Seuraava artikkeli
Pitkään viikonloppuun kuului paljon vanhaa kiveä ja sukulaisia.
Linnat ja sellaiset eivät koskaan mahdu kuviin mutta niin on varmaan ihan hyvä.
p i i l o m a j a
28.5.2012
25.5.2012
Muoviruusu
Kello on hiukan yli yhdeksän illalla. Ennen nukkumaan menoa pitää vielä:
- syödä illallista (mutta se ei ole velvollisuus vaan viivästynyt riemu)
- laittaa lapset tekemään Ranskan -mummulle ja tämän kaksoissisarelle syntymäpäiväkortit
- silittää vaatteita
- pakata
- piilotella parhaansa mukaan miehen synttärilahjaan liittyviä elementtejä
Unohdin pestä lempipaidan. Uudet kengät hankaa. Vanhassa vara parempi. Huomenna auto kohti Amboisea.
Siellä odottaa:
- mökki
- uima-allas
- poikien kaikki serkut
- anoppi ja appi
- Kleopatra -kissa ja Forest -koira
- linna
- linna
- linna
- linna
(Loiren laaksossa on aika monta)
Kuolleet pionit kuvasi henkilö joka aikoo jatkossa lempikukkaa kysyttäessä sanoa MUOVIRUUSU.
23.5.2012
Ei ehdi puutakaan painaa
Ei ole paljon ehtinyt puuta painaa viime aikoina.
Viime lauantaina olin Charlotte Gainsbourgin keikalla. Käteen jäi revitty lippu, mieleen vielä vähemmän. Olin toki kuullut että hän ei ole parhaimmillaan lavalla mutta olen silti yllättynyt miten huono hän saattoikaan olla.
Sunnuntaina oli miehen pikkuveli perheineen Pariisista lounaalla. Söimme katolla ja jälkiruuaksi oli vieraiden Pierre Marcolinilta ostamaa kakkua. Se oli ihan pyörryttävän hyvää – vai oliko se kuohuviini ja kuuma ilma? Kiva päivä ja pojillakin taas serkkuseuraa.
Koko alkuviikon olen salaillut asioita mieheltäni. Valmistelen syntymäpäiväyllätystä joka paljastetaan ensi sunnuntaina. Meinaan möläyttää koko ajan ja se on ihan kamalaa. Unohtelen paljastavia lappusia sinne tänne mutta olen luullakseni ehtinyt kerätä vinkit piiloon ennen kuin hän huomaa.
Salailu ja sumpliminen vie voimia ja aikaa! Olen hakenut netissä yötä myöden lahjaan liittyviä juttuja ja kaatunut lopulta nukkumaan puoliltaöoin mikä on minulle paljon ja harvinaista.
Lämpö on täällä vihdoin. Terassilla kasvaa. On ihana herätä lintuihin.
