ensimmäinen josta ilostun!
    Ja Pariisiin kaipaan vaikka olin siellä vasta 3 viikkoa sitten….
    joka kerran löydän uuden ja erilaisen Pariisin…

  5. NiinaK sanoo:

    Katselin elokuvan ensimmäistä pätkää kun tytär tuli selän taakse seisomaan ja henkäisi korvaan nasumaisella äänellä Piilomaja.. Mä luulen, että huomenna kun olen töissä ja tyttö yksin kotona meillä katsotaan Le ballon rouge’a toisessa polvessa.. ihana elokuva. :)

  6. Violet sanoo:

    Anne; kiva kuulla!
    Kyllä sinne kaipaa kai aina jos on kerran tykästynyt. Tai ei välttämättä edes suorastaan kaipaa sitä kaupunkia (tai mikä tekee kaupungin – talot, ihmiset, asiat…) vaan myös sitä mitä se tekee ihmiselle, sitä millainen on itse siellä.

    NiinaK; elokuvassa on minusta aivan loputtomiin kaikkea pientä kivaa huomattavaa. Pidän sen tahdista ja äänistä ja väreistäkin.

  7. maria.hyle sanoo:

    Tämä on ihana ja muistan kun pienenä näin sen ensimmäisen kerran-kiitos♥

  8. Maare sanoo:

    Voi ihana, olin unohtanut tämän hienouden! Teki suuren vaikutuksen kun näin ensi kertaa joskus vuonna 77.

  9. Anne sanoo:

    Just niin oikein hyvin sanottu kun kirjoitat että ….”Kyllä sinne kaipaa kai aina jos on kerran tykästynyt. Tai ei välttämättä edes suorastaan kaipaa sitä kaupunkia (tai mikä tekee kaupungin – talot, ihmiset, asiat…) vaan myös sitä mitä se tekee ihmiselle, sitä millainen on itse siellä.”…tuo sulkujen jälkeen viimeinen osuus kirjoituksessasi juuri
    on kuin olisit selvännäkijä…….
    minä herään kuin henkiin uusissa paikoissa tai paikoissa, kaupungeissa joista tykkään
    ja Pariisi on sellainen ja on niitä muitakin mutta nyt jotenkin eniten Pariisi.

  10. […] aamupalaksi (ja minulle lounaaksi…). Ranskalaisfiiliksissä muistin yhtäkkiä myös Piilomajassakin linkatun Le Ballon Rouge -leffan, sekin sopi tämän päivän tunnelmaan […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s