Suoritan huivin



Olen alkanut kutoa huivia itselleni. Kesällä ajattelin: sitten kun työt alkavat en voi tehdä enää mitään muuta. Kaikki aikani menee siihen kun olen töissä tai tulossa sieltä tai menossa sinne, tai ainakin tulen olemaan niin väsynyt ja kiireinen etten sen vuoksi voi.

Onneksi olin väärässä. Sitäpaitsi: huivin kutominen on asioita joihin nyt vaan otetaan aika vaikka kaivonpohjasta eikä se tunnu tippaakaan uhrautumiselta tai suorittamiselta. (Olen lukenut ettei nykyään saisi suorittaa mitään. Että pitäisi olla tarkkana ettei alkaisi sitäkään suorittaa ei-suorittamista. Voi hevon peppu.)

Mainokset

5 comments on “Suoritan huivin

  1. Pilvitarha sanoo:

    Huivista on tulossa kaunis! Samaa minäkin oletin kun aloitin työt, että mitään en sitten ehdi. No ehdin tietysti, vähemmän kuin ennen mutta kuitenkin.

    Ja suorittaminen, voihan kettu tosiaan. Kuukauden olen yrittänyt suorittaa sellaista päivää jona en tekisi mitään, olisin vaan sohvalla pyjamassa ja tuijottaisin telkkarista kaikkea mukavaa. Ei ole onnistunut kun on ollut aina jotain velvollisuudesta tehtävää ja aika usein jotain kivaa on juolahtanut mieleen ja sitten on tullut tehtyä sitä. Ja sitten, vaikka on saanut aikaan jotain kivaa, on tullut stressi siitä että taas suoritin sen laiskottelun ihan väärin. Suoritan suorittamatta olemista ja siinäkin olen ihan huono.

    (Sitäpaitsi telkkarista ei millään tule mitään mukavaa silloin kun yritän sitä katsella, aika usein satun olemaan telkkarituulella silloin kun tulee raveja, ja ravit ne on vähiten kiinnostava asia mitä telkkarista voi nähdä.)

  2. Merruli sanoo:

    Onneksi sille kaikkein omimmalle, akkuja lataavalle suorittamiselle aina jostain ajan pystyy onkimaan. Yllättävän moni kait kokee käsitöillä rentoutuvat ihmiset suorittajiksi, vaikka ainakin itseäni neulominen ja muu puuhastelu yleensä rentouttaa ja se on itsekästä aikaa. Neuleahneus ja projektiahneus ovat harrastuksen kääntöpuoli.

  3. aurinko ja kuu sanoo:

    Nuo suuntaumukset, kute -ei suorittaminen, menevät joskus ihan överiksi… Ihana tulee. Minä ajattelin suorittaa myös yhden huivin loppuun ja sitten suoritan kämmekkäät. Omellakkin tekisi mieli pitkästä aikaa… ehkä suoritan sitä viikonloppuna.

  4. Nimetön sanoo:

    Kutomiselle (eli miulla neulomiselle) ja virkkaamiselle on aina aikaa. Jos sitä ei olevinaan ole, otan sen = saattaapi jäädä ”tärkeämmät” asiat viimetinkaan tai tekemättä.

  5. Violet sanoo:

    Pilvitarha; huivissa tulee olemaan parasta väri ja tuntu. Ai ihme kun mua naurattaa toi ravijuttu! Ihan tottahan se on!

    Merruli; yllättävän moni joo, olen huomannut.

    aurinko ja kuu: olen samaa mieltä. Kun osaisi sulkea silmät ja korvat ja senkun painaisi menemään ärsyyntymättä. Minusta on IHANAA suorittaa asioita. Tarttua niihin, tehdä ne loppuun. Vaikka välillä ajatellen että ei perhana, ei tu mitään. Nauttia lopputuloksesta.

    Nimetön: saattaapi hyvinkin jäädä;-)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s