UUSI PIILOMAJA

Halusin muuttaa. Menkää jatkossa osoitteeseen http://piilomajassa.wordpress.com/
Piilomaja pysyy Piilomajana vaikka se näyttääkin hiukan toiselta. Halusin vaihteeksi pienempiä kuvia (jotka tosin saa klikkaamalla suuremmaksi) ja postaukset vierekkäin. On niin kiva kun asioita voi muuttaa miten mielii, ainakin joitakin, ainakin oman bloginsa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sunnuntaina juhlittiin. Meillä on neljätoistavuotias perheessä. Aika ihmeellistä! Aika hullua! Aika uskomatonta.

Yksi vieraista täräytti serenaadit trumpetilla vaikkei osaa. Yksi toinen vieras keskittyi tuijottamaan lintuja ikkunasta.

Katselimme porukalla pojan vauva-albumeita. Hän oli selvästi hyvillään vaikka tuossa iässä huomion keskipisteenä oleminen ei aina ole helppoa.

2013_04010011

2013_04010008-001

Kun olen yksin yötä kotona pelkään hiukan. Pelkään murtovarkaita jotka tulevat kun nukun vaikka tiedän etteivät he suinkaan aina öisin tule. Nekin jotka täällä kävivät muinoin tulivat keskellä päivää. Pelkään tulipaloa. Nyt hiukan vähemmän, kun alakerrassa ei asu enää ketjupolttajaa eikä vanhaa miestä, jolla itserakennettuja lämmityssysteemeitä ja toisinaan hiukan viskiä päässä. Niin, ja tinneriä kanistereissa. Maalaustöitä varten, sanoi. Eilen katselin tv:stä karmeita uutisia Ranskasta. Monta kuollutta (ja taas lapsia), ihmisiä joiden koti on palanut. Ei se ainakaan auttanut unentuloon.

Nyt on aamu, aurinko paistaa (!) eikä enää voi tulla rosvoja saati tulipaloa. Kumma juttu sekin.

2013_04010001

2013_04010003

2013_04010004

2013_04010005

Olin hiukan jaloittelemassa lähinurkilla. Ostin kananmunia ja pudotin ne katuun (vahingossa), jätin ne siihen (tahallani) ja teen jotakin muuta sitten.

Olen tänään venytellyt niin kovin että olen varmaankin 20 senttiä pidempi. Onni on lattia jolla voi maata ja venyä.

Yläkerrassa on paljon siivottavaa. Pysyn alakerrassa.

Here I am, not quite dead

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eilen sanoin kampaajalle ”takaisin minuksi”. Hän tiesi miten leikata koska olemme jo vanhoja tuttuja. Väkipakkoiset hiustenkasvatusyritykset ovat aika hullun hommaa. Nehän lähtevät ajatuksesta että koko ajan puuttuu jotakin!

Nyt saa tuulla mistä vain, ei hiuksia silmissä. Enkä ylipäätään varsinaisesti ole sitä tyyppiä joka piileskelee otsatukkansa alla…Kun tukan leikkaa aivan lyhyeksi saa muuten samaan hintaan kasvojenkohotuksen. Myös ryhti oikenee, olen pannut merkille.

Eilisen toinen suuri ilonaihe: Bowien uusi Next Day -levy. Siinä ei ole yhtäkään kappaletta josta en pitäisi. Kuunnellessani sitä panen koko ajan merkille pieniä linkkejä Bowien aikaisempiin levyihin. Hienovaraisia yhteyksiä, tuttuja sävelkulkuja muttei missään nimessä toistoa. Mies on nero. Olen valtavan iloinen että hän vielä 66-vuotiaana pisti maailmalle tämän levyn.

Olen tämän ja huomisen yksin kotona. Silittelen lyhyttä tukkaani, sovittelen ohuita rannerenkaita käsiini, ajattelen sitä miten on kulunut jo 18 vuotta siitä kun matkani hyvän miehen kanssa alkoi.

Varuillaan

IMG_2011_03_23_0924

IMG_2011_03_20_0904

2011-05-28 11.42.56

Olen herännyt pian kolmen viikon ajan jo ennen viittä. Herätys on kuudelta soimassa mutta tarpeeton. Kun herään en ole varma olenko väsynyt vielä vai en, en kuitenkaan nukahda enää takaisin. Alkuun jäin sänkyyn makaamaan ajatellen ”jos vaikka”. Tänään nousin viideltä ja kuulostelin oloa. Oikeastaan aivan hyvä. Ehkä olen siirtynyt jo kesäikaan vaikka mikään muu ei ole.

Vakavammin ottaen (koska olen hiukan tosikko ja otan yleensä kaiken kuitenkin vakavammin) tuo aikainen, tahaton herääminen on minulle tuttu merkki. Olen varuillani. Nyt pitää vain ymmärtää miksi.