OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ollut hiukan sairaana. Unessa uin Tammerkoskessa, olen kyllä uinut ennenkin. Viime yön unessa menin ystävän luokse postiluukun kautta.

Tammikuu on vähän tällainen. Aina se enemmän tai vähemmän tuntuu, monin eri tavoin.

Mainokset

6 comments on “

  1. Kati sanoo:

    Tammerkoskessa uiminen on kyllä aika exstremeä, jopa unissa suoritettuna… Mutta kummasti nuo vanhat kotikaupungit kummittelevat mitä omituisimmissa yhteyksissä unissa.

  2. Lempi Sveitsistä sanoo:

    Pikaista paranemista!

    Katin kommenttiin viitaten: minä uin ekaa kertaa eläissäni siellä Tampereen kosken ”ylä”osaan aidatussa uintipaikassa. Oli aika vilakka tunnelma ja tosiaan tuntu ekstreemiltä. Pelotti, että mitäs jos yhtäkkiä joku virtaus nappaakin ja kuljettaa sinne patoon. Hui, hui, hui.

    Mutta koetin uida ihan viileesti vaan enkä näyttää nousevaa paniikkia. Tajusin kyllä, etten mua sieltä mikää pohjaimu vie, ellen itse räpistele pohjaan tai sen aitanarun väärälle puolelle. Mutta järjellä tajuaminen ei aina tunnetta poista.

  3. vilijonkka sanoo:

    Toivottavasti vointisi kohenee pian!

    Vaan onhan tämä talvi aika pitkäveteistä aikaa. Minusta tuntuu kuin kaikki vain junnaisi paikoillaan ja iloiset tulevat ovat liian kaukana odotettaviksi. Kaksi viikkoa ovat niska ja yläselkä olleet jumissa. Varmasti ihan vain tammikuun vuoksi. Jos kohta ei jotain todella tapahdu saattaa päässä oikeasti vipata harmittavaan suuntaan.

    Tsemppiä meille!

  4. Tuija Jansson sanoo:

    Tammikuu on mielestäni kuukausista julmin , eikä huhtikuu kuten sanonta kuuluu.

  5. Violet sanoo:

    Kati-kaima: mulla on useita versioita Tammerkoski -unista. Koskeen putoamista, siinä uimista, tyhjällä pohjalla kävelyä jne.

    Lempi: joo, tiedän paikan ja ymmärrän pelon vaikkei siitä kai mihinkään pyörteeseen joudu. Unessa uin aina siinä Takon edustalla, tai pikemminkin Verkarannan edessä.

    Vilijonkka: Ilot on kyllä jossakin aika kaukana. Meille on sattunut tammikuun puolella jo vaikka mitä. Pari konettakin hajonnut ja pieni peltivaurio autolla sun muuta. Töissä tyhmä juttu ja kotipuolessa raskas asia. Mutta eihän tämä tosiaan tammikuun vika ole! Moni asia saattaisi silti tuntua helpommalta joskus muulloin.

    Tuija: juur noin. Ja se on myös yhtä maanantaita, kuten sanoit yhteen aikaan ainakin.

  6. Martta sanoo:

    Paranemisia! Minäkin käyn aina toisinaan lapsuudenkodissani, unissani siis. Postiluukun kautta meneminen vähän hihityttää, vaikka toisaalta niinhän kirjeet ja kortitkin menevät, ja samalla tavallaan kirjoittaja? :-)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s