Ulkosuomalainen huokaa






Myönnän sen kyllä: vaikken ole juhannusta mitenkään viettänytkään sitten vuoden 1996 jälkeen ei se koskaan ole mennyt huomiotta ohi. Aistin sen tulon vanhasta muistista, tulee tarve kysellä miten ystävät ja suku sitä tällä kertaa juhlii, alan katsella iltapäivälehtien juttuja ruuhkista ja myöhemmin hukkuneista. Yksinkertaisesti sanottuna tulee hiukan tunne että jossakin on jotakin mistä minä jään paitsi (vaikka tiedän että jos asuisin Suomessa saattaisin suhtautua juhannukseen tyyliin ”ja minähän en aio mitään erityistä tehdä”.)

Kun tarkemmin analysoin tunteitani (sillä siihen se aina menee!) huomaan ettei se ole juhannus mistä tunnen jääväni paitsi. Se on kesämökkielämä. Se on luonto ja se tietynlainen karuus. Tuntuu yhtäkkiä tolkkuttomalta vääryydeltä etten voi istua saunassa veden äärellä vaikka yhdeksältä aamulla jos huvittaa, etten saa pestä perunoita laiturilla, etten voi syödä mustikoita suoraan maasta, ihan siitä vierestä.

Juuri nyt tuntuisi kovin tärkeältä saada hakea ruokatarpeita maakuopasta, sytyttää grilli tai nuotio kepulikonstein, valvoa tulta, pitää sitä päivän tärkeimpänä tehtävänä heti saunanpesän vahtimisen jälkeen. Sitten laittaisi kesän ainoan grillimakkaran tikkuun, mahdollisesti suorastaan itsetekemäänsä karahkaan joka edustaisi aika paljon muutakin kuin sitä mitä se oikeasti on, söisi sen makkaransa ja sen kanssa olisi Turun vihreää sinappia eikä sitten muuta, olutta ehkä, seuraavana päivänä söisi sen kesän toisen ainoan makkaran ja sitten kolmannen ja niin edelleen, ja noin soljuisivat päivät vähän kuin veteen tuupattu lasikuituvene joka vaappuu tottumattoman soutajan otteista.

Eikä se olisi pelkkää syömistä, ei suinkaan, vaan astioidenpesukin olisi yhtä juhlaa, pienessä muovipaljussa jossakin kiven päällä. Sitten voisi taas vain istua, katsella muita, niitä lapsia ja aikuisia siinä ympärillä, kuunnella niiden juttuja ja osallistua sopivaksi katsomallaan tavalla ja hetkellä, välillä ottaisi lehden vuodelta 1985 ja menisi sen kanssa huusiin tai päiväunille, vetäytyisi ehkä muistikirjansa kanssa pusikkoon tai vintille jos sellainen olisi. Tulisi taas seuroihin kun se itselle sopisi.

Ja olisi myös paljon ”mitämäätekisin” -kysymyksiä mutta ne vaimenisivat sitä mukaan kun kysyjät itse keksisivät ratkaisun, olisi kiireellä rantaansoutamista sateen alta, olisi rätisevää radiota ja hiirenkorville selattuja laulukirjoja, epävireinen kitarakin jos hyvin sattuisi ja olisi kolme korttipakkaa joista kaikista puuttuisi pari korttia. Hyttyssavujen tuoksu ja itsetehty vihta, uimapuku joka ei ehdi koskaan kuivua käyttökertojen välillä, hyttysten ininä ennen nukahtamista, yöllinen reissu vessaan ja liukastus polulla.

Ulkosuomalainen päättää vahvasti idealisoituneen kirjoituksensa ja huokaa hiljaa. (Kuvat viime kesältä eräältä mökiltä.)

Advertisements

29 comments on “Ulkosuomalainen huokaa

  1. Helinä sanoo:

    Kiitos hienosta kirjoituksesta. Viritti minut täysillä perinteiseen mökkijuhannukseen makkaroineen ja saunoineen. Hyvää Juhannusta!

  2. Anioni sanoo:

    Just tämmöstä juhannus on, samanlaiset muistot on minullakin vuosien takaa mökkijusseista. Ja kirjoituksesi vyörytti nostalgiaryöpyn :) Myönnän, että kaipaan samoja juttuja nykyään, kun meillä on ollut jo aika monena vuonna Särkänniemi-juhannus. Siitäkin on tullut oma perinteensä; muutama ystäväperhe ja paljon lapsia. Kaikilla kavereita ja hurja meno. Tänä vuonna päätin, että ensi vuoden juhannukseksi keksin jotain ihan muuta!

  3. Katja sanoo:

    Me vietämme jo ties monettako vuotta kaupungissa, purosta löylyvesi, muuten ihan urbaanisti. Kivenpyörittäjän kylän olemme muutaman kerran katsoneet juhannuksena dvd:nä, siinä on ollut riittämiin nostalgiaa. :D (Lienemme ihan outoja!) Mutta ymmärrän kyllä nuo tunnelmat ja kaihon siihen johonkin, mitä juhannus voisi parhaimmillaan koto-Suomessa olla. Juhannusterveisiä täältä kaupungin laidalta!

  4. Violet sanoo:

    Helinä; kiitos itsellesi, viettäkää hyvin.

    Anioni; perinteet muuttuvat monella mutta onneksi joskus voi tehdä niihinkin poikkeuksen.

    Katja; Kuten tuossa kirjoitinkin en oikeastaan kaihoa juhannusta mökillä vaan ylipätään sitä että voisi mennä mökille – joskus. Sitten vielä se että tämä kaikki on totta vie aikamoista idealisoimista: muistan kyllä ja tiedän että mökilläolo – oli juhannus tai ei – voi olla ja aika usein onkin myös paljon muuta kuin tuota;-)
    Jotenkin mää suhtaudun tähän omaan ”kaipaukseeni” aikamoisella ironialla, mutta on se niinkin että kun joku asia käy äärettömän harvaksi niin se saa omituisen gloorian ympärilleen.

  5. jaana sanoo:

    Täytyy myöntää, että juhannus herättää niin paljon latautuneita mielikuvia, että niitä on vaikea ohittaa. Itse esimerkiksi en niin piittaa mökillä olosta, mutta juhannuksena vetää vähän haikeaksi. Sama kun tango alkaa soida juhannusyönä radio Suomesta, tulee tunne, että pitäisi päästä lavalle vaikken osaa tanssiakaan.
    Kaikesta huolimatta Violet, hyvää jussia!

  6. thatlight sanoo:

    Huokaus. Komppaan sanasta sanaan. Mukavaa mittumaaria, Kati, kaikesta huolimatta! Onni on kultaiset muistot.

  7. Jonna sanoo:

    Vaan tuota se on! Oli ulkosuomalainen tai ei. Juhannusiloa kuitenkin.

  8. Sissi sanoo:

    Onneksi juhannus tulee edes näin, kiitos siitä!

  9. maria.hyle sanoo:

    Hyvää juhannusta ♥
    Ja kiitos tämä oli aivan ihana juhann”julistus”
    halit
    maria

  10. maria.hyle sanoo:

    Mihin kirjaimet taas katosivat-
    Juhannusjulistus ♥ tietenkin

  11. Laura Proust sanoo:

    Sisäsuomalainen huokaa perään että niin, olisipa tosiaan tuota! Kunpa mökit (tai no, eniten yksi joka lähinnä kuuluu elämääni jos jokin) eivät jossain kohtaa vuoden 1996 jälkeen olisi muuttuneet kesäkodeiksi, kunpa ei tulisi vettä, olisi puusauna eikä tarvitsisi KOSKAAN kuunnella lehtipuhaltajaa/painepesuria/mönkijää/jotain muuta hemmetin hilavitkutinta! Nostalgiaa sekin.

  12. eve sanoo:

    Asteita 13, taivaan täydeltä tosi kastelevaa vettä ja myrskyrintama lähestymässä. Ah, tätä auvoa! :D

    Hyvää juhannusta! :)

  13. minjo sanoo:

    Niinpä. Aika kaikenkattava kuvaus. Olen kaikesta samaa mieltä aina jonkin aikaa ja varsinkin kaukaa käsin, mutta mulla tuohon mökkijuttuun oikeasti paikanpäällä ollessa liittyy se, että jossakin vaiheessa alkaa kyllästyttää ihan kamalasti, sitten kun nuo kaikki vaihtoehdot on jo kokeiltu kertaalleen ja jäljelle on jäänyt se loppumaton rauha ja hyttyset ja jääkaapissa on kaikkea, muttei mitäân mitä tekisi oikeasti mieli ja alkaa sataa ja mökki täyttyy kosteudesta, kun ulkovaatteet ja pyyhkeet ovat kuivamassa sisällä sateelta turvassa. En taida olla ihan perusmökkeilijä, kun en jaksa sitä lajia ihan loputtomasti. Mulle ehkä sopisi kakkosasunto vaikka Roomassa tai Pariisissa paremmin. Luulen, etten ikinä tylsistyisi. Mutta hyvää juhannusta! ;D

  14. Heli sanoo:

    Tuopa oli idyllinen juhannus todella. Mutta turhan usein tätä suomalaista juhannusta hallitsee Kuningas Alkoholi ja siitä johtuen kaikkea muuta kuin mukavat jutut.. No, nyt on ainakin hyvin perinteinen sää tulossa, vettä ja viileää. Ehkei ihan niin moni huku, kun on niin kylmä uhkarohkeilla järvellä. Minä taidan olla ihan vaan kotona.

  15. Pariisin Margarita sanoo:

    Huoh, minäkin huokaan täältä Pariisin kupeesta. Tänään sattui aivan uskomaton juttu. Pieni kyttyräselkäinen setä soitti RER-junassa haitariaan, ensin niitä normaaleja junasoittajain lirutuksia ja sitten yhtäkkiä Olavi Virran Metsäkukkia. Annoin sedälle kaksi euroa, mutten ihmetykseltäni tajunnut kysyä, mistä setä tuon kappaleen oli oppinut. Se oli minun pieni juhannukseni jossain Nanterren ja Rueil Malmaisonin välissä.

  16. Violet sanoo:

    jaana; jotakin tuttua tuossa ”pitää päästä lavalle vaikkei osaa tanssiakaan”. Kivasti sanottu.

    Reeta/That light: tuttua varmasti sinullekin…

    Jonna; oli ulkosuomalainen tai ei, niin varmaan.

    Sissi; täten juhannus on tarjoiltu teille, olkaa hyvä;-)!

    Maria; radiossa voisi julistaa juhannusrauhan kuten joulunakin joulurauhan.\

    Laura: ouh, eih. Onneksi minulla ei tuollaisesta ole mitään kokemusta. Ylipäätään mökeistähyvin vähän kokemusta mutta mieluiten nautiskelen niistä mahdollisimman vähin maustein.

    eve; juu, mahtuu siihen mökkeilyyn aina sitä auvoakin, muistan kyllä;-) Tosin se reissu (kaksi yötä) jolta kuvani ovat oli täysin ”auvoton” tässä mielessä.

    minjo; edellinen mökkeilyni oli viime kesänä kaksi yötä, eipä ehdi kyllästyä! Sitä edellistä kertaa en edes muista. Mulle se kaikki on niin harvinaista että nautin kyllä – ja tiedän että kyllästyisin jos olisi tuota mitä kuvailet.

    Heli: no en oikeastaan juhannuksesta (vain) tuossa kirjoittanut…maallaolosta kesällä lähinnä. Niin ja sillain vahvasti idealisoituna kuten mainitsinkin.
    Alkoholi voi kuulua mökkielämään niin monella eri asteikolla. Ei siitä onneksi läheskään aina harmia ole.

    Pariisin Margarita; Juhannus jossain Nanterrren ja Rueil Malmaisonin välillä….runolllista.

  17. tea sanoo:

    Tiedän NIIN tunteen… vaikka asun turkoosin Välimeren rannalla, enkä osaa enää Suomessa uidakaan, niin juhannusyö Suomessa on PARASTA!

  18. Aura sanoo:

    Ihana idylli kaikkine suomalaisine yksityiskohtineen. Voisi melkein suomalaisuuden kiteyttää tuohon. Että tietää mistä tuossa on kysymys. Että lukiessa tulee tunne ”just noin, niin tuttua”. :)

  19. Violet sanoo:

    tea; kiitos kommentista, ihan eka taisi olla blogiini. Kävin vastavierailulla!

    Aura; Tuo on tärkeä kohta: että tietää mistä tuossa on kysymys (vaikkei itse tykkäisikään tuosta kaikesta.)
    En ole koskaan yrittänyt ”selittää suomalaisuutta auki” miehelleni vaan antanut hänen rauhassa havainnoida, kokeilla, kokea. On paljon juttuja jotka näyttävät vetoavan häneen kovin.
    Viime kesänäkin istui yksin hissukseen saunassa (tuolla mistä kuvat) yhden iltapäivän, oli oikein suomalaistyyliseen tapaan mietteliään näköinen, olutpullo kourassa, välillä kävi kastamassa järvessä ja meni parantamaan maailmaa vielä lisää itsekseen;-)

  20. Riikka sanoo:

    Tollastahan se on, mökillä. Jos sellainen olisi:/ Tuli niin omat lapsuuden mökkikesät tästä kirjoituksestasi mieleen (olet tainnut ennenkin nostalgisoida aiheesta täällä). Eli ei me kaikki Suomessa asuvatkaan valitettavasti päästä osaksi tuota mökkielämää. Tosin metsään pääsee kaikki.

  21. MaaMaa sanoo:

    Mökille on todella ikävä! Veljeni eilen, juhannusaattona, soitti idyllisestä illasta: peilityyni meri, ilta-aurinko, päivä oltu veneillä, juuri saunottu ja uitu, kokkoa sytytellään ja syödään krillimakkaraa…
    Puhelun jälkeen jatkoin mielikuvituksessa, haistoin kokon, kuulin sen rasahdukset ja tunsin lämmön. Vastarannalta kantautui haitarimusiikkia ja hiljaista puheensorinaa. Liiskasin hyttysen otsaan, käännyin kannoillani ja menin avoseinäiseen huvimajaan hyttyskierukan ja kynttilän ääreen istumaan ja vain olemaan. Hiljaa. Viela ennen nukkumaan menoa luin pikkumökin hiljaisessa hämärässä viileäsivuista hieman pehmennyttä ValittuaPalaa vuosikymmenien takaa.

  22. maria sanoo:

    Me mennään Myyrysniemeen niinku viime kesänäkin ja siel pannaan onki veteen, sää istut saunassa ja katsot Nässyyn, P ja O valittaa kun ei oo tekemistä ja sää rillaat sen ekan ja tokan ja komannen ainoon tän kesän makkaran!!Ja yällä sää laulat mun kans laiturilla Murheellisten laulujen maan ja Pikku Enkelin!!

  23. maria sanoo:

    ps.vastarannalta laulettiin just Kesäpäivä Kangasalla…..

  24. maria sanoo:

    Niin ja sit vielä >Merisää : Bogasär 0, kaksikymmentä,utua, Kotka-Rankki viisi, neljäkymmentä,selkeää,Utö,kuusitoista,sumuista,neljätoista ym ym. Mikä muu toisi enemmän mieleen mökkiaikoja kuin MERISÄÄ ?

  25. Violet sanoo:

    Maria; Kaikki muu käy mutta Pikku enkeli voi jäädä vetämättä! Jo ihan naapureiden takia;-)
    Onko muka vastarantoja joilta ei laulettaisi juuri tuota, sehän kuuluu. Niin ja merisää on mustakin kivaa kuunnella. Ei sen niin nuukaa vaikka merelle olis satoja kilometrejä. On siinä tunnelmaa kummiskin.
    Kansan radio on yksi sunnuntaiklassikko mistä mulla tulee aina Punkalaidun mielee.

  26. Suvi sanoo:

    Vietettiin taas melkein kuvaamasi juhannus seuraavin poikkeuksin: ei omisteta kitaraa, tiskaajan muovipalju on nykyisin sisällä (mutta vesi toki kannetaan sisään ja ulos ja perunat pestään ulkona :), sinappi on Auran sinappia eikä vihtaa ole, koska kukaan ei jaksa siivota niitä lehtiä lauteitten alta. Eikä kukaan koskaan käytä uimapukua… ja koska korttipakkoja on varmaan kaksikymmentä, löytyy aina yksi kokonainenkin (ja juu, kyllä pelattiin aamuyöhön saakka kokon jälkeen) Mut muuten oli kuin meidän juhannusta olisit kuvannut.

  27. Violet sanoo:

    Suvi: kitarattomuus saattaa olla ihan plussaa vaan, ainakin jos soittaa sitä yhtä ”hyvin” mutta silti yhtä innolla kuin minä.
    Perunat nyt vaan on saatava pestä ulkona, siinon hohtoa!
    Ja mikä siinä muuten on että kortit katoaa pakoista?

  28. Pilviharso sanoo:

    Omaa mökkiä ei ole, mutta vastaavanlaisina haahuiluhetkinä muistelen ympärilläni näkyviä ja kuuluvia mökkirealiteetteja: Toiset haluaa olla työleirillä, toiset laiskotella – varma keino saada aikaiseksi sukuriitoja. Ja sitten pienimuotoisempaa, että miten kukakin paikat jättää tai siivoaa tai lapset kasvattaa. Ne, kenellä on sääntöjä, stressaantuvat niistä keillä sääntöjä ei ole ja päinvastoin.

    Ellei olisi sitten se ihan oma mökki (ei suvun), mutta siitäkin olisi jonkinlainen huoli, kun ei ole paikalla. Kunnostaakin pitäisi oman asunnon lisäksi. Ehkä tarpeeksi rönttöstä mökkiä ei ryöstetä, mutta nykyään roismot löytävät perille jos vaikka minne.

    Näillä selityksillä pärjään oikein hyvin omassa maalaiskolossamme. Järveä – ei sinileväistä – on välillä ikävä…

  29. Niina sanoo:

    On kyllä ihana juttu ! Juuri tuotahan on Juhannus ! Tuli ikävä edesmenneen pappani haitarin soittoa ja Metsäkukkia
    :o(

    Tänä kesänä emme olleet Juhannuksena kenenkään mökkivieraana kuten emme edellisenäkään (2010 kotona ja nyt ystävien luona Kotkassa). Mutta sitä ennen -kaikki IHAN KAIKKI Jussit mökillä, saunasta uimaan (yleensä ihan helvatan kylmää vettä !) , grillimakkaraa ja olutta, veneilyä, kavereita ja sairaasti itikoita. Ikinä en nuorempana sinne halunnut nyt vaan joku vetää … semmost se. Ens vuonna on pakko päästä MÖKILLE.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s