Sunnuntaina juhlittiin. Meillä on neljätoistavuotias perheessä. Aika ihmeellistä! Aika hullua! Aika uskomatonta.
Yksi vieraista täräytti serenaadit trumpetilla vaikkei osaa. Yksi toinen vieras keskittyi tuijottamaan lintuja ikkunasta.
Katselimme porukalla pojan vauva-albumeita. Hän oli selvästi hyvillään vaikka tuossa iässä huomion keskipisteenä oleminen ei aina ole helppoa.
p i i l o m a j a 
Voi onnea isolle pojalle!!!
Hei! Onnea päivänsankarille! Taidanpa arvata kuka teistä sen fanfaarin soitti. :-)
Oli kiva tavata lentokentällä! Aika hauska sattuma. :-) Meillä väsymys ja lähtöharmistus purkautui itkuna ja itkunsekaisena kitinänä, joka jatkui melkein koko lennon ajan…Toivottavasti ei saatu kaikkia lähellä istuvia ihan kiukkuiseksi. Ymmärrän ihan täysin sen harmin, mutta silti ajattelin jossakin kohtaa, että onneksi elämä on suurimmaksi osaksi nykyään kuitenkin kitinätöntä. Arjessa ei ole onneksi mitään vikaa. Kun vaan noista siirtymistä tänne päin aina pääsee vain yli, niin sitten sujuu taas kaikki kuin rasvattu.
En löytänyt äkkiä sun sähköpostiosoitetta, mutta sain selville sen antiikkiliikkeen nimen Jyväskylässä. Wanha Weikko, kuulema. Tuttava ei osannut sanoa tän hetkisestä tilanteesta, mutta ehkä jos otat yhteyttä, niin sittenhän sen näkee onko jutulla mahdollisuuksia toteutua. Tässä välissä ehkä jo ehdit keksiä muunkin ratkaisun…
Mukavaa loppukevättä tai alkukesää, ihan miten päin sen nyt sitten ottaakin näissä lämpötiloissa!
14!!! Juurihan O seisoi laatikossa appelsiinimehujen päällä!! Onnee!!
Onnea 14-vuotiaalle! Ymmärrän ihmetyksesi, sillä vastikään löysin kodistani 6-vuotiaan, joka oli mielestäni vielä aivan äskettäin ihan pieni nyytti. Kaunis poika sinulla!
Onnittelut! Meilläkin sama edessä heinäkuun lopussa. Tähän asti olen aina iloinnut lasten ikääntymisestä, mutta aivan viime aikoina on tuntunut siltä, että mihin se aika oikein meni ja eikö sitä tosiaan enää saa takaisin…
jotain menny ohi. kissi?? tämön kissaihminen alusta loppuun.
Elenna
Maare: kiitos Maare. Teillähän on sitä samaa ikäluokkaa siellä kans…
Johanna: meistä kukaan ei soittanut vaan yksi vieraista. Poikien serkkujen isä.
Oli kiva yllätys nähdä kentällä. Ja se kuljetuspuoli on jo ratkaistu, päädyin lopulta yhteen hiukan tuttuun muuttofirmaan. Eli asia kunnossa!
Maria: no nii juuri! Naurettiin juuri tuollekin kuvalle tässä viikonloppuna.
Kirsi: eiks oo hullua??? Isoja nyyttejä. POika on kaunis juu. Kehen lienee tullut vai ihan itseensä:)
Pandice: niin ja eikö niitä mokiaan saa korjattua…Ei saa, mutta se voi olla hyvä justiin näin.
elenna: kissa oli kylässä. Me ei valitettavasti voida ottaa omaa, mulla on kova elukka-allergia. Lääkkeillä pärjäsin viikonlopun kyllä.
Onnenhymyjä, ilonpilkkeitä silmäkulmiin, suunpieliin Olofille ja koko laumalle! Ihana, hieman mélancolique, mutta très sympatique Piilomaja Sulla (Teillä..?!)