Tänä viikonloppuna on tuijoteltu paljon kuvia. Valokuvia, piirustuksia, elokuvia ja kirjojen kuvia. Läksyjä ei olla tuijoteltu paljonkaan vaikka olisi kai pitänyt. Pienempi sanoo että hän tykkää koulussa eniten piirustuksesta (kerho), origameista (toinen kerho), kuvaamataidosta (kouluaine sentään) et c’est tout. Isompi sanoo että hänestä tulee level designer.
Minä sanon että hyvä juttu, on hyvä kun on kiinnostuksen kohteita.

Mainokset

5 comments on “

  1. Karusellissa sanoo:

    Vau, mitä kuvia! Ja ole ylpeä jälkikasvustasi!

  2. Pilvitarha sanoo:

    Se on ihan niin, hyvä juttu että innostuu asioista! Taaperoiden kohdalla kaikki ymmärtää että kun se lapsi osoittelee innoissaan lintua, sen annetaan osoitella ja innostutaan mukana. Sellainen kannustaa, mutta miksi tämä sitten pitäisi lopettaa isomman lapsen kohdalla ja laittaa se väkisin tekemään yhtä kun sitä innostuttaa ihan toinen.

    Läksyt pitää hoitaa, joo, mutta ne voi hoitaa sitten toisena hetkenä :)

  3. vilijonkka sanoo:

    Piti ihan googlata mitä level designer tekee…

    Yllättävän monella tutulla ja itselläkin on ne lapsuuden ammatti-ideat toteutuneet. Jos näin käy teidän pojille, niin ihan nastaa. Nuo ovat huomattavasti enemmän mahdollista toteutua kuin esimerkiksi meidän keskimmäisen prima ballerina-pop-laulaja-kuuluisa-näyttelijä. Tai ehkä olen vain vähättelevä pessimistiäiti.

  4. Linnea sanoo:

    Tytär suree, miten hänen käy, jos ei pääsekään Teatterikorkeakouluun… Niin, hän on 13-vuotias. :-)

    Ihanaa, että on unelmia ja intohimonkohteita!

  5. Violet sanoo:

    Karuselli; kuvat ovat suurimmaksi osaksi Amerikasta ja loput Ranskasta. Kahden ekan kuvan kuvat Diane Arbusin kollaasikortteja.

    Pilvitarha; juu ihan totta mitä puhut. Olen ylipäätään kauhean iloinen että osaavat sanoa mikä innostuttaa. Se on jo paljon että tunnistaa itsessään sen mikä tuntuu omalta ja kivalta.

    Vilijonkka; kuule niin piti munkin googlata. Poika ei sen kummemmin suostunut itse selostamaan kun en kuulemma voi kuitenkaan tajuta.
    ”vähättelevä pessimistiäiti”, heh heh.

    Linnea: aina joskus mietin miten suhtautua jos alkaa tulla noita entä jos ei onnistukaan -puheita. Vielä ei ole ollut, molemmat ovat kovasti varmoja asiastaan:)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s