Niitä hetkiä





Viikonlopusta ennustettiin todella kuumaa eikä mennyt pieleen. Hoidimme ruokaostokset jo eilisiltana jotta kerrankin voisi olla lauantain kuten haluaa, tai ainakin ilman sitä yhtä velvollisuutta. Ylipäätään haemme nyt asioita jotka helpottavat arkea. Niitä ihan pieniä mutta niitä joilla on suuri vaikutus vähän kaikkeen.

Leikkasimme kukat, puskat ja mitä tuolla nyt on jonkunlaiseen syyskuntoon. Teimme omasta basilikasta peston ja söimme sitä risoton kanssa. Huomasimme että naapuritalon pihaan kannettiin puutarhakalusteet takaisin pitkän tauon jälkeen. Vastapäisessä talossa jatkuvat korjaushommelit katolla ja työmiesten radiossa soi tämä kappale. (Saan siitä kylmänväreet kerta toisensa jälkeen. Aika saavutus ottaen huomioon että hyväksyn hyvin pitkin hampain mitään uutta kuunneltavakseni).

On ilta, hiukan yli kymmenen nyt. Kaikki mahdolliset ikkunat ja ovet ovat auki. Ulkoa tulee grillin tuoksu, sikarin savun jostakin. Kuuluu ihmisten rupattelua, joku soittaa kitaraa. Ihmiset tuntuvat imevän itseensä nyt kaiken mitä annetaan. Huomenna kai sataa ja se oli ehkä sitten siinä. Mutta nyt sytytellään kynttilöitä, kuunnellaan illan viimeiset ylilentävät koneet ja ripustetaan päivän neljäs pesukoneellinen ulos kuivumaan.

Tämä on niitä hetkiä jolloin rakastan tätä kaupunkia.

Mainokset

5 comments on “Niitä hetkiä

  1. Karusellissa sanoo:

    Voih, melkein tunnen tuon kuvailemasi helteen ja sen ihanan hellepäivän illan kun kaikki räppänät ovat auki ja ihmisten äänet ja astioiden kilahdukst ja tuoksut tulevat sisälle ja mielessä on mukava raukeus helteisen päivän jälkeen. Kaipaan jo sitä – täällä on jo niin syksyä ilmassa.

    Kuvissa on ilmiselvä lauantai-fiilis – viikon paras päivä, kun viikonloppu on vasta alussa. Tykkään kuvista.

    Hyvää viikonlopun jatkoa! Ja pestoa!

  2. Mirva sanoo:

    Mulla on sama juttu tuon Adelen biisin kanssa. Yleensäkin kuuntelen tai hyväksyn kuultavaksi hyvin vähän mitään popahtavaa, mutta tämä biisi oli poikkeus heti kun kuulin sen radiosta, siinä on jotain tosi voimakasta ja vangitsevaa. En tiedä miksi, mutta kylmät väreet todella kulkevat kappaletta kuunnellessa.

    Upea kuvaus kaupungista, voi aivan aistia kuumuuden ja ihmisten elämän lämmön, ja toivoisi olevansa siellä.

  3. maijanmaja sanoo:

    Kylmät väreet menee täälläkin ihan vaan kuvailusi perusteella… Täällä on jo syksy ja kovasti tykkään siitä, mutta silti on jo ikävä kesääkin. Lämpimiä iltoja. Tulisipa lämmin ja kuiva syksy.
    Adelen kuuntelen jossain vaiheessa. Uusi biisi mullekin.

  4. Violet sanoo:

    Karusellissa: kyllä se vaan niin on että viihdyn kaupungissa. Toisalta olen sopeutuvainen joten ehkä muuallakin voisi..mutten kaipaa muualle ainakaan toistaiseksi.

    Mirva: joo, yllätin itseni jtenkin kun huomasin että tykkään kovasti tuosta kappaleesta. Upea ääni ja tyyppi on jotenkin…Ei mikään lälly nössö.

    maijanmaja: kuiva ja lämmin syksy on toiveissa mutta saattaa ainakin täällä jäädä toiveeksi. Tai riippuu tietysti siitä mistä lasketaan syksyn alkavan ja noin:-)
    Joko kuuntelit Adelen?

  5. Petra sanoo:

    Arvasin, että kyseessä on tuo kappale. Tai ajattelin, että se on varmaan se, koska soi omassa päässänikin kovin vaikuttavasti. Hurja biisi. Hieno.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s